FUN-henkilökuntavierailu Joensuussa

Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Joensuun toimipiste. Kuvaaja: Niko Niskanen

Minulla oli ilo päästä keväiseksi viikoksi 8.–11.5. FUN:n henkilökuntavierailuun Itä-Suomen yliopiston kirjaston Joensuun kampukselle. Pitemmän aikaa olin jo miettinyt, että olisi kiva päästä tutustumaan kunnolla toisen yliopistokirjaston käytäntöihin ja tiloihin erityisesti tietoaineistojen näkökulmasta. Omat esihenkilöni näyttivät vihreää valoa, ja kun lähetin alustavan kyselyn henkilövaihdosta palvelupäällikkö Marja Maijalalle sain heti seuraavana päivänä tervetuloa -viestin, UEF-kirjaston johtoryhmä oli ehtinyt käsitellä asian pikaisesti.

Sain kirjastonjohtaja Susanna Parikalta ja palvelupäällikkö Toni Raja-Hanhelalta evästyksen painaa mieleen kaikki hyvät käytännöt sovellettavaksi omassa kirjastossa. Kirjastoillamme on paljon yhteistäkin, mutta toki UEF:n kirjasto palvelee suurempaa asiakaskuntaa kuin LUC-kirjasto, ja resurssitkin ovat tietysti hieman eri luokkaa.

Tietoaineistopalvelujen osalta oli kiinnostavaa tutustua hankinnan organisaatioon. Oli myös hyvä nähdä käytännössä miten eri kirjavälittäjien kautta tehdyt hankinnat (Gobi ja Delbanco) ja OA-aineistot viedään Almaan. UEF.n kirjasto on myös hankkinut sellaisia aineistoja/palveluita, joista on kyselty meilläkin. Pääsin käymään myös Joensuun vapaakappaletoimistossa, ja tutustuin myös pääkampuksellakin saatavilla oleviin elektronisiin vapaakappaleisiin.

Minulle esiteltiin myös kirjaston asiakaspalvelua, viestintää ja organisaatiota. Joensuun uusissa asiakas- ja henkilökunnan tiloissa oli kivoja ratkaisuja, esim. kirjaston tiloissa on myös digipalveluiden palvelupiste (Oppari ja Servicedesk). Kirjastossa on myös modernit ja selkeät opasteet, esim. tilakartta näyttää äänentasoalueet, monitori vapaat tietokonepaikat, ja lattiateipit ohjaavat kirjaston sekä Opparin ja Servicedeskin palvelupisteisiin.

Lämpimät kiitokseni Joensuuhun ystävällisestä vastaanotosta. Kiitokset erityisesti tietoaineistojen palvelupäällikölle Riitta Porkalle, joka ystävällisesti antoi omaa ja alaistensa työaikaa tietoaineistopalveluiden esittelyyn, ja myös kaikille muille, jotka ehtivät muun työn ohessa kertoa minulle työstään ja kirjaston toiminnoista. Tämän kaikenhan mahdollisti kirjaston johtaja Ari Muhonen ja FUN-yhteisö. Lopuksi super-suuret kiitokset Marja Maijalalle (ystävä jo opiskeluajoilta saakka), joka laati vierailuohjelman, esitteli minut kaikille, kutsui kylään ja elokuviin, ja piti minusta kaikin tavoin hyvää huolta.

Outi Vaattovaara
Tietoasiantuntija
Lapin korkeakoulukirjasto

FUNin toimintasuunnitelmassa 2023-24 suunnataan kohti tulevaisuutta

Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto. Kuvaaja: Tuomas Uusheimo

Jos yliopistokirjastojen verkoston uutta toimintasuunnitelmaa pitäisi kuvata muutamalla sanalla, ne olisivat yhteistyö, tieteen avoimuus, aineistojen muutos sekä tulevaisuusajattelu. Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN kokoontui helmikuun alussa vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseensa, jolloin käsittelyssä oli uusi toimintasuunnitelma, jota oli valmisteltu uuden puheenjohtajan ja vaihtuneen työvaliokunnan toimesta koko alkuvuosi. Suunnitelma herätti kokouksessa vilkasta ja myönteistä keskustelua.

