Kirjastorakennukset

Tutustumiskäynti pariisilaiseen yliopistokirjastoon

29/03/2018

Pariisissa oli satanut lunta jo monta päivää, kun 9.2.2018 vaelsimme Seinen rantaa lumipyryssä Paris Diderot -yliopistoon tutustumiskäynnille. Ranskan valtio rahoittaa lähetystöjensä yhteydessä toimivia Campus France -neuvontapisteitä, ja edustin Suomen infopistettä Pariisissa järjestetyssä koulutuksessa. Campus France -verkoston tavoitteena on ulkomaalaisten opiskelijoiden auttaminen ranskalaisiin yliopistoihin hakemisessa. Koulutukseen kuului myös oppilaitosvierailu ja tutustuminen opiskelijakirjastoon.

La Bibliothèque des Grands Moulins toimii vanhassa tehdasrakennuksessa 13. kaupunginosassa lähellä Ranskan kansalliskirjastoa. Tässä entisessä myllyrakennuksessa sijaitsevat humanististen tieteiden, sosiaalitieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kokoelmat. Paris Diderot (Sorbonne Paris Cité) -yliopistolla on myös viisi muuta kirjastoa, joista löytyvät muun muassa lääketieteen kokoelmat.

3. kerroksen kokoelmia ja työskentelytilaa
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Kaikille avoimessa Grands Moulins -kirjastossa käy noin 3000 asiakasta päivässä, ja rekisteröityneitä asiakkaita on noin 9000. Viidessä kerroksessa on lainattavia kirjoja ja kaikissa kerroksissa on myös avointa työtilaa. Sisustus on jätetty tehdasmaisen karkeaksi.

Lehdet ovat pääosin luettavissa kirjaston portaalin kautta, mutta muutamia kausijulkaisuja tulee myös paperisina. Entiseen lehtisaliin on tilan vapautumisen myötä tarkoitus tehdä toimivampia ryhmätyötiloja. Tällä hetkellä avara tila korkeine kattoineen on haasteellinen akustiikan kannalta.

Tutkijapalveluille vapautetaan myös tilaa, sillä ne muodostuvat yhä tärkeämmiksi kirjaston palvelujen joukossa. Tutkijoille järjestetään muun muassa työpajoja bibliometriikasta ja open access -julkaisemisesta.

Opiskelijoilla ja tutkijoilla on pääsy e-lehtien lisäksi tietokantoihin yliopiston verkosta ja sen ulkopuolelta. Uudet opiskelijat saavat tutustua kirjastoon esittelykierroksilla, ja opiskelijoille on tarjolla työpajoja tiedonlähteiden ja kirjastopalvelujen käyttöön.

Ryhmätyötiloja
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Tärkeänä osana kirjaston palveluja ovat kirjakahvila-tapahtumat eli keskustelutilaisuudet jonkin teeman ympärillä, esimerkiksi juuri ilmestyneen kirjan pohjalta. Ohjemassa on viime aikoina ollut muun muassa ohjelmointia käsittelevä kirja, naisten päivän kunniaksi järjestettävä unohdettuja naiskirjailijoita käsittelevä näyttely ja japanilaisia elokuvaohjaajia käsittelevä teema.

Paris Diderot’n kirjastolaitos tekee yhteistyötä USPC-verkostoon kuuluvien yliopistokirjastojen kanssa. Siihen kuuluu 9 Pariisilaista korkeakoulua ja 5 tutkimuslaitosta. Lisäksi kirjasto kuuluu Ranskan yliopistokirjastojen verkostoon.

Tämänhetkisiin haasteisiin kuuluu henkilökunnan työaikojen ja aukioloaikojen yhteensovittaminen. Kirjasto onkin palkannut useita osa-aikaisia työntekijöitä opiskelijoidensa joukosta. Vakinaisia työntekijöitä on 41 ja määräaikaisia 45.

