Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN, Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen Akatemia ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin 12.4.2022.
Tilaisuuden teemoina ovat tänä vuonna osaamiskeskittymät ja vastuullinen arviointi. Seminaari on tarkoitettu kaikille bibliometriikan sekä tutkimuksen arvioinnin, johtamisen ja suunnittelun parissa työskenteleville henkilöille.
Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde. Kuva: Timo Hautala. CC BY 4.0
FUN 25 vuotta -juhlaseminaarisarja huipentuu Jyväskylässä 9.11.2021 järjestettävään FUN näkyy -seminaariin.
Seminaarissa kuullaan Unifin puheenjohtajan, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläisen, Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläisen, europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen ja SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroosin puheenvuorot. Lisäksi Suomen historian professori Petri Karonen puhuu historian tutkimuksen tulevaisuudesta ja kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki esittelee FUNin historiaa, ja vastaa kysymyksiin, miksi FUN on olemassa ja mitä FUN on nykyään. (ks. tarkempi aikataulu ja ohjelma).
FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi FUN järjestää webinaarisarjan, jossa keskitytään FUNin strategisen vision kolmeen kulmakiveen: vaikuttamiseen, näkymiseen ja kokeilemiseen. Webinaarisarjan tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.
Tänä vuonna Kuopion varastokirjastossa ja Oulun yliopiston
kirjastossa on juhlittu komeita pyöreitä vuosia: Kuopion varastokirjastossa
mittariin tuli 30 ja Oulun yliopiston kirjastossa 60 toiminnantäyteistä vuotta.
Molemmissa kirjastoissa juhlavuosi on sujunut tuttuun tapaan työn touhussa,
mutta myös monia arjen yläpuolelle nousevia, mieleenpainuvia juhlahetkiä on
koettu läpi vuoden.
30 vuotta Varastokirjastoa –
juhlavuoden kuulumisia
”Opetusministeriö suunnittelee
kirjavaraston, tai oikeammin varastokirjaston, perustamista jonnekin päin
Suomea. Varastoon koottaisiin materiaalia yleisistä kirjastoista ja
tieteellisistä kirjastoista, ja pyynnöstä niitä lainattaisiin esimerkiksi
yliopistoille.” Näin kirjoitettiin 1.7.1987 Savon Sanomisssa julkaistussa artikkelissa. Meni vielä pari vuotta,
ennen kuin Varastokirjasto aloitti toimintansa Kuopion Päivärannassa.
Olemme tänä vuonna viettäneet Varastokirjaston toiminnan
30-vuotisjuhlavuotta – pääasiassa työn merkeissä. Vuoden aikana on ollut
useampi arkea nostattava etappi, jotka ovat tehneet tästä vuodesta erityisen
merkittävän.
Viime vuoden lopulla saimme tiedon, ettei Varastokirjaston yhdistäminen
Kansalliskirjastoon –esitys etene silloisen hallituksen toimesta. Tämä uutinen
otettiin ilolla vastaan ja saatoimme aloittaa juhlavuoden huojentunein
mielin. Tieto toiminnan jatkumisesta on
osaltaan vaikuttanut myös siihen, että tänä vuonna olemme vastaanottaneet
aineistolähetyksiä normaaliin tapaan ja kirjastot ovat käyttäneet palveluitamme
aktiivisesti.
Varastokirjasto Kuva: Risto Juvonen
Toukokuussa, kevään kääntyessä kesäksi, juhlimme 30-vuotista toimintaamme juhlaseminaarin merkeissä. Juhlavieraiksi kutsuimme muun muassa eläkkeelle siirtyneet työkaverimme, yhteistyökumppaneitamme niin kirjastosektoreilta kuin muiltakin aloilta. Halusimme juhlaamme mukaan erityisesti kirjaston perustamiseen ja ensimmäisiin toiminnan vuosiin vaikuttaneita. Kirjastonjohtaja, emerita Riitta Huuhtasen juhlapuhe toi uutta tietoa kaikista niistä vaiheista, mitä Varastokirjaston ”synnyttäminen” on vaatinut. Riitta Huuhtasen puhe on luettavissa Varastokirjasto tiedottaa -verkkolehdessämme. Tätä kirjoittaessani lähetän Riitalle lämpimät kiitokseni. Kiitos Sinulle työstäsi, jonka ansiosta voimme juhlavuottamme viettää.
Juhlavuoteen sattui muitakin merkkipaaluja: kokoelmassamme on nyt 100
hyllykilometriä aineistoa! Tänä vuonna olemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä
luvalla ryhtyneet vastaanottamaan musiikkiaineistoja. Ja vielä: siirryimme 18
vuotta käytössä olleesta Voyagerista Kohaan.
Juhlavuoden päätteeksi teimme opinto- ja virkistysmatkan Helsinkiin.
Pääsimme tutustumaan keskustakirjasto Oodiin, Kansalliskirjastoon sekä HY:n
Kaisa-kirjastoon. Kiitos hienoista esittelyistä, oli hienoa päästä vieraiksenne
ja opimme taas uutta!
Vaikka olemmekin viettäneet kulunutta vuotta pääasiassa ydintehtäviimme
keskittyen, on juhlavuosi ollut arjessamme monin tavoin mukana. Katsomme ensi
vuoteen uteliaina: siellä näkyy etappeja, joita on ryhdytty tänä vuonna
valmistelemaan. Tärkeintä kuitenkin on, että toteutamme edelleen sitä tehtävää,
joka meille annettiin 30 vuotta sitten: vastaanotamme ja säilytämme
suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asetamme tuon aineiston
tarvitsijoiden käyttöön.
Teksti: Johanna Vesterinen, kirjastonjohtaja, Varastokirjasto
Oulun yliopiston kirjasto juhli
60-vuotista olemassaoloaan keväällä 2019
Kirjasto on ollut mukana Oulun yliopiston toiminnassa alusta alkaen,
joten tänä vuonna niin Oulun yliopisto kuin sen kirjastokin täyttivät 60
vuotta. Kirjasto päätti keskittää syntymäpäivän
juhlimisen kevääseen, koska koko yliopisto juhlii nyt syksyllä 2019.
Juhlavuosi alkoi kirjaston johtoryhmän päätöksellä tukea kirjaston
henkilökunnan lukemista siten, että jokainen työntekijä voi käyttää tunnin
viikossa lukemiseen. Lukea saa mitä haluaa, mutta toiveena on, että luetut
teokset listataan kirjaston intrasta löytyvään Exceliin – myös kommentit
luetusta kirjasta voidaan tallentaa kyseiseen dokumenttiin. Vuoden lopuksi on
mielenkiintoista katsoa mitä Oulun yliopiston kirjastossa on luettu
juhlavuotena.
Kirjaston henkilökunnasta otettiin valokuva 60-vuotisjuhlien kunniaksi
valokuvaajamestari Reijo Koirikiven toimesta. Eri vuosikymmenten valokuvia
vertailtaessa tuoreessa 60-vuotiskuvassa
on vähemmän henkilökuntaa kuin parina edellisenä vuosikymmenenä. Digitalisaatio
on muokannut kirjastotyötä vähentäen työvoimavaltaisia tehtäviä. Toisaalta
kirjastolle on syntynyt aivan uusia tehtäviä, joita ei kirjaston historian
alkutaipaleella ehkä osattu edes kuvitella.
Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin toukokuun loppupuolella Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella arkkitehtuurin yksikön uudessa Agora-tilassa. Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaarin avasi rehtori Jouko Niinimäki ja juhlapuheen piti kirjastonjohtaja. Kirjastonjohtajan juhlapuhe on luettavissa kirjaston blogissa. Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie nosti puheensa keskiöön kirjastot sivistyksen mahdollistajina Suomessa. Aate- ja oppihistorian Professori Petteri Pietikäinen kertoi hauskasti omakohtaisesta kirjastosuhteestaan hilpeästi otsikoidussa puheessaan Viisikko pulassa, minstreli parvella ja historianopiskelija Rotundassa – Oman kirjastosuhteeni 50-vuotisjuhla.
Oulun yliopiston kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Juha Aittakumpu
Juhlaseminaarin vieraat saivat tauon jälkeen nauttia Inga Söderin laulusta kitaristin
säestyksellä. Iltapäivällä luotiin katsausta haaleaan tieteelliseen
kirjastobrändiin ja sen kirkastamiseen markkinoinnin
ammattilaisen, Oulun yliopiston alumnin Jonna Muurisen keinoilla. Jonnan viesti
oli tuttu: sosiaalisessa mediassa pitäisi näkyä ja herättää keskustelua.
Juhlaseminaarin virallisen ohjelman päättivät kirjailija Antti Leikas ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen
puheenjohtaja Miriam Putula. Antti
Leikas tutkaili kirjailijan oivaltavuudella tonttujen, matematiikan ja
kirjallisuuden yhteyttä. Miriam Putula toi tilaisuuteen
opiskelijan näkökulman kirjastopalveluiden tärkeydestä opiskelijan opintopolulla.
Viikko juhlaseminaarin jälkeen kirjaston henkilökunta järjesti
juhlagaalan itselleen ja puolisoilleen Oulun yliopiston ihastuttavassa
kasvitieteellisessä puutarhassa. Juhlagaalan aloitti Hollywood-tyylinen juhlavieraiden
kuvaus punaisella matolla. Juhlagaalaa tähdittivät stand-up koomikot, puheet,
musiikki ja hyvä ruoka. Myös kirjaston asiakkaita muistettiin juhlavuoden
kunniaksi makeistarjoilulla ja nostalgisella kuvaesityksellä kirjaston 60
vuodesta.
Keväinen perusteellinen 60-vuotisjuhliminen säilyy muistoissamme vielä pitkään ja siivittää kiireistä syksyä sekä
monenlaisiin muutoksiin valmistautumista Oulun yliopiston kirjastossa.
Teksti: Minna Abrahamsson-Sipponen, Kirjastonjohtaja ja Leena Ilkko, Kirjastoamanuenssi, Oulun yliopisto
American Library Associationin (ALAn) puheenjohtaja Loida Garcia-Febo piti inspiroivan vierailijaluennon Tritoniassa 5.6.2019. Garcia-Febo nosti luennon aikana esiin muun muassa kirjastojen merkittävän aseman yhteiskunnassa. Hän kertoi ALAn toiminnasta ja kirjastojen roolista Yhdysvalloissa ja maailmalla.
”Because libraries bring us together”
Kirjastot ympäri maailman
pyrkivät olemaan mahdollisimman osallistavia ja tarjoavat palveluitaan
tasapuolisesti kaikille. Tietoa löytyy tänä päivänä mistä vain, mutta
kirjastotyöntekijöillä on edelleen tärkeä rooli tiedon organisoimisessa ja käytössä.
Kirjastot auttavat ihmisiä vaikuttamaan elämäänsä; kouluttautumaan, löytämään
töitä, nostamaan tulojaan, oppimaan lisää yhteiskunnasta ja olemaan mukana
kehittämässä ja vaikuttamassa.
ALAn toiminta on laaja ja sen alla toimii lukuisia eri osastoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana, ottaa kantaa ja nostaa esille tärkeitä aiheita, sekä kirjastomaailmassa, että yhteiskunnassa kauttaaltaan. ALA on iso organisaatio ja sen monet työntekijät mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Heillä on paljon toimintaa mikä ei suoranaisesti liity kirjastoihin. ALAn tavoite on olla mukana yhteiskunnassa monella tasolla ja he tekevät paljon työtä oikeudenmukaisuuden, monimuotoisuuden ja osallistavuuden puolesta. ALA panostaa markkinointiin ja osastot ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Heidän vakiinnuttamia tunnisteita ovat muun muassa #LibrariesStrong, #Together ja #LibrariesTransform.
Loida Garcia-Febo Tritoniassa
Garcia-Febo palaa useaan otteeseen siihen, kuinka tärkeitä kirjastot ovat modernissa yhteiskunnassa. ALAn Center for the future of libraries identifioi kirjastoille ja kirjastoammattilaisille olennaisia trendejä. Trendit ovat jaettu seitsemään kategoriaan ja verkkosivuilla voi käydä lukemassa miten kyseiset trendit kehittyvät ja miksi ne ovat kirjastoille tärkeitä.
“We are creating the future of libraries every
day.”
Luennon jälkeen ehdimme saada lyhyen haastattelun
Garcia-Febon kanssa. Kysyimme muun muassa hänen mielipiteitään kirjastojen ja
kirjastoammattilaisten tulevista haasteista.
Garcia-Febo kokee, että asenne
kirjastoa kohti on yleisesti hyvä. “Libraries are all about people” – kirjasto
tulee aina olemaan olennainen, koska me kohdistamme huomiomme ihmiseen.
Kirjastoammattilaiset ovat linkki tiedon ja tietoa hakevan välillä. Garcia-Febo
uskoo, että jos markkinoisimme itseämme enemmän tuomalla esiin miten autamme
ihmisiä löytämään, analysoimaan ja käyttämään tietoa, kirjastoilla olisi paremmat
mahdollisuudet saada yhä enemmän tukea päättäjiltä ja kansalaisilta. Tulevaisuuden
tieteelliset kirjastot jatkavat kehitystään ja tarvitsevat luovia, uteliaita ja
joustavia työntekijöitä, joilla on halua tehdä työtä ihmisten parissa. Hän korostaa myös yhteistyön tärkeyttä,
yhteistyötä paitsi organisaation ja lähialueen kanssa, myös kansallisesti ja
kansainvälisesti.
“You cannot take the librarians out of the equation,
it would be incomplete”
Garcia-Febon tervehdys yliopistojen
johdolle kirjastotoiminnan rahoittamisesta ja tieteellisten kirjastojen
tulevaisuudesta on, että yliopistokirjastoilla on keskeinen rooli yliopistojen menestyksen
takaamiseksi. Menestystä saavutetaan vain antamalla kirjastolle tarvittavat
resurssit toteuttaa pääasiallista tehtäväänsä, eli tukea korkeakoulun
toimintaa. Kirjasto on osa yliopiston ekosysteemiä eikä kirjastoammattilaisia
voi poistaa yhtälöstä, se olisi silloin puutteellinen.
Miltä sitten kirjan tulevaisuus
näyttää? Garcia-Febo uskoo, että kirjat jatkossakin on kiistämätön osa arkeamme. Hän luulee kuitenkin, että äänikirjojen
suosio kasvaa yhä enemmän, ja että kurssikirjallisuus pääasiassa tulee olemaan e-kirjamuodossa.
Jos kiinnostuit ALAn toiminnasta, voit tilata heidän viikkokirjeensä Read for later.
Tervetuloa mukaan maksuttomaan
webinaariin kuulemaan tekijänoikeuksien oppimisesta pelillisesti. Kopioston
Kirsi Salmela esittelee meille tammikuun alussa julkaistua maksutonta
Kopiraittilan korkeakoulun materiaalia. Kopiraittilan korkeakouluun on kerätty
hyödyllistä tietoa tekijänoikeustaitojen oppimiseen korkeakouluopintojen
alkuvaiheessa. Materiaalia voi hyödyntää esim. osana tiedonhankintakurssia.
Kopiraittilan materiaali on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisätietoja
Kopiraittilan korkeakoulusta: https://korkeakoulu.kopiraittila.fi/fi/etusivu.
Webinaari on suunnattu yliopistokirjastojen asiantuntijoille, eikä siihen
tarvitse ilmoittautua etukäteen.
How to design future library services with the UX state of mind? Does the design thinking approach add value to the development of library services? How can we foster co-design activities across organisational borders?
The Frilux workshop “FUTURE LIBRARY SERVICES & the UX State of Mind” provides a forum for sharing experiences of the UX approach in academic libraries. During the workshop, participants will learn about the contents and methods of the Frilux platform, developed at the University of Oslo. Case examples from Norway, Finland and other parts of Scandinavia will highlight the possibilities of using the design thinking approach for the development of future library services. Hands-on exercises will give participants a feel for the applicable methods and an opportunity to develop new ideas with their peers.
Enrolbefore Monday 23.4.2018 to ensure your place in this workshop. There will be room for 30 participants only! The final agenda and instructions will be sent to enrolled attendees by 25.4.2018.
Chair of the day: Heli Kautonen (The National Library of Finland)
9.00 Welcome words
9.30 Birgit Hvoslef Dahl (University of Oslo Library) and Andrea Gasparini (Department of Informatics, University of Oslo): The Frilux concept, tools and experiences from the field.
Frilux exercises.
12.00 Lunch (at own expense)
13.00 Pauli Assinen (Helsinki University Library): Experiences from the Mildred project.
Frilux exercises.
15.30 Event ends.
About Frilux
New practices and innovation have transformed the culture at the University of Oslo Library. One of the changes is that nowadays we put user needs in the centre when we develop new services. For this, we use user experience (UX) methods.
During the workshop, we share our experiences on using the UX methods that we have developed over a period of six years. We have put together these methods and our approach under the concept Frilux (www.frilux.no). Frilux is a platform for sharing UX experience. We will explain, how we developed the platform and why we wish to share it with other libraries. We will also describe how Frilux can be used by libraries who want to:
Apply UX and Design Thinking for library development
Use UX methods when working together in the organisation across subjects and systems.
Share their experiences with others.
The workshop will include (some) of the following Frilux components:
Frilux Flo Learn – Launch of Frilux Flex, a set of UX library tools.
Frilux Flo Share – We facilitate the informal sharing of experience with the development of library services or challenges/problems you are working on.
Frilux Fram: Frilux Fram is an exploratory, future-focused, and strategic extension of the Frilux approach. Using methods and approaches from design fiction, future studies, and strategic design, it will try and develop future concepts for digital services in the year 2025. Based on these prototypes, it will attempt to define a strategic vision for digital services in Academic libraries
Frilux Flo Connect – We have started a Scandinavian interest group, and we want to develop this further. Here you get the opportunity to join and expand the network!
Frilux Workshop: FUTURE LIBRARY SERVICES & the UX State of Mind
How to design future library services with the UX state of mind?
Miten suunnitella kirjaston uusia palveluja asiakaslähtöisesti? Mitä lisäarvoa muotoilunäkökulma tuo kirjaston toiminnan kehittämiseen? Miten voimme kehittää käyttäjäystävällisiä palveluja yli organisaatiorajojen?
Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN järjestää torstaina 3.5.2018 klo 9-16 jäsenilleen työpajapäivän, jossa vastataan edellä mainittuihin kysymyksiin ja harjoitellaan muotoilullisten menetelmien käyttöä kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Puhujina ja työskentelyn vetäjinä ovat vierailevat asiantuntijat Birgit Dahl ja Andrea Gasparini Oslon yliopiston kirjastosta. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätiedot työpajapäivästä tapahtumasivulta, jonne tulee myös tarkempi ohjelma ja ilmoittaumisohjeet.
SYNin tutkimuksen tuen verkoston huhtikuun webinaarin aiheena ovat rekrytoinnin tueksi tehtävät bibliometriset analyysit. Yliopistojensa käytänteitä esittelevät Anna-Kaisa Hyrkkänen Aallosta, Katri Larmo HY:sta ja Jani Sassali OY:sta.
Webinaari järjestetään keskiviikkona 27.4. klo 14 alkaen. Voit seurata sitä osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/. Webinaari pidetään suomeksi. Nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston sivuilla.