Yliopistokirjastojen verkoston toimintasuunnitelma rakentuu neljän kärjen varaan: 1. avoimen tieteen edistäminen 2. aineistojen muutoksiin vaikuttaminen 3. sidosryhmäyhteistyön kehittäminen edelleen ja 4. sisäisen yhteistyön hyödyntäminen tulevaisuuden ratkaisuihin suuntautuen yliopistojen parhaaksi.

Avoimen tieteen edistäminen ja kirjastoissa tarjottavat palvelut ovat olleet jo vuosia uutena osana yliopistokirjastojen tehtävää ja niihin on tartuttu rivakasti FUNin piirissä. Tuoreimpana näkökulmana toimintasuunnitelmassa on uutena avauksena Rights Retention -strategian edistäminen verkostona FUNin jäsenorganisaatioissa. Asia edellyttää yhteistyötä Unifin ja yliopistojen johdon kanssa. Työ tämän osalta on parhaillaan alkamassa. Samoin avoimen tieteen monet linjaukset, joita on laadittu muutaman edellisen vuoden aikana, tulevat toimintasuunnitelmakaudella osaksi organisaatioiden pysyviä käytäntöjä. FUN näkee tässä yhteisen tekemisen kentän, koska monet käytännön toimista tehdään juuri yliopistokirjastoissa.

Aineisto digitalisoituu yhä enenevässä määrin ja tulee entisestään monipuolistumaan. Nykyisessä taloustilanteessa yliopistokirjastot tähtäävät siihen, että aineistojen hinnoitteluun ja niiden alentamiseen pystyttäisiin vaikuttamaan mm. FinELib-yhteistyössä. Kilpailun vähäisyys suurten kaupallisten kustantajien keskuudessa ei edistä hintojen laskua. Pohdittavaksi jää, miten avoimen tieteen ratkaisut ja sitä kautta avatut aineistot sekä niiden enenevä käyttö tulevat muuttamaan aineistojen hintakehitystä. Tällä hetkellä tulevaisuuskuva on vielä utuinen. Yliopistotasoisessa opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävien avointen aineistojen määrä on vielä pieni; tieteenaloilla on toki eroja.

Suomessa edistetään Digivisio 2030 -hanketta, johon liittyy yliopistokirjastojen osalta aineistojen lisensointikysymysten kokonaisuus. Asiaa on pohjustettu jo vuonna 2022, jolloin FUN teki mietinnön Digivisio 2030:n asettamista haasteista (ks. edellisen puheenjohtajan Ari Muhosen blogipostaus.) On olennaista, että FUN osallistuu aktiivisesti keskusteluun OKM:n, UNIFI:n, ja Digivisio-hankkeen ohjausryhmän kanssa sekä vaikuttaa omissa organisaatioissaan asioiden edistämiseen.

Kaudella 2023–2024 vahva sidosryhmävaikuttaminen nousee yhä tärkeämmäksi. FUNin tulee vaikuttaa verkostotoiminnallaan yhteistyökumppaneihin ja huolehtia siitä, että näkyvyys jopa lisääntyy. Osana sidosryhmäyhteistyön edistämistä hyödynnetään FUNin viestintästrategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa viestimällä aktiivisesti yhteistyöstä.

Neljäs kärki rakentuu yliopistojen hyväksi tehtävän työn varaan. Pandemian jälkeinen aika on muuttanut ihmisten tapaa toimia ja tämä huomioiden hyviä käytänteitä tilojen ja palvelujen kehittämisestä jaetaan yhdessä. Tällä pyritään vastaamaan alati muuttuviin tarpeisiin oppimalla toistemme tekemästä työstä organisaatioiden erot huomioiden.

FUN seuraa aktiivisesti uusien teknologioiden implementointia kirjastotyöhön ja hyödyntää jäsenorganisaatioiden kokeiluja verkostona. Näistä voidaan nostaa esimerkiksi tekoälyn nopea kehitys ja sen asettamat haasteet kirjastoissa tapahtuvalle tiedonhallinnan opetuskokonaisuudelle. Myös oppiminen ja oppimisen tavat ovat muutoksessa. Kestävä kehitys on noussut yliopistojen toiminnassa tärkeään rooliin, ja yliopistokirjastot osallistuvat tähän työhön.

FUNin strategiakausi 2021–2024 päättyy ensi vuonna ja uuden strategian tekeminen alkaa jo vuoden 2023 lopulla yhteisen tulevaisuuteen katsovan työpajan muodossa. Uusi strategia 2025 eteenpäin saa lopullisen muotonsa vuoden 2024 aikana.

Yliopistokirjastot ovat yliopistojen tuloksen ja toiminnan kannalta erittäin tärkeässä roolissa. Kirjastojen työtehtävät muuttuvat ja päivittyvät uusien tehtävien ja teknologioiden tullessa esiin. Tätä työtä haluamme olla organisaatioissamme proaktiivisesti tukemassa.

Tommi Harju
FUNin puheenjohtaja
Taideyliopiston kirjastonjohtaja

Työvaliokunnan kuulumisia 28.3.

FUNin työvaliokunta kokousti 28.3. tilastoinnin ja sidosryhmäyhteistyön merkeissä. Toimivia ratkaisuja tilastoinnin harmonisoimiseksi ja ongelmallisten suureiden keräämiseksi kehitetään jatkossakin, ja suuntaviivoista tullaan keskustelemaan myös FUNin kokouksessa 20.4.

Työvaliokunta loi katsauksen vuoden 2023 sidosryhmäyhteistyöhön ja kesäkuussa pidettävään lähikokoukseen. Yhteistyö organisaatioiden välillä on tärkeä osa FUNin toimintaa, ja viestintää sidosryhmien kanssa pyritään aikaisemmassa kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaisesti tehostamaan.

Tekoälystä ja tiedonhausta

Tekoälysovellusten nopealta tuntuva kehitys on puhututtanut viime aikoina niin valtamediassa kuin yksittäisten laitosten sisäisissä kanavissa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa kartoitettiin ChatGPT-chattibotin soveltuvuutta tiedonhakuun, sekä pohdittiin tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden oppimiseen ja opetukseen. Oheisen kirjoituksen UEF Library -blogiin ovat kirjoittaneet tietoasiantuntijat Maarit Putous ja Kirsi Salmi. (Including a summary in English.)

UEF Library | Tekoäly ei vieläkään tee töitämme

Yliopistokirjastojen ajankohtaiset asiat alkuvuodesta 2023

Vuonna 2023 yliopistokirjastojen verkosto FUN vaikuttaa, näkyy ja kokeilee strategiansa 2021–2024 mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa korostuvat Avoin tiede, aineistojen kehittyminen, sidosryhmäyhteistyö sekä sisäinen yhteistyö. Teemojen puolesta keskustelua tullaan käymään myös uusien teknologioiden vaikutuksista yliopistokirjastojen toimintaan, sekä puolestaan kirjastojen vaikutusmahdollisuuksista kestävän kehityksen edistämiseksi.

FUN kokousti vuonna 2023 ensimmäisen kerran 16.2. etäkokouksen merkeissä. Seuraava kokous käydään etänä 20.4. ja kasvotusten verkosto tapaa 8.6.

Yrsa Neuman ja Pekka Olsbo mukaan FUNin työvaliokuntaan 2023–2024 

FUNin uusi työvaliokunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Uusina jäseninä työvaliokuntaan nimettiin Åbo Akademin kirjaston ylikirjastonhoitaja Yrsa Neuman sekä Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo. 

Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii Taideyliopiston kirjastonjohtaja Tommi Harju. Työvaliokunnassa jatkavat edelliseltä kaudelta Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Ari Muhonen sekä LUT-yliopiston kirjastonjohtaja Miia Willman. 

A picture of Pekka Olsbo with a cycling helmet
Pekka Olsbo
A picture of Yrsa Neuman
Yrsa Neuman

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkoston puheenjohtajaksi valittu Tommi Harju 

FUN on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi Taideyliopiston kirjastonjohtaja, MuT, FL Tommi Harjun kaudelle 2023–2024.  

Tommi on urallaan työskennellyt pitkään Sibelius-Akatemiassa kirjastotehtävissä ja on toiminut Taideyliopiston kirjastonjohtajana vuodesta 2017. Kirjastouran ohella Tommi on toiminut väitöskirjatutkijana ja opetustehtävissä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän toimii edelleen ajoittain opetus- ja ohjaustehtävissä ja on mukana kirjastoalan kansallisissa ohjaus- ja työryhmissä. 

Ari Muhonen FUNin uusi puheenjohtaja

Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen on FUNin seuraava puheenjohtaja kaudelle 2021-2022.

Ari on urallaan työskennellyt mm. Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston johtajana sekä Aalto-yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun ylikirjastonhoitajana. Arilla on taustaa myös tutkijana. Hän toimi FUNin edeltäjän SYNin puheenjohtajana vuosina 2005-2006.

Kesä yliopistokirjastossa

Tiedekirjasto Tritonia Vaasassa on ollut viimeiset vuodet auki koko kesän. Kesäaukioloajat ovat normaalia lyhyemmät ja omatoimiaikaa on enemmän, mutta esimerkiksi kulkukorteilla toimivat lukutilat ovat auki normaalisti. Tilastollisesti kesäkuukausina on kävijöitä vain murto-osa siitä, mitä syksyn vilkkaimpina kuukausina, kuitenkin etenkin opiskelutiloille on selvästi kysyntää ja kirjaston lukupaikoilta löytyy päivittäin useita ahkeria kesäopiskelijoita opintoihin uppoutuneena.  Asiakaspalvelussa taas olemme huomanneet, että sekä kysymykset että asiakkaat ovat hieman erilaisia kuin lukukausien aikana: kirjastossa vierailee mm. ulkopuolisia vierailijoita, muiden paikkakuntien opiskelijoita ja omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin kirjallisuutta etsiviä alueen asukkaita.

Mennyt kesä oli Tritoniassa tavallista jännittävämpi, sillä juhannuksen jälkeisellä viikolla vaihdoimme kirjastojärjestelmän pitkäaikaisesta Voyagerista avoimen lähdekoodin Kohaan. Kesäkuussa henkilökunta kouluttautui Kohan saloihin ja pohti lainauskäytäntöjen muutoksia. Juhannuksen jälkeen alkoi varsinainen käyttöönotto ja kirjasto oli suljettu konversioviikolla, jolloin asiakastoiminnot olivat poissa käytöstä ja palautus- ja lainausautomaatit viriteltiin toimimaan uuden järjestelmän kanssa. Heinä- ja elokuussa päivitettiin Kohan mukanaan tuomia muutoksia verkkoon ja opetusmateriaalien ohjeisiin sekä testattiin ja opeteltiin järjestelmää. Itse käyttöönotto sujui mallikkaasti ja mihinkään suurin ongelmiin emme ole törmänneet!

Tritonia

Kesä on perinteisesti ollut myös aikaa, jolloin Tritoniassa toteutetaan isompia kokoelmasiirtoja. Näin asiakkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja siirroista. Tämän kesän projektina oli siirtää kaikki aihekokoelmissa sijainneet painetut lehdet kolmesta eri kerroksesta yhteen ja yhdistää ne yhdeksi lehtikokoelmaksi. Samalla siirrettiin myös korkeakoulujen julkaisuja, opinnäytteitä ja sarjoja lehtien tieltä uusiin hyllyihin ja myös poistettiin aineistoja. Siirrot toteutettiin talkoilla. Nyt uusia ja vanhoja asiakkaita odottaa yksi yhtenäinen lehtikokoelma, joka on entistä paremmin esillä.

Nyt syksyn tullessa kirjastossa riittää taas vilinää aamusta iltaan, ja mikä sen parempaa!

Teksti ja kuva: Jonna Toukonen, palvelupäällikkö, Tritonia

Mindsetin muutos informaatiolukutaidon opetuksessa

Informaatiolukutaitoa (IL) on muodossa tai toisessa opetettu koko pitkän työurani ajan ja jo kauan sitä ennenkin. Varhaiset näkemykset tarvittavista oppisisällöistä liittyivät kirjastonkäyttötaitoon, tietoyhteiskuntataitoihin ja elinikäiseen oppimiseen liittyvään oppijan oman tiedonhankinnan tukemiseen.  

Tekniikan kehittymisen myötä sähköiset tiedonlähteet tulivat 1990-luvun alkupuolelta alkaen yhä enemmän loppukäyttäjien ulottuville ja opiskelijoilta alettiin edellyttää omatoimista kirjallisuuden etsintää.  Käytännön ohjaustyössä kävi ilmi, että useimmat tiedonhakijat yrittivät löytää materiaalia käyttämällä luonnollista kieltä tietoa etsiessään, ja kirjoittivat saamansa aiheen sellaisenaan kirjastoluettelon tai internetin hakujärjestelmään. Tuloksena oli tavallisesti joko tyhjä vastausjoukko tai valtava epätäsmällisten osumien määrä ja niiden vuoksi turhautunut tiedonhakija. Niinpä kirjastoissa alettiin opettaa opiskelijoille ja tutkijoille tietokantojen toimintaperiaatteita ja tiedonhakemisen taitoja, jotka aiemmin olivat olleet lähinnä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen osaamisaluetta.

Mielestäni tiedon löytäminen tehokkaasti edellyttää tietynlaista ajattelutapaa; kutsun sitä tässä ”informaatikkomindsetiksi”. Siihen kuuluu kolme osa-aluetta. Ensinnäkin, sähköiset hakujärjestelmät eivät useinkaan löydä sanoja niiden merkityksen kautta, vaan ne ovat pelkästään tekstimassasta etsittäviä merkkijonoja. Seuraamalla tätä ajattelumallia tiedonhakija hahmottaa, kuinka sanoja kannattaa katkaista ja yhdistää. Toisaalta, tiedonlähteiden tunteminen auttaa löytämään kohdennetusti oikeanlaista tietoa, jonka soveltuvuutta voi sitten arvioida käyttötarkoituksen mukaan. Kolmas osa-alue liittyy tiedon käyttämiseen ACRL:n IL-standardin mukaan eli taloudelliset, oikeudelliset ja sosiaaliset näkökohdat huomioiden eettisesti ja laillisesti (ACRL 2000).

Informaatikkomindsetin taidot ovat edelleen perusteltuja ja tarpeen. Banks (2013) on esittänyt, että Internet on 2010-luvulle tultaessa muuttanut tiedon luomiseen, jakamiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt. Tieteelliset tietokannat sisältävät tutkijoiden käyttöön tarkoitettua tietoa, mutta sen löytäminen edellyttää mindsetin mukaisia hakutaitoja. Yhä lisääntyvä avoin julkaiseminen tarjoaa kaikkien käyttöön luotettavaa tieteellistä tietoa, mutta toisaalta saatavilla on myös luotettavuudeltaan arveluttavaa tietoa, joka pitäisi pystyä erottamaan. Vuoden 2015 informaatiolukutaidon kehykset (ACRL 2015) määrittelevätkin, että aiemmin esitettyjen IL-standardin mukaisten taitojen lisäksi tärkeää on  erityisesti tiedon tuottamisprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen.

Insinööritieteiden näkökulmasta katsoen suunnitteluongelmat ovat muuttuneet luonteeltaan monimutkaisemmiksi kuin ennen. Niiden ratkaiseminen edellyttää uudenlaista mindsetiä. Esimerkkinä voisi mainita, että materiaalien muuttumisen ja uusien materiaalien kehittymisen myötä aiemmin käyttökelpoisia standardeja ja ohjeita ei voi enää kaikissa tilanteissa soveltaa. Kestävän kehityksen näkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa, joten insinöörit eivät voi enää tarkastella ongelmia vain oman tieteenalansa kannalta. Mindsetin muuttuminen ja laajeneminen asettaa vaatimuksia tekniikan koulutukselle, mutta myös IL-opetuksen pitää muuttua.

Monet kirjastot painiskelevat IL-opetuksen resurssiongelmien kanssa. Miten vastata vaatimuksiin, joita aiheuttavat lisääntyvät opiskelijamäärät, tieteenalaopetuksen uudet monitieteelliset sisällöt sekä opetussuunnitelmien kehitystyön myötä paikkaansa ja muotoaan hakevat IL-opetuskokonaisuudet, kun samaan aikaan kirjastojen omat resurssit niukkenevat?

Kuva: Jonna Toukonen

Omassa organisaatiossani resurssiongelmaan on haettu ratkaisua integroimalla IL-opetus tieteenalaopetukseen joko verkko-opetuksena tai lyhytkestoisina, tieteenalaopetuksen kursseihin sisältyvinä lähiopetuksina. IL-opetuksessa opiskelijoille välitettävää ajattelutapaa on laajennettu niin, että opiskelija ymmärtää oikeanlaisen ja luotettavaksi arvioidun tiedon hakemisen ja käyttämisen osana sen hetkistä tutkimusprosessia. Enää ei keskitytä oikeanlaisten tiedonhakutapojen opettamiseen irrallaan substanssista. IL-opetuksessa korostuu opiskelijan ajattelun ohjaaminen sopivin kysymyksenasetteluin kohti monitieteellisyyttä ja kestävyystieteen näkökulmaa.

Riittääkö lyhytkestoinen IL-opetus ja riittääkö käytettävissä oleva opetusaika kaiken tarpeellisen käsittelyyn? Halusin saada tästä tutkittua tietoa, joten väitöstutkimuksessani (Talikka 2018) tarkastelin tieteenalaopetukseen integroidun lyhytkestoisen informaatiolukutaidon lähiopetuksen vaikutusta erityisesti konetekniikan opiskelijoiden valmiuksiin ymmärtää tutkimuksen tekemisen olemusta: Tutkimustyössä toisaalta etsitään vastausta tutkimusongelmasta syntyvään tutkimuskysymykseen ja toisaalta tuotetaan uutta tietoa käyttäen tiedonhaun tuloksia.

Väitöstutkimuksessa tarkastelluilla konetekniikan kursseilla opiskelijoiden tavoitteena oli tuottaa seminaariesitys liittyen annetun suunnittelutehtävän elinkaariajattelun mukaiseen kestävään materiaalivalintaan. Käytin vakiomuotoista luentorunkoa, jossa korostin informaatiolukutaidon ajattelutapaa niin monitieteellisen tutkimusongelman ymmärtämisessä kuin tiedonhaun tekemisessä ja uuden tiedon tuottamisessakin. Osaamistavoitteena oli siis uudenlainen ajattelutapa: Ensinnäkin, että opiskelija ymmärtäisi oman tutkimusongelmansa sijoittumisen yhtä aikaa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen tutkimusalueille ja osaisi näin käyttää oikeita tiedonlähteitä vastausten löytämiseen ja materiaalia uuden tiedon tuottamiseen. Toisaalta, tiedonhaun tekniikkaa lähestyttiin edellä kuvatun merkkijonoajattelun kautta, jolloin sanojen katkaiseminen ja yhdistäminen hakulausekkeiksi oli helpommin ymmärrettävää.

Sokkotutkimuksessa tieteenalaopettajat arvioivat, että IL-opetukseen osallistuneet tutkimusryhmän opiskelijat muotoilivat tutkimusongelmansa täsmällisemmin kuin vertailuryhmä. Itse totesin, että tutkimusryhmien teksteissä myös esiintyi enemmän tutkimusaiheeseen liittyvää keskeistä terminologiaa ja lähteiden välistä keskustelua. Tiedonhakumenetelmät olivat tuottaneet tutkimusryhmillä täsmällisempiä tuloksia ja viiteanalyysi osoitti, että tutkimusryhmä käytti prosentuaalisesti enemmän tieteellisiä lähteitä kuin vertailuryhmä.

Toisessa tutkimuksen osassa vertailin opiskelijoiden esittämien tutkimusongelmien ja niitä vastaavien tiedonhakukysymysten määrittelyjä kolmessa vaiheessa: ennen IL-opetusta, lähiopetuksen jälkeen ja vielä seminaarityön tuloksen valmistuttua. Havaitsin, että tutkimusta varten kehitettyjen mittarien perusteella sekä tutkimusongelmien määrittelyt että niitä vastaavat tiedonhaun kysymykset kehittyivät selvästi kohti syvällisempää ja monitieteellisempää ongelman ymmärtämistä. Kansainvälisten, tekniikan korkeakouluopetuksen laadunarviointikriteerien (ASIIN 2011, O’Hern 2012) osaamistavoitteiden samoin kuin ACRL:n informaatiolukutaidon kehyksissä (ACRL 2015) esiintyvien taitojen havaittiin myös näkyvän opiskelijoiden suorituksissa.

Kun konetekniikan ja kestävyystutkimuksen koulutusohjelmiin sisällytetään lyhytkestoisia, IL-ajattelutapaa muokkaavia opetustapahtumia, opiskelijat oppivat ymmärtämään kurssin opetusalaan liittyvän luotettavan