FUNin toimintasuunnitelmassa 2023-24 suunnataan kohti tulevaisuutta

Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto. Kuvaaja: Tuomas Uusheimo

Jos yliopistokirjastojen verkoston uutta toimintasuunnitelmaa pitäisi kuvata muutamalla sanalla, ne olisivat yhteistyö, tieteen avoimuus, aineistojen muutos sekä tulevaisuusajattelu. Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN kokoontui helmikuun alussa vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseensa, jolloin käsittelyssä oli uusi toimintasuunnitelma, jota oli valmisteltu uuden puheenjohtajan ja vaihtuneen työvaliokunnan toimesta koko alkuvuosi. Suunnitelma herätti kokouksessa vilkasta ja myönteistä keskustelua.

Yliopistokirjastojen verkoston toimintasuunnitelma rakentuu neljän kärjen varaan: 1. avoimen tieteen edistäminen 2. aineistojen muutoksiin vaikuttaminen 3. sidosryhmäyhteistyön kehittäminen edelleen ja 4. sisäisen yhteistyön hyödyntäminen tulevaisuuden ratkaisuihin suuntautuen yliopistojen parhaaksi.

Avoimen tieteen edistäminen ja kirjastoissa tarjottavat palvelut ovat olleet jo vuosia uutena osana yliopistokirjastojen tehtävää ja niihin on tartuttu rivakasti FUNin piirissä. Tuoreimpana näkökulmana toimintasuunnitelmassa on uutena avauksena Rights Retention -strategian edistäminen verkostona FUNin jäsenorganisaatioissa. Asia edellyttää yhteistyötä Unifin ja yliopistojen johdon kanssa. Työ tämän osalta on parhaillaan alkamassa. Samoin avoimen tieteen monet linjaukset, joita on laadittu muutaman edellisen vuoden aikana, tulevat toimintasuunnitelmakaudella osaksi organisaatioiden pysyviä käytäntöjä. FUN näkee tässä yhteisen tekemisen kentän, koska monet käytännön toimista tehdään juuri yliopistokirjastoissa.

Aineisto digitalisoituu yhä enenevässä määrin ja tulee entisestään monipuolistumaan. Nykyisessä taloustilanteessa yliopistokirjastot tähtäävät siihen, että aineistojen hinnoitteluun ja niiden alentamiseen pystyttäisiin vaikuttamaan mm. FinELib-yhteistyössä. Kilpailun vähäisyys suurten kaupallisten kustantajien keskuudessa ei edistä hintojen laskua. Pohdittavaksi jää, miten avoimen tieteen ratkaisut ja sitä kautta avatut aineistot sekä niiden enenevä käyttö tulevat muuttamaan aineistojen hintakehitystä. Tällä hetkellä tulevaisuuskuva on vielä utuinen. Yliopistotasoisessa opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävien avointen aineistojen määrä on vielä pieni; tieteenaloilla on toki eroja.

Suomessa edistetään Digivisio 2030 -hanketta, johon liittyy yliopistokirjastojen osalta aineistojen lisensointikysymysten kokonaisuus. Asiaa on pohjustettu jo vuonna 2022, jolloin FUN teki mietinnön Digivisio 2030:n asettamista haasteista (ks. edellisen puheenjohtajan Ari Muhosen blogipostaus.) On olennaista, että FUN osallistuu aktiivisesti keskusteluun OKM:n, UNIFI:n, ja Digivisio-hankkeen ohjausryhmän kanssa sekä vaikuttaa omissa organisaatioissaan asioiden edistämiseen.

Kaudella 2023–2024 vahva sidosryhmävaikuttaminen nousee yhä tärkeämmäksi. FUNin tulee vaikuttaa verkostotoiminnallaan yhteistyökumppaneihin ja huolehtia siitä, että näkyvyys jopa lisääntyy. Osana sidosryhmäyhteistyön edistämistä hyödynnetään FUNin viestintästrategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa viestimällä aktiivisesti yhteistyöstä.

Neljäs kärki rakentuu yliopistojen hyväksi tehtävän työn varaan. Pandemian jälkeinen aika on muuttanut ihmisten tapaa toimia ja tämä huomioiden hyviä käytänteitä tilojen ja palvelujen kehittämisestä jaetaan yhdessä. Tällä pyritään vastaamaan alati muuttuviin tarpeisiin oppimalla toistemme tekemästä työstä organisaatioiden erot huomioiden.

FUN seuraa aktiivisesti uusien teknologioiden implementointia kirjastotyöhön ja hyödyntää jäsenorganisaatioiden kokeiluja verkostona. Näistä voidaan nostaa esimerkiksi tekoälyn nopea kehitys ja sen asettamat haasteet kirjastoissa tapahtuvalle tiedonhallinnan opetuskokonaisuudelle. Myös oppiminen ja oppimisen tavat ovat muutoksessa. Kestävä kehitys on noussut yliopistojen toiminnassa tärkeään rooliin, ja yliopistokirjastot osallistuvat tähän työhön.

FUNin strategiakausi 2021–2024 päättyy ensi vuonna ja uuden strategian tekeminen alkaa jo vuoden 2023 lopulla yhteisen tulevaisuuteen katsovan työpajan muodossa. Uusi strategia 2025 eteenpäin saa lopullisen muotonsa vuoden 2024 aikana.

Yliopistokirjastot ovat yliopistojen tuloksen ja toiminnan kannalta erittäin tärkeässä roolissa. Kirjastojen työtehtävät muuttuvat ja päivittyvät uusien tehtävien ja teknologioiden tullessa esiin. Tätä työtä haluamme olla organisaatioissamme proaktiivisesti tukemassa.

Tommi Harju
FUNin puheenjohtaja
Taideyliopiston kirjastonjohtaja

FUNin oppimisen tuki -tapaaminen 14.8.2018

Tervetuloa FUNin oppimisen tuki -tapaamiseen tiistaina 14.8.2018 Peda-forum –päivien yhteydessä Turussa!

Ohjelmassa on kaksi teemaa: palaute ja yhteistyö. Palautteen merkityksestä työelämässä puhuu työterveyspsykologi Juha Puukko Mehiläisestä ja palautteesta opiskelijan näkökulmasta Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Inari Harjuniemi. Kahvitauon jälkeen Elise Johansson Turun yliopiston kirjastosta esittelee lyhyesti BMF ry. -toimintaa ja sen jälkeen mietimme, miten yliopistokirjastot voisivat tehdä yhteistyötä.

 

Ohjelma

13:00–13:15     Tervetuloa tapaamiseen, Leena Järveläinen, Turun yliopiston kirjasto

13:15–13:45     Palautteen merkityksestä työelämässä, Juha Puukko, työterveyspsykologi, Mehiläinen

13:45–14:00     Keskustelua

14:00–14:30     Palaute opiskelijan näkökulmasta, Inari Harjuniemi, Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja

14:30–14:45     Keskustelua

14:45–15:15     Kahvit Calonian aulassa

15:15–15.30     Case verkostoyhteistyö: Bibliothecarii Medicinae Fenniae BMF ry. -esittely, Elise Johansson, Turun yliopiston kirjasto

15:15–16:00     Pienryhmätyöskentelyä – Minkälaista yhteistyötä jatkossa yliopistokirjastoissa?

 

Verkostotapaaminen pidetään Calonia-rakennuksen tilassa 1006.

 

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset etukäteen Leena Järveläiselle (leena.jarvelainen@utu.fi) ja Katja Haloselle (katja.halonen@utu.fi).

 

Peda-forum -päivät: https://pedaforum2018.fi/ohjelma

Toimintakertomus 2017

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintakertomus vuodelta 2017 löytyy nyt FUNin verkkosivuilta. Vuoden aikana mm.

  • laadittiin uusi strategia
  • tehtiin kyselyitä ja selvityksiä rinnakkaistallennettujen ja OA-artikkelien määristä, APC-maksukäytännöistä, sähköisten opinnäytteiden pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuista ja tieteellisten kirjastojen yhteistilastojen tarpeesta
  • annettiin lausuntoja ja kannanottoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansallisesta soveltamisesta, Kotilava-hankkeen rahoitusehdotuksesta ja DMPTuuli-työkalun rahoitus- ja hallintamallista
  • laadittiin suositus APC-maksukäytännöiksi.

Toimintakertomuksesta 2017 löytyy myös kooste strategiakauden 2013-2017 keskeisimmistä saavutuksista. Kuluneella strategiakaudella yliopistokirjastojen henkilökunnan osaamista on kehitetty monin tavoin, mm. kehittämällä kehityskeskusteluja, lisäämällä kustannustietoisuutta sekä järjestämällä säännöllisesti bibliometriikkaseminaareja ja suosittuja Competence Wednesdays -webinaareja. Strategiakauden alussa sovittiin henkilökuntavaihtojen periaatteet ja henkilökuntavaihtoja toteutui yliopistokirjastojen välillä 30 kpl. Johtamisosaamista lisättiin mentorointiohjelmalla ja seminaaripäivillä.

SYN on verkostoitunut sidosryhmien (OKM, Kansalliskirjasto, Unifi, FUCIO, CSC) kanssa. SYN on vaikuttanut kansalliseen lainsäädäntöön (Kirjastolaki ja EU:n tietosuoja-asetuksen kansallinen soveltaminen) sekä antanut lausuntoja ja suosituksia. SYN laati suositukset tietoaineistojen yhteiskäytön edistämiseksi.

Kansainvälisessä yhteistyössä järjestettiin kolme kansainvälistä konferenssia (LIBER, IATUL ja Open repositories). Yhteistyötä on tehty myös kansainvälisten verkostojen kautta (IFLA, LIBER, NUAS). Vuonna 2016 vietettiin SYNin 20-vuotisjuhlia.

Yliopistokirjastoissa on kehitetty tutkijan tietoympäristöä, integroiduttu tutkimus- ja opiskeluprosesseihin, edistetty ja tuettu tieteellistä julkaisuprosessia ja tuettu tutkijoiden tiedonhallintataitoja. SYNin edustajat ovat osallistuneet FinELibin ohjausryhmään ja aineistoneuvotteluiden tukityöryhmiin, uuden kirjastojärjestelmän hankinnan valmisteluun ja Finnan sekä KDK:n kehittämiseen. Strategiakauden aikana edistettiin e-kurssikirjojen käyttöä, kehitettiin tietoaineistojen markkinointia ja sisällönkuvailua. IL-suositus uudistettiin ja laajennettiin jatko-opiskelijoihin ja tutkijoihin. SYN järjesti tutkimuspalveluinnovaatiokilpailun, jossa palkittiin Terkon altmetriikkaprosessi ja Oulun yliopiston kirjaston tutkijapalveluiden integroituminen tutkimusprosesseihin. Arkistolaitos antoi SYNin esityksestä päätöksen, joka mahdollistaa opinnäytteiden pysyvän säilyttämisen digitaalisessa muodossa.

Avoimen tieteen edistäminen julkilausumien, rinnakkaistallentamisen edistämisen, tiedon-/aineistonhallintasuunnitelmia koskevan osaamisen lisäämisen, Tuuli-projektin yhteistyön ja tutkimusdataan liittyvän osaamisen lisäämisen kautta on ollut keskeisessä roolissa strategisten päämäärien saavuttamisessa.

Kansallinen bibliometriikkaseminaari tutkimuksen arvioinnista 8.12.2017

Kansallinen bibliometriikkaseminaari pidetään perjantaina 8. joulukuuta 2017 Helsingissä. Teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille.

Seminaaria voi seurata etäyhteydellä.

 

Ohjelma ja ilmoittautuminen (viimeistään 30.11.):

https://confluence.csc.fi/x/MQpXB

 

Tervetuloa mukaan!

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

Competence Wednesdays -webinaarisarjan kuulumiset

SYN:n tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmä kiittää Competence Wednesdays -seminaarisarjan seuraajia. Erityinen kiitos myös kaikille puhujille, jotka ovat jakaneet osaamistaan tutkimuksen tukipalveluiden piirissä ajankohtaisista aiheista. Kevään 2017 webinaarit “Kolme näkökulmaa digitaaliseen humanismiin” ja ” Why Academics Read and How Libraries Contribute” samoin kuin vuoden 2016 webinaarit ovat katsottavissa nauhoitteena webinaarisarjan sivulta. Seminaarisarja jatkuu keväällä 2018.

Ohjausryhmä pyytää nyt palautetta Competence Wednesdays -seminaarisarjasta:
– Olivatko aiheet ajankohtaisia ja hyödyllisiä? Puuttuiko jokin kiinnostava aihe?
– Oliko esitystapa toimiva?
– Mitä toiveita sinulla olisi kevään 2018 seminaariaiheiksi?
– Tuleeko mieleesi henkilöä, jota haluaisit suositella webinaarin puhujaksi, tai  olisitko itse halukas alustamaan jostakin aiheesta tulevissa webinaareissa?
Palautteet ja ehdotukset voit lähettää ohjausryhmän sihteerille (katri.rintamaki@tritonia.fi) mielellään 30.9.2017 mennessä.

SYNin 8.5.2017 pidetyn kokouksen muistio verkossa

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto kokoontui Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa 8.5.2017. Kokouksen muistio löytyy nyt SYNin verkkosivuilta. Muistiossa mm.

  • katsaukset SYNin verkostojen toimintaan ja kansallisten työryhmien toimintaan
  • yliopistokirjastojen ajankohtaiset asiat
  • Avoimen tiedon keskuksen uusi organisaatio, uudet palvelut ja kohderyhmät, tutkimuspalveluiden kuulumiset ja tutkimusperustainen kehittäminen
  • SURIMA-hankkeen saavutukset ja opetukset
  • NUAS-kirjastoryhmän uusi pohjoismainen henkilökuntavaihto-ohjelma: https://nuas.org/nuas-staff-exchange-program/

Tutkimuksen tuen verkoston järjestämän Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava webinaari järjestetään 17.5.2017 klo 10-11.30

Webinaarissa esitellään kolme näkökulmaa digitaaliseen humanismiin.

Helsingin yliopiston professori Mikko Tolosen aiheita ovat HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimus. Tämän jälkeen informaatikko Maija Paavolainen Helsingin yliopiston kirjastosta puhuu otsikolla digitaaliset kulttuuriperintöaineistot ja opiskelijat. Tietoasiantuntija Marika Sarvilahden aiheena on Visual Resources Centre – digitaalisen kulttuuriaineiston käytön ohjaus Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.

Webinaari nauhoitetaan ja on katsottavissa myös jälkikäteen. Lisätietoja webinaarista: Competence Wednesdays

Competence Wednesdays -webinaarisarja jatkuu

Tutkimuksen tuen verkoston järjestämän Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava webinaari järjestetään 26.4.2017 klo 14.00-15.30.

Webinaarin pääpuhujana on Carol Tenopir, jonka aiheena on Why Academics Read and How Libraries Contribute.  Webinaarissa Carol Tenopir kertoo tutkijoiden lukemiskäytäntöjä koskevista tutkimustuloksistaan. Carol Tenopirin esityksen jälkeen kuullaan kaksi kommenttipuheenvuoroa. Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron pitää tietoasiantuntija, musiikkitieteen tohtorikoulutettava Mikko Ojanen Helsingin yliopistosta. Toinen kommenttipuheenvuoro kuullaan tutkijan näkökulmasta ja sen pitää taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta. Webinaari nauhoitetaan ja on katsottavissa myös jälkikäteen. Lisätietoja webinaarista: Competence Wednesdays.