Blogi

Koronatilanteen takia olet tehnyt etätöitä pian kuukauden, millainen on tavallinen työpäivä Heidi Trobergin kotikonttorilla?

Työpäivä alkaa normaaliin tapaan, kahvikuppi kädessä avaan kahdeksan maissa kirjaston chattipalvelun, käyn läpi sähköpostin ja tietopalveluun tulleet tiketit. Tämän jälkeen mikään ei ole enää kuin tavallisena työpäivänä työpaikalla. Puhelin soi usein, sähköposti, chatti ja Teams-sovellus ääntelevät huomattavasti enemmän kuin yleensä. Tällä hetkellä saan enemmän oikeasti kiireellisiä tehtäviä päivässä, kuin normaaleissa olosuhteissa monessa viikossa yhteensä.

Työskentelen pääasiassa tiedonhaun ja e-aineiston parissa, joten vauhdittamisen tarve ilmeni heti yliopiston siirryttyä etäopetukseen. Auttaakseni opettajia ja opiskelijoita uudessa digitaalisessa arjessa, olen kirjoittanut lukuisia uutiskirjeitä ja muita viestejä yliopiston eri viestintäkanavien kautta. Videotehtaani on viime aikoina tuottanut valtavan määrän lyhyitä opastusvideoita e-resursseista ym.

E-kirjarintamalla on vallinnut hätätila sen jälkeen kuin sosiaalinen eristäytyminen alkoi. Siksi on ihanaa, että normaalisti vähemmän myötämieliset ulkomaiset kirjakustantajat ja e-kirjavälittäjät nyt ovat avanneet aineistoa asiakkaillensa yliopistoissa.

Mikä on ollut haastavinta? Onko ollut tarvetta luoville ratkaisuille?

Haastavinta on kyllä ollut saada työpäivän tunnit riittämään. Tässä erikoistilanteessa on huomattavasti enemmän kiireellisiä asioita hoidettavana.

Etätyö on myös tuonut mukanaan uudenlaisia häiriöntekijöitä sekä itselle että niille, joiden kanssa kokoustat tai niille, jotka osallistuvat opetukseesi/ohjaukseesi. Minulla on kotona mies, lapsi, koiria ja kissoja ja silloin tällöin nämä ovat ilmestyneet taustalle kesken Zoom-opetuksen tai tärkeän Teams-palaverin. Onneksi minusta on nopeasti tullut mestari ajoittamaan lapselle Netflix-leffa yhtäaikaisesti opetuksen tai kokouksen kanssa eikä myöskään työhuoneen ovi unohdu enää auki, joten pulska kissa ei jatkossa pääse peittämään webbikameraa.

Miten asiakkaat/opiskelijat ovat suhtautuneet tilanteeseen? Onko ollut mitään ongelmia?

Opiskelijat ovat jo pitkään olleet valmiita siirtymään perinteisestä opetuksesta etäopetukseen ja painetuista kirjoista e-kirjoihin. Heille tämä muutos ei ole tuottanut ongelmia. Myös opettajat ovat suhtautuneet muutokseen hyvin. Vaasan yliopistolla kevään kursseista 207 kpl on siirtynyt verkkoon, ja ainoastaan kolme kurssia on jouduttu perumaan.

Koetko, että sinulla on tarpeeksi hyvät e-työkalut käytettävissä?

Ehdottomasti. Minulla on jo entuudestaan hyvät laitteet ja ohjelmisto, ja minulla on aina ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan laitteistoon. Siinä mielessä kuulun niihin onnellisiin, jotka eivät ole joutuneet pikaisesti hankkimaan uutta laitteistoa etätyön mahdollistamiseksi.

Mitkä ovat mielestäsi etätyön hyvät ja huonot puolet?

Suurin etu on ehdottomasti, että saa viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Suuri plussa on myös se, että kaikki näin yhtäkkiä ovat uskaltaneet kokeilla uusia luovia ratkaisuja kursseillaan.

Etätyön huono puoli on se, että aina ei ole helppoa päättää työpäivä. Tänään ajattelin, että lopetan jo klo 13 ja menen ulos nauttimaan auringosta. Kello on nyt 16 ja päivän to-do -listalla on kuitenkin vielä tekemistä. Kampuksella on jostain syystä helpompi keskeyttää työt ja lähteä kotiin.

Uskotko, että tämä tilanne voi tuoda jotain positiivista mukanaan esim. työtäsi, korkeakoulukirjastotoimintaa ja yleisesti korkeakouluopiskelua ajatellen?

Ehdottomasti! E-aineiston käyttö lisääntyy huimasti, kun opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta joutuvat väliaikaisesti kokonaan siirtymään näihin. Uskon, että moni tämän yhteydessä huomaa, miten mahtava e-aineistovalikoima tieteellisissä kirjastoissa jo on.

Opettajat oppivat myös e-aineistojen tärkeyden, ja valitsevat toivottavasti tulevaisuudessa e-kirjan kurssikirjaksi painetun sijaan. Tämä on ollut ongelma korkeakouluissa, vaikka osa opiskelijoista jo pitkään ovat opiskelleet etänä.

Myös yliopiston hienot digitaaliset työkalut ja pilvipalvelut kohtaavat nousukauden, kuten myös eri työkalut etäopetukseen, esim. Zoom ja Teams.

Onko jotain muuta mitä haluat tuoda esille? Onko sinulla vinkkejä muille etätyötä tekeville?

Ainoa vinkkini etätyötä tekeville on priorisoida, priorisoida asiat uudelleen ja oikein. Näissä poikkeuksellisissa ajoissa työpäivän sisältö ehtii muuttua päivän aikana. Tulee lukuisia uusia asioita, joihin on otettava kantaa ja jotka pitää tehdä nopealla aikataululla, että päivän agenda on koko ajan arvioitava uudelleen. Kaikki ei aina onnistu täydellisesti, ja tämä on asia minkä kanssa on opittava elämään. Me teemme parhaamme ja se on tarpeeksi.

Kysymykset: Pia-Maria Niemitalo

Vastaukset: Heidi Troberg, tietoasiantuntija, Tritonia/Vaasan yliopisto

Kuva: Heidin henkilökohtainen arkisto

Tänä vuonna Kuopion varastokirjastossa ja Oulun yliopiston kirjastossa on juhlittu komeita pyöreitä vuosia: Kuopion varastokirjastossa mittariin tuli 30 ja Oulun yliopiston kirjastossa 60 toiminnantäyteistä vuotta. Molemmissa kirjastoissa juhlavuosi on sujunut tuttuun tapaan työn touhussa, mutta myös monia arjen yläpuolelle nousevia, mieleenpainuvia juhlahetkiä on koettu läpi vuoden.

30 vuotta Varastokirjastoa – juhlavuoden kuulumisia

”Opetusministeriö suunnittelee kirjavaraston, tai oikeammin varastokirjaston, perustamista jonnekin päin Suomea. Varastoon koottaisiin materiaalia yleisistä kirjastoista ja tieteellisistä kirjastoista, ja pyynnöstä niitä lainattaisiin esimerkiksi yliopistoille.” Näin kirjoitettiin 1.7.1987 Savon Sanomisssa julkaistussa artikkelissa. Meni vielä pari vuotta, ennen kuin Varastokirjasto aloitti toimintansa Kuopion Päivärannassa.

Olemme tänä vuonna viettäneet Varastokirjaston toiminnan 30-vuotisjuhlavuotta – pääasiassa työn merkeissä. Vuoden aikana on ollut useampi arkea nostattava etappi, jotka ovat tehneet tästä vuodesta erityisen merkittävän.

Viime vuoden lopulla saimme tiedon, ettei Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon –esitys etene silloisen hallituksen toimesta. Tämä uutinen otettiin ilolla vastaan ja saatoimme aloittaa juhlavuoden huojentunein mielin.  Tieto toiminnan jatkumisesta on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että tänä vuonna olemme vastaanottaneet aineistolähetyksiä normaaliin tapaan ja kirjastot ovat käyttäneet palveluitamme aktiivisesti.

Toukokuussa, kevään kääntyessä kesäksi, juhlimme 30-vuotista toimintaamme juhlaseminaarin merkeissä. Juhlavieraiksi kutsuimme muun muassa eläkkeelle siirtyneet työkaverimme, yhteistyökumppaneitamme niin kirjastosektoreilta kuin muiltakin aloilta. Halusimme juhlaamme mukaan erityisesti kirjaston perustamiseen ja ensimmäisiin toiminnan vuosiin vaikuttaneita. Kirjastonjohtaja, emerita Riitta Huuhtasen juhlapuhe toi uutta tietoa kaikista niistä vaiheista, mitä Varastokirjaston ”synnyttäminen” on vaatinut. Riitta Huuhtasen puhe on luettavissa Varastokirjasto tiedottaa -verkkolehdessämme. Tätä kirjoittaessani lähetän Riitalle lämpimät kiitokseni. Kiitos Sinulle työstäsi, jonka ansiosta voimme juhlavuottamme viettää.

Juhlavuoteen sattui muitakin merkkipaaluja: kokoelmassamme on nyt 100 hyllykilometriä aineistoa! Tänä vuonna olemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvalla ryhtyneet vastaanottamaan musiikkiaineistoja. Ja vielä: siirryimme 18 vuotta käytössä olleesta Voyagerista Kohaan.

Juhlavuoden päätteeksi teimme opinto- ja virkistysmatkan Helsinkiin. Pääsimme tutustumaan keskustakirjasto Oodiin, Kansalliskirjastoon sekä HY:n Kaisa-kirjastoon. Kiitos hienoista esittelyistä, oli hienoa päästä vieraiksenne ja opimme taas uutta! 

Vaikka olemmekin viettäneet kulunutta vuotta pääasiassa ydintehtäviimme keskittyen, on juhlavuosi ollut arjessamme monin tavoin mukana. Katsomme ensi vuoteen uteliaina: siellä näkyy etappeja, joita on ryhdytty tänä vuonna valmistelemaan. Tärkeintä kuitenkin on, että toteutamme edelleen sitä tehtävää, joka meille annettiin 30 vuotta sitten: vastaanotamme ja säilytämme suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asetamme tuon aineiston tarvitsijoiden käyttöön.

Teksti: Johanna Vesterinen, kirjastonjohtaja, Varastokirjasto 

Oulun yliopiston kirjasto juhli 60-vuotista olemassaoloaan keväällä 2019

Kirjasto on ollut mukana Oulun yliopiston toiminnassa alusta alkaen, joten tänä vuonna niin Oulun yliopisto kuin sen kirjastokin täyttivät 60 vuotta. Kirjasto päätti keskittää syntymäpäivän juhlimisen kevääseen, koska koko yliopisto juhlii nyt syksyllä 2019.

Juhlavuosi alkoi kirjaston johtoryhmän päätöksellä tukea kirjaston henkilökunnan lukemista siten, että jokainen työntekijä voi käyttää tunnin viikossa lukemiseen. Lukea saa mitä haluaa, mutta toiveena on, että luetut teokset listataan kirjaston intrasta löytyvään Exceliin – myös kommentit luetusta kirjasta voidaan tallentaa kyseiseen dokumenttiin. Vuoden lopuksi on mielenkiintoista katsoa mitä Oulun yliopiston kirjastossa on luettu juhlavuotena.

Kirjaston henkilökunnasta otettiin valokuva 60-vuotisjuhlien kunniaksi valokuvaajamestari Reijo Koirikiven toimesta. Eri vuosikymmenten valokuvia vertailtaessa tuoreessa 60-vuotiskuvassa on vähemmän henkilökuntaa kuin parina edellisenä vuosikymmenenä. Digitalisaatio on muokannut kirjastotyötä vähentäen työvoimavaltaisia tehtäviä. Toisaalta kirjastolle on syntynyt aivan uusia tehtäviä, joita ei kirjaston historian alkutaipaleella ehkä osattu edes kuvitella.

Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin toukokuun loppupuolella Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella arkkitehtuurin yksikön uudessa Agora-tilassa. Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaarin avasi rehtori Jouko Niinimäki ja juhlapuheen piti kirjastonjohtaja. Kirjastonjohtajan juhlapuhe on luettavissa kirjaston blogissa. Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie nosti puheensa keskiöön kirjastot sivistyksen mahdollistajina Suomessa. Aate- ja oppihistorian Professori Petteri Pietikäinen kertoi hauskasti omakohtaisesta kirjastosuhteestaan hilpeästi otsikoidussa puheessaan Viisikko pulassa, minstreli parvella ja historianopiskelija Rotundassa – Oman kirjastosuhteeni 50-vuotisjuhla.

Juhlaseminaarin vieraat saivat tauon jälkeen nauttia Inga Söderin laulusta kitaristin säestyksellä. Iltapäivällä luotiin katsausta haaleaan tieteelliseen kirjastobrändiin ja sen kirkastamiseen markkinoinnin ammattilaisen, Oulun yliopiston alumnin Jonna Muurisen keinoilla. Jonnan viesti oli tuttu: sosiaalisessa mediassa pitäisi näkyä ja herättää keskustelua. Juhlaseminaarin virallisen ohjelman päättivät kirjailija Antti Leikas ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula. Antti Leikas tutkaili kirjailijan oivaltavuudella tonttujen, matematiikan ja kirjallisuuden yhteyttä. Miriam Putula toi tilaisuuteen opiskelijan näkökulman kirjastopalveluiden tärkeydestä opiskelijan opintopolulla.

Viikko juhlaseminaarin jälkeen kirjaston henkilökunta järjesti juhlagaalan itselleen ja puolisoilleen Oulun yliopiston ihastuttavassa kasvitieteellisessä puutarhassa. Juhlagaalan aloitti Hollywood-tyylinen juhlavieraiden kuvaus punaisella matolla. Juhlagaalaa tähdittivät stand-up koomikot, puheet, musiikki ja hyvä ruoka. Myös kirjaston asiakkaita muistettiin juhlavuoden kunniaksi makeistarjoilulla ja nostalgisella kuvaesityksellä kirjaston 60 vuodesta.

Keväinen perusteellinen 60-vuotisjuhliminen säilyy muistoissamme vielä pitkään ja siivittää kiireistä syksyä sekä monenlaisiin muutoksiin valmistautumista Oulun yliopiston kirjastossa.

Teksti: Minna Abrahamsson-Sipponen, Kirjastonjohtaja ja Leena Ilkko, Kirjastoamanuenssi, Oulun yliopisto

Tiedekirjasto Tritonia Vaasassa on ollut viimeiset vuodet auki koko kesän. Kesäaukioloajat ovat normaalia lyhyemmät ja omatoimiaikaa on enemmän, mutta esimerkiksi kulkukorteilla toimivat lukutilat ovat auki normaalisti. Tilastollisesti kesäkuukausina on kävijöitä vain murto-osa siitä, mitä syksyn vilkkaimpina kuukausina, kuitenkin etenkin opiskelutiloille on selvästi kysyntää ja kirjaston lukupaikoilta löytyy päivittäin useita ahkeria kesäopiskelijoita opintoihin uppoutuneena.  Asiakaspalvelussa taas olemme huomanneet, että sekä kysymykset että asiakkaat ovat hieman erilaisia kuin lukukausien aikana: kirjastossa vierailee mm. ulkopuolisia vierailijoita, muiden paikkakuntien opiskelijoita ja omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin kirjallisuutta etsiviä alueen asukkaita.

Mennyt kesä oli Tritoniassa tavallista jännittävämpi, sillä juhannuksen jälkeisellä viikolla vaihdoimme kirjastojärjestelmän pitkäaikaisesta Voyagerista avoimen lähdekoodin Kohaan. Kesäkuussa henkilökunta kouluttautui Kohan saloihin ja pohti lainauskäytäntöjen muutoksia. Juhannuksen jälkeen alkoi varsinainen käyttöönotto ja kirjasto oli suljettu konversioviikolla, jolloin asiakastoiminnot olivat poissa käytöstä ja palautus- ja lainausautomaatit viriteltiin toimimaan uuden järjestelmän kanssa. Heinä- ja elokuussa päivitettiin Kohan mukanaan tuomia muutoksia verkkoon ja opetusmateriaalien ohjeisiin sekä testattiin ja opeteltiin järjestelmää. Itse käyttöönotto sujui mallikkaasti ja mihinkään suurin ongelmiin emme ole törmänneet!

Kesä on perinteisesti ollut myös aikaa, jolloin Tritoniassa toteutetaan isompia kokoelmasiirtoja. Näin asiakkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja siirroista. Tämän kesän projektina oli siirtää kaikki aihekokoelmissa sijainneet painetut lehdet kolmesta eri kerroksesta yhteen ja yhdistää ne yhdeksi lehtikokoelmaksi. Samalla siirrettiin myös korkeakoulujen julkaisuja, opinnäytteitä ja sarjoja lehtien tieltä uusiin hyllyihin ja myös poistettiin aineistoja. Siirrot toteutettiin talkoilla. Nyt uusia ja vanhoja asiakkaita odottaa yksi yhtenäinen lehtikokoelma, joka on entistä paremmin esillä.

Nyt syksyn tullessa kirjastossa riittää taas vilinää aamusta iltaan, ja mikä sen parempaa!

Teksti ja kuva: Jonna Toukonen, palvelupäällikkö, Tritonia

Kiitän FUNin jäseniä luottamuksesta tultuani valituksi verkostomme puheenjohtajaksi kaudelle 2019-2020.

FUN uudistui vuonna 2018 neuvostosta verkostoksi. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi nimi FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto, uusi logo ja motto: ”FUN – tieteen käyttövoima”.

Vuoden 2019 alusta Suomen yliopistokirjastojen verkoston jäsenmäärä on vähentynyt neljääntoista kahden tamperelaisen yliopiston ja niiden kirjastojen yhdistyttyä uudeksi Tampereen yliopiston kirjastoksi, joka lisäksi toimii Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastona.  Vuodesta 2001 toimineen yhteiskirjaston, Tritonian johtajana toivotan uuden Tampereen yliopiston kirjaston lämpimästi tervetulleeksi myös yhteiskirjastojen joukkoon.

Olin mukana laatimassa FUNin strategiaa vuosille 2018-20 ja näin strategiakauden puolivälissä on ilo todeta, että strategiamme pääteemat: FUN vaikuttaa – näkyy – kokeilee, ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.  Näiden teemojen parissa meillä on edelleen paljon tehtävää. Yliopistokirjastojen vaikuttavuuden ja asiantuntijuuden esiin nostaminen edellyttää meiltä kykyä tehdä osaamisemme näkyväksi.  Tulevalla kaudella tavoitteena on käynnistää vaikuttavuuden toolkitin laatiminen ja benchmarkata kansainvälisiä käytäntöjä. Yliopistokirjastoissa esiin nousevat haasteet ovat hyvin samanlaisia eri yliopistoissa ja myös kansainvälisesti. On kansallisesti ja myös globaalisti resurssien haaskausta yrittää ratkoa ongelmia yksin. Toimin vuosina 2009-2016 IFLA:n Continuing Professional Development and Workplace Learning –komitean jäsenenä, ja nuo vuodet vahvistivat käsitystäni jatkuvan oppimisen tarpeesta sekä siitä, että verkostoituminen todella kannattaa.

Avoimen tieteen megatrendi ja sen vauhdittamista edistävät toimenpiteet, kuten eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –suunnitelma, vaikuttavat toimintaympäristöömme merkittävästi.  Lisensoitujen tietoaineistojen business-mallit ovat moninaistuneet siten, että tarjolla on lukuisia erilaisia Open Access –malleja, joissa tiedon tuottaminen ja julkaiseminen ovat yhä useammin kustannusten perusteena. Yliopistokirjastot haluavat edistää avoimen tieteen ratkaisuja, jotka ovat tutkijoille helppoja käyttää, kestäviä ja vastuullisia. Yliopistokirjastot edistävät myös osaltaan opiskelijoiden tiedekasvatusta avoimuuteen, moniportaisilla tiedonhallinnan koulutuksillaan.

Syksyllä 2018 Suomessa käynnistyi Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, jonka piirissä valmistellaan kansallisia avoimen tieteen linjauksia ja toimenpideohjelmia. On tärkeää, että yliopistokirjastojen asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana tässä työssä.  Avoimen tieteen ajankohtaisista palveluista ja osaamistarpeista yliopistokirjastoissa voi lukea ajankohtaisen kuvauksen Itä-Suomen yliopiston kollegoiden (Rosti, Saarti & Silvennoinen-Kuikka) artikkelista Acatiimin numerosta 2/2019 http://www.acatiimi.fi/2_2019/7.php.

Tutkimusdatan hallinnan kysymykset, tiedonlouhinta, tekoäly, lohkoketjut, sekä monet muut ilmiöt, joita ei ole vielä edes keksitty, edellyttävät meiltä jatkuvaa oppimista. Tehdään se konnektiivisesti!

Innostavaa kevättä toivottaen,
Anne Lehto