1. kerroksen palvelupiste
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Bibliothèque des Grands Moulins numeroina:

1400 paikkaa, 9 ryhmätyötilaa, 2 luokkahuonetta, 100 tietokonetta
Henkilökunta: 41 vakinaista, 45 määräaikaista
250 000 kirjaa, lehteä, DVD :tä ja väitöskirjaa
78 503 e-kirjaa (2015)
63 597 e-lehteä (2015)

Teksti ja kuvat:
Jaana Koivisto-Nieminen
Kirjastonhoitaja/Campus France –vastaava
Ranskan instituutti Suomessa

Aalto-yliopiston uudelle Oppimiskeskukselle palvelukonsepti

08/10/201511/02/2014

Aalto-yliopiston kirjaston, tulevan Oppimiskeskuksen, palvelumuotoiluhankkeen tulokset ovat valmistuneet ja loppuraportti on luettavissa verkossa. Hanke synnytti Oppimiskeskukselle kunnianhimoisen palvelulupauksen ”Yhdessä oppiminen tekee meistä maailman parhaita” ja uudenlaisen palvelukonseptin, jossa nykyisten palvelujen lisäksi on mukana asiakkaiden tarpeista nousseita uusia palveluja.

Elokuussa 2013 käynnistyneen kehityshankkeen tavoitteena oli synnyttää uudelle Oppimiskeskukselle palvelukonsepti ja osallistaa käyttäjiä suunnitteluun. Uusien palvelujen konseptointi käynnistettiin tunnistamalla kirjaston eri käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa. Hankkeessa muodostettiin kolme palvelumuotoilutiimiä, joihin rekrytoitiin Aalto-yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tiimit haastattelivat muotoilijoiden ohjauksessa laajasti yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. ”Emme pyytäneet käyttäjiä ideoimaan kirjastolle uusia palveluja, vaan kartoitimme työ- ja opiskelurutiineja sekä päivän kulkua kampuksella. Näin pääsimme kiinni käyttäjien todellisiin tarpeisiin”, kertoo muotoiluhanketta vetäneen Kuudes Kerros Oy:n Jari Danielsson.

Haastattelujen pohjalta muodostettiin suunnittelun tueksi kuusi erilaista käyttäjäprofiilia. Opiskelijat jaettiin käyttäytymisen ja motiivien perusteella kolmeen erilaiseen ryhmään : jokapaikanhöylä, laumaeläin, yksinäinen susi. Lisäksi oma käyttäjäprofiili muodostettiin opettajalle, tutkijalle ja yrityksen edustajalle.

Käyttäjäprofiilit toimivat palvelukonseptin kehittämisen pohjana. Uusia palveluja ideoitiin ja jalostettiin laajasti erilaisissa työpajoissa, ja parhaita ideoita testattiin käyttäjillä. Muotoiluhankkeen rinnalla kirjastossa tehtiin yliopiston palveluyksiköille kumppanuushaastatteluja, joissa selvitettiin heidän toiveitaan Oppimiskeskuksen toimintaan liittyen.

Uudet ja vanhat palvelut koottiin kokonaisuudeksi, joka on jaoteltu palvelujen luonteen mukaisesti. Kaikkia mainittuja palveluja ei välttämättä toteuteta sellaisenaan, mutta niitä suositellaan ainakin kokeiltaviksi. Kullekin palvelulle on määritelty palvelukuvaus sisältäen mm. käyttäjätarpeen, toteutusmallin ja onnistumisen kannalta kriittiset tekijät.

Hankkeessa on myös jaettu kirjaston toimintoja eri vyöhykkeille: Back Office, Välivyöhyke ja Asiakaspalvelu. Näiden pohjalta on henkilökunnan profiilit on kuvattu kolmella tilakonseptilla.

Hankkeessa tunnistettiin myös palvelujen vaikutukset henkilöstön työn sisältöön ja kuvattiin ”road map” uusien palvelujen käytäntöön viemiseksi. Ylikirjastonhoitaja Eeva-Liisa Lehtonen kertoo, että ”uusi palvelukonsepti tukee kirjaston muodonmuutosta monikanavaiseksi, eläväksi oppimiskeskukseksi – osaksi oppimisympäristöä. Tulevaisuudessa oppimiskeskus on vetovoimainen kohtauspaikka ja koko yliopiston toiminnan näyteikkuna, joka tukee sekä yksin että yhdessä oppimista.”

Työ jatkuu nyt tilasuunnittelulla, jossa hankesuunnitteluarkkitehdit sijoittavat palvelut tiloihin. Samalla selvitetään, millaisia tilamuutoksia suojellussa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa voidaan peruskorjauksessa tehdä. Kirjaston puolelta hanketta vetänyt Matti Raatikainen kertoo, että ”Otaniemen kampuskirjasto muuttaa remontin alta väistötiloihin Otakaari 1:een vuoden 2014 lopussa. Tavoitteemme on testata uusia palveluja jo ennen kuin peruskorjattuihin tiloihin muutetaan takaisin vuonna 2016.”

Oppimiskeskussuunnittelun verkkosivuilta voi tutustua suunnittelun etenemiseen ja myös aikaisempiin pilotteihin, neljään Learning Hub –tilaan.

Hankkeen toimijat Aalto-yliopistossa:
Päivi Hietanen, työympäristöpäällikkö, Kampus- ja tilapalvelut
Eeva-Liisa Lehtonen, ylikirjastonhoitaja, Aalto-yliopiston kirjasto
Matti Raatikainen, tila- ja asiakaspalvelupäällikkö, Aalto-yliopiston kirjasto (projektipäällikkö)
Riitta-Liisa Leskinen, asiakkuuspäällikkö, Aalto-yliopiston kirjasto (tiedotus)

Blogitekstin toimittanut Paula Kangasniemi, yhteistyösihteeri, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Kirjasto – Media Lounge

08/10/201510/06/2013

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto sijaitsee muusta kampusalueesta erillään, kaupungin keskustassa. Osaston tilat koostuvat yhdessä korttelissa olevista useista 1880-luvun rakennuksista. Suurimpana Rantakadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa oleva kivinen, 1884 rakennettu uusrenessanssirakennus. Useiden koulujen käytössä olleen rakennuksen viereen rakennettiin 1889 voimistelusali. Tila toimi 1960-luvulla mm. yliopiston suurena luentosalina. Arkkitehtuurin osaston kirjasto siirrettiin rakennukseen vuonna 2001. Osastolla on korttelissa käytössään myös vuonna 2001 rakennettu uudisrakennus.

Kysytään opiskelijoilta

Kirjojen ja lehtien selailu on arkkitehdeille tyypillistä kirjaston käyttöä. Faktatiedon tai tietyn kirjan/artikkelin haku on tarpeellista yleensä vasta opinnäytettä tehdessä. Kirjaston käyttö on vähentynyt entisestään, kun viime vuosien säästötarpeiden lisääntyessä on kirjaston aukioloaikoja supistettu lisäksi noin neljään tuntiin päivässä.

Osaston sekä kirjaston henkilökunnasta koostuva kirjaston kehittämistyöryhmä päätti kysyä suoraan opiskelijoilta, minkälaisen kirjaston he haluaisivat. Maaliskuussa erään suositun luennon jälkeen pidettiin tilaisuus, jossa opiskelijat ideoivat vapaasti mieleistään kirjastotilaa. Arkkitehtikillan internet-foorumilla oli noussut esille ideoita viihtyvyyden parantamiseksi silloisesta ”kirjavarasto”-fiiliksestä. Lehtien lukutilojen viihtyisyyteen kaivattiin myös parannusta. Ryhmätyöskentelytilaa kiiteltiin mutta kaivattiin tietokoneita, jotka olisi varusteltu opiskelua tukevilla ohjelmilla. Tilaan kaivattiin rentoutta, mukavia istuinryhmiä, lehtiä pöydillä ja telineissä sekä kahviautomaatti.

Suunnittelukilpailu

Arkkitehtikilta innostui kirjaston kehittämisestä ja haki hankkeelle Universitas-tukea. Hankkeen nimeksi tuli Media Lounge. Koulutusneuvosto antoi hakemukselle myönteisen päätöksen ja terveiset, että opiskelijat tulee integroida aidosti hankkeeseen mukaan. Sovittiin, että kilta yhteistyössä kirjaston kehittämistyöryhmän kanssa järjestää arkkitehtiopiskelijoille Media Lounge –suunnittelukilpailun. Kilpailu järjestettiin elo-syyskuussa 2012. Kilpailun tavoitteena oli suunnitella Media Loungesta joustava ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan kehittyvä matalan käyttökynnyksen työskentely-ympäristö, jossa tuorein kansainvälinen e-aineisto on opiskelijoiden ulottuvilla.

Tavoitteena oli luoda paremmat puitteet innovoinnille, joka ei synny johdonmukaisesta ajattelusta ja päämäärätietoisesta tiedonhausta, vaan mielleyhtymistä, löytämisestä ja eri asioiden ennakkoluulottomasta yhdistelystä sekä sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Kilpailuun saapui 16 ehdotusta, joista kaksi ensimmäistä palkittiin. Voittajaksi selviytyi ensimmäisen vuoden arkkitehtiopiskelijan Siiri Murtolan suunnitelma ”SIM”. Ehdotuksen hyvinä puolina pidettiin monipuolisia työskentelytiloja hiljaisuutta vaativasta työskentelystä opastukseen ja ryhmätyöskentelyyn. Tila on muunneltavissa tarpeiden mukaan ja sitä voidaan käyttää myös opetukseen.

Siiri Murtolan voittajasuunnitelma ”SIM”. Kuvassa hahmotelmia erillisistä työskentelytiloista.

Muutostyöt

Universitas –hankerahoitus edellytti, että rahat oli käytettävä vuoden 2012 puolella, joten toteuttamistyöryhmä aloitti heti toimintansa. Projektin toteuttamiseen osallistui yliopistokiinteistöt, tietohallinto, kirjasto, sekä arkkitehtuurin osasto ja arkkitehtikilta. Hankkeen luonne pilottina oli hyvä kannustin mm. tietohallinnolle testata eri toimintoja ”laboratoriotiloissa”.

Syksyn aikana toteuttamistyöryhmä kehitteli tilasuunnitelmaa sekä tilaan hankittavaa materiaalia. Universitas –hankerahaa (10000€) käytettiin mm. interaktiiviseen videotykkiin, iPadeihin, säkkituoleihin, ryhmätyötilojen kalusteisiin ja työtuoleihin. Kirjasto osallistui myös kalusteiden hankintoihin.

Projektin toteutus kaikkien muiden tilasuunnitelmien vuoksi varmistui vasta joulukuun alussa. Kirjaston lehtikokoelmien karsinta ja hyllyjen siirrot aloitettiin välittömästi, jotta muutostyöt saataisiin tehtyä joulutauon aikana. Aikaisemmalla hyllymäärällä sekä –järjestyksellä ei ryhmätiloja kirjastoon mahtunut. Mittavat vanhojen lehtien karsinnat sekä kirjojen tiivistäminen antoivat mahdollisuuden useiden kokonaisten hyllyjen poistamiseen sekä loppujen uudelleen järjestämiseen. Hyllymetrit saatiin vähennettyä 310 hyllymetriin entisestä 620 metristä. Lehtien poistoissa olivat osaston opiskelijat ja henkilökunta talkoissa mukana. Tietohallinto järjesti tietokoneiden, sekä videotykin asennukset. Tilapalvelut hoiti tilan sähkö- ja tietoliikenneasennukset.

Tammikuun puoleenväliin mennessä oli kirjat ja lehdet uusilla paikoillaan sekä sähkö- ja tietoliikenneasennukset pääasiassa tehtynä.

Media Lounge avataan

Uusittu kirjastotila – Media Lounge, avattiin virallisesti 15.3.2013. Koulutusrehtori Olli Silvén kävi toivottamassa Media Loungelle menestystä ja toivoi tilan käytön aktiivista seurantaa ja raportointia.

Media Lounge koostuu erillisistä työskentelytiloista. Perinteisten lukupaikkojen lisäksi yksi ryhmätyötiloista on varustettu interaktiivisella videotykillä. Pienelle parvelle sijoitettiin neljä tarpeellisin ohjelmin varustettua tehokasta tietokonetta. Tila on luonnollisesti varustettu langattomalla verkolla.

Trendikkään värikkäitä, helposti siirreltäviä säkkituoleja sijoiteltiin ympäri Media Loungea. IPadeja hankittiin myös kolme kappaletta, mutta niiden konfiguroinnissa sekä aineiston hankinnassa on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Tilassa on myös tietohallinnon kiintiötulostus, joka tarjoaa opiskelijoille 100 mustavalkotulostetta kuukaudessa veloituksetta. Laadukkaita väritulosteita opiskelijat voivat ottaa maksua vastaan kirjaston monitoimikoneella.

Media Lounge on avoin arkkitehtuurin osaston opiskelijoille sekä henkilökunnalle ympäri vuorokauden. Kirjojen lainaus tapahtuu kirjaston aukioloaikojen puitteissa. Tilan muut palvelut ovat käytettävissä 24/7. Arkkitehtuurin osaston muihin rakennuksiin opiskelijoilla on aikaisemminkin ollut pääsy ympäri vuorokauden. Opiskelijoihin on siis luotettu ja he ovat tottuneet ottamaan vastuuta. Siinä myös suuri syy, että tällainen kokeilu uskallettiin ottaa käyttöön.

Konseptin laajentaminen

Koko projektissa tavoitteena oli, että Media Lounge -tilasta pyritään luomaan konsepti, jota voidaan kokonaan tai osittain laajentaa ja käyttää myös muissa yliopiston tiloissa. Tilan monipuolisuus, muunneltavuus sekä avoimuus ovat osa tätä konseptia. Kevään ja syksyn aikana kerätään kokemuksia tilan käytöstä sekä toiveita opiskelijoilta.

Muuttuneet työskentelytavat ja yliopistojen tilastrategiat edellyttävät tilojen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä muunneltavuutta. Näihin tarpeisiin Media Loungen kaltaiset rohkeat hankkeet hakevat vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Osmo Lappinen
Kirjastoamanuenssi, Oulun yliopiston kirjasto

Varajohtajat Gentin yliopiston kirjastossa

08/10/201531/10/2012

SYN:n varajohtajaverkoston toinen tutustumiskohde Belgiassa oli EU-toimielimien lisäksi Gentin yliopiston kirjasto. Gentin yliopisto kuuluu Belgian suurimpiin ja kansainvälisesti parhaiten rankattuihin yliopistoihin. Yliopiston kirjasto on tunnettu edistyksellisestä digitaalisesta kirjastostaan, merkittävästä kulttuuriperintökokoelmastaan sekä Art Nouveau –tyylisestä rakennuksestaan, kirjatornista, jonka on suunnitellut belgialainen arkkitehti Henry van de Velde.

2012-09-28-040 — Kirjatorni eli Book Tower. Kuva: Tanja Heikkilä

Kirjastonjohtaja Sylvia van Peteghem on 2000-luvun alusta lähtien uudistanut kirjastoa voimakkaasti. Lähtökohtana oli 200 kirjastoa ja 300 toimipistettä sekä pääkirjaston rappeutuneet tilat 1930-luvulla rakennetussa kirjatornissa. Kirjastoverkon uudistamisessa van Peteghem otti mallia Helsingin yliopistosta, jonka kirjastolaitos oli käymässä läpi samantyyppistä muutosta. Organisaation ja toimintojen kehittämisessä hänellä oli konsulttina Lundin yliopiston kirjaston johtaja Lars Björnshauge. Samanaikaisesti yliopiston kirjastoverkon rakenteellisen ja organisatorisen uudistamisen kanssa on restauroitu arkkitehtonisesti arvokasta kirjatornia. Alkusysäys siihen tuli yksityiseltä sijoittajalta, joka oli ostanut kirjaston piirrokset ja rakentamiseen liittyvät dokumentit huutokaupasta ja kiinnostui kirjaston kohtalosta. Tämä sijoittaja sai aktiivisella toiminnallaan aikaan sen, että yleinen kiinnostus kirjaston kunnostamiseen heräsi ja yliopisto sitoutui rahoittamaan kirjaston restauroinnin, joka on edelleen käynnissä. Rappeutuneesta ja väärillä menetelmillä vuosikymmenten kuluessa korjaillusta rakennuksesta on kuoriutumassa todellinen arkkitehtorinen helmi (katso Sylvia van Peteghemin artikkeli kirjatornin kunnostuksesta).

Kirjaston kulttuuriperintökokoelman juuret ovat Flaamilaisen alueen luostareissa, jotka joutuivat Ranskan vallankumouksen takia luopumaan aarteistaan. Belgian ja Flaamin historian muutkin käänteet ovat kartuttaneet kokoelmia, jotka kuin ihmeen kaupalla säästyivät alueella riehuneista maailmansodista. Kulttuuriperintökokoelmiin kuuluu ikivanhoja käsikirjoituksia ja papyruksia, valokuvia sekä harvinaisuuksia 1800- ja 1900-luvuilta. Osa kokoelmista on digitoitu ja avattu käyttöön Creative Commons-lisenssillä.

Vuonna 2007 käynnistyi Google-projekti, jossa Google digitoi kirjaston kokoelmista 300 000 teosta: käsikirjoituksia, kuvia, ennen vuotta 1872 ilmestyneitä kirjoja ja muita copyrightin ulkopuolella olevia teoksia. Digitoinnista ei kirjastolle aiheudu muita kustannuksia kuin se työ, mitä kirjojen valinta ja digitoitavaksi lähettäminen ym. valmistelutoimet edellyttävät. Kirjastossa ollaan erittäin tyytyväisiä Google-yhteistyöhön ja siihen miten kokoelma saa näkyvyyttä tämän projektin ansiosta.

2012-09-28-034 — Näkymä kirjatornista kaupungille päin. Kuva: Tanja Heikkilä

Lars Björnshaugen raportti on ohjannut Gentin yliopiston kirjaston kehittämistä, jossa tavoitteena oli moderni rakenne, joka sopeutuu tulevaisuuden haasteisiin ja jossa yhdistyvät tämän päivän tutkimuksen ja opetuksen tarpeet sekä kulttuuriperinnön vaaliminen ja käyttöön asettaminen. Digitaalisen kirjaston kehittämistä on jatkettu uusien konsulttien neuvoilla. Vuonna 2011 kirjasto kutsui avukseen kaksi kirjastoautomaation asiantuntijaa, Kristiina Hormia-Poutasen Suomen Kansalliskirjastosta sekä Herbert Van de Sompelin Los Alamos National Laboratorysta, Yhdysvalloista. Herbert Van de Sompel on Gentin yliopiston kasvatti, joka on opiskellut ja työskennellyt Gentin yliopiston kirjastossa ja siellä kehittänyt SFX-linkityspalvelun, joka on meillekin tuttu Nelli-portaalin osa.

Lukusalissa on komeat puiset pöydät. Kuva: Annu Jauhiainen

Gentin yliopiston kirjasto on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Siellä on menestyksellisesti yhdistetty historiallinen kulttuuriperintökokoelma ja digitaalinen kirjasto. Päällimmäiseksi tästä vierailusta jäi voimakas ja innostunut kehittäminen ja uudistaminen, jonka vaikutus tuntuu kaikilla saroilla: organisaatiossa, toiminnoissa, kokoelmissa ja rakennuksessa.

SYN:n varajohtajien opintomatkalaisten vierailusta EU-toimielimiin on aikaisemmin julkaistu oma kirjoituksensa tässä blogissa.

Annu Jauhiainen
Suunnittelupäällikkö
Kansalliskirjasto

Yliopistokirjastojen varajohtajia opintomatkalla Brysselissä

08/10/201509/10/2012

SYN:n varajohtajaverkosto suunnitteli kuluvan vuoden alkupuolella toimintaansa ja yhdeksi päämääräksi valikoitui yhteinen tutustumismatka. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat EU-toimielimet ja Bryssel. Yhteydet edustustoon hoiti verkoston varapuheenjohtaja Leena Toivonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja matka järjestyi edustuston tuella syyskuun lopussa (26.-28.9.2012). Ohjelman sisältöön voitiin esittää toiveita ja ajoissa etukäteen saatiin sekä ohjelma että muu ohjeistus. Ensimmäisenä aamuna ilmeni, että EU-toimielimiin ei niin vain kävelläkään sisään, vaan passit tarkistetaan, saadaan Visitor-laput ja sen jälkeen odotetaan päivän organisoijaa ja kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Komission rakennus sijaitsi hotellimme lähellä, joten matkat taittuivat kävellen lämpimässä ja ajoittaisen sateisessa säässä.

EU:n toimistot ovat keskittyneet samalle Schumannin
alueelle, kuvassa komission rakennus. Kuva: Annu Jauhiainen

Korkeakoulupolitiikan tavoitteista

Yliopistokirjastoja kiinnostivat erityisesti tekijänoikeudet, korkeakoulupolitiikka ja Open Access, jotka olivatkin päivien painopisteitä. Korkeakoulupolitiikasta ja sen uusista suuntaviivoista kertoi koulutus- ja kulttuuriosaston pääosastolta William Aitschison. Euroopan unionilla on koordinoiva ja tukeva rooli, sillä maat ovat itse vastuussa omista koulutusjärjestelmistään. Tämä tarkoittaa 27 maata ja siten 27 erilaista järjestelmää. Tosin EU:n järjestelmät Erasmus, ECTS ja Bologna prosessi ovat tehneet liikkuvuuden ja arvioinnin helpommaksi.

Aitschison esitteli korkeakoulupolitiikan tavoitteita ja totesi, että koulutus – ja erityisesti korkeakoulutus – korostuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eurooppa 2020 ohjelmassa todetaan, että Eurooppa tarvitsee korkeakoulutettuja, joilla on monipuolinen koulutus, työelämätaidot, ja ennen kaikkea, heitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa 25–64 -vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on keskimäärin n. 26 %, ennusteiden mukaan heitä tarvitaan n. 35 % työmarkkinoille vuonna 2020. Tavoitteena on, että 30–34 –vuotiaista 40 % olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita vuonna 2020. Suomen luvut ovat EU-maiden kärkijoukossa. Aitschison totesi opiskelijoiden tarvitsevan myös muita taitoja kuten ”transversal skills” (kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja viestintätaitoja). Keskustelussa toimme esiin, että yliopistokirjastoissa näemme tässä yhteyksiä myös informaatiolukutaitoon.

Komissiossa on myös kaavalitu uutta yliopistojen rankingjärjestelmää U-multirankia, joka kattaisi laajemman mittarivalikoiman, ei vain tutkimusta. Korkeakoulupolitiikan tavoitteet tiivistettyinä löytyvät yhdestä uusimmasta ja tärkeimmästä asiakirjasta: “Supporting Growth and Jobs: an Agenda for the modernisation of Europe’s higher education systems “ COM(2011) 567 final.

Kuva komission vierailupalveluiden aulasta. Kuva: Annu Jauhiainen

Komissiolta Open Accessia koskeva suositus jäsenvaltioille kesällä 2012

Komission Open Access -politiikkaa esitteli Jean -Francois Deschamps, joka siteerasi tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavaa komissaaria Geoghegan-Quinnia: ‘We need […] a unified research area that brings together people and ideas in a way that catalyses science and world-leading innovation. Open access can help make this vision become a reality.’

Komission tavoitteena on mm. kehittää ja toteuttaa Open Accessia tutkimusprojekteihin, joita rahoitetaan EU:n tuella. Tavoitteena on lisäksi edistää Open Access -yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken. Komissio on toiminut varsin aktiivisesti, sillä kesällä 2012 julkaistiin kaksi tiedonantoa ja yksi suositus Open Access asioita koskien. Suositus koskee jäsenvaltioita ja suosituksessa komissio kehottaa määrittelemään ja toteuttamaan menettelytapoja julkisilla varoilla tuotetun tutkimuksen tulosten ja julkaisujen avoimeen julkistamiseen.

Komission keskuskirjasto

Kirjastonhoitaja Taavi Saarimäki edusti komission kirjastoa. Komission keskuskirjasto on avoin komission ja muiden instituutioiden sekä järjestöjen virkamiehille. Kaikilla pääosastoilla on oma kirjastonsa, joista pääosastot vastaavat. Talousnäkymät vaikuttanevat myös EU-toimielimissä, sillä Saarimäen mukaan monia osastojen kirjastoja on lakkautettu, ne on yhdistetty toisiin kirjastoihin tai toimintaa on siirretty keskuskirjastolle. Esityksensä aluksi Saarimäki toivoi kuulevansa Suomen yliopistokirjastojen nykyisistä näkymistä ja mahdollisista haasteista. Keskustelukierros kokosi yhteisen listan; uudet toiminnot, tutkijapalveluihin vastaaminen, kirjastojen asema korkeakouluissa, talousnäkymät jne. Saarimäki puhui myös kirjaston tarjoamasta uudesta sivustosta, joka kokoaa komission käyttämät sosiaalisen median sivustot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että komission sisäisessä tiedonvälityksessä käytetään mm. Yammeria, joka toimii sosiaalisena verkostopalveluna. Esityksen lopuksi pääsimme vierailemaan kirjastoon.

Vierailun aikana kuullut muutkin esitykset olivat kiinnostavia ja esitysten pitäjät olivat innostuneita aiheestaan, joka myös aktivoi ryhmäämme. Suomen sijoitus jäsenmaiden eri vertailussa oli huippuluokkaa ja esitysten pitäjät sen mielellään meille kertoivatkin. Saimmekin organisoijilta kiitosta aktiivisuudesta ja he toivoivatkin, että yliopistokirjastojen osallistujille tarjoutui mahdollisuus saada kontakteja asioita hoitaviin henkilöihin.

Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen
Hallintopäällikkö
Tritonia Vaasan tiedekirjasto

Leena Toivonen
Hallintopäällikkö
Tampereen yliopiston kirjasto

Kirjastoarkkitehtuurin uudet suunnat – Designing the Future Library -seminaari Helsingin IFLAn yhteydessä

08/10/201511/09/2012

Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestettiin Helsingissä elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja sen vetäjänä toimi Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Osanottajia oli n. 160 henkeä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Uusi keskuskirjasto Helsinkiin vuonna 2017

Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kuvasi puheenvuorossaan lähtökohtia, joihin Helsingin uuden keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on pohjautunut. Keskustakirjasto avataan vuonna 2017. Se tullaan rakentamaan kaupungin sydämeen, Töölönlahden rannalle ja sitä tulee käyttämään päivittäin n. 5000 kaupunkilaista. Heidän kirjastoon liittyviä unelmiaan on kerätty Keskustakirjasto 2017 -sivustolle, josta löytyy myös paljon muuta tietoa arkkitehtikilpailusta ja kirjastosuunnittelusta.

Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto Kaisa-talossa avattiin 3.9.

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikaran esitykseen sisältyi mm. Helsingin yliopiston kirjastotoimen 15 vuotta kestäneen kehitysvaiheen kuvaus, jonka kuluessa n. 160:stä monen kokoisesta kirjastotoimipisteestä kehitettiin yhtenäinen vuoden 2010 alussa syntynyt yliopiston erillislaitos, Helsingin yliopiston kirjasto.

Pitkän kehitysvaiheen päätteeksi Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet käyttäytymistieteellistä Minervaa lukuun ottamatta pääsivät kesällä 2012 saman katon alle Kaisa-talon kirjastotilaan, joka nimettiin Helsingin yliopiston pääkirjastoksi. Kaisa-talo on näyttävä osa Helsingin yliopiston WDC 2012 -vuoden teemoja ja hankkeita.

Somerpuro elo 2012-25 — Näyttävät kierreportaat vievät kerroksesta toiseen uudessa Kaisa-talossa sijaitsevassa Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Arkkitehti Matti Huhtamies Kaisa-talon suunnitelleesta Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä aloitti esityksensä otteella Kaisa-talon rakentamisesta kertovasta elokuvasta. Hän jatkoi kertomalla, mistä Kaisa-talossa on kyse. Miksi rakennus on sellainen kuin se on? Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. talon sijainti, ympäristö, rakennuksen merkittävyys, tilojen hahmottuminen sisältä käsin ja tarve erityyppisten tilojen vyöhykkeisiin.

Kansalliskirjaston uudistushanke

Seminaarin Porthania I:ssä pidetyn osuuden päätteeksi arkkitehti Pauno Narjus kertoi Kansalliskirjaston päärakennuksen uudistushankkeesta. Sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Esityksestä sai hyvän kuvan siitä, miten vaativaa on saattaa vanhaa, suojeltua arvorakennusta mm. nykyajan teknologian edellyttämään kuntoon.

Seminaarin osallistujat saivat Narjuksen esittelemistä pohjapiirroksista havainnollisen käsityksen Kansalliskirjasto-rakennuksen alkuperäisistä tiloista ja niihin kohdistuneista uudistus- ja laajennustoimista, joita on toteutettu läpi vuosikymmenten.

Kaksi tuntia kestäneen seminaarin jälkeen osallistujat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta Kaisa-taloon tutustumaan Helsingin yliopiston pääkirjastoon, jonka ovet avattiin yleisölle yliopiston avajaispäivänä 3.9. klo 9.

Somerpuro elo 2012-44 — Helsingin yliopiston opiskelijat pääsevät opiskelemaan värikkäillä sohvilla uudessa pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Lisää kuvia seminaarista Helsingin yliopiston pääkirjaston Facebook-sivulla.

Teksti:
Päivi Lammi, suunnittelija ja
Eeva-Liisa Viitala, tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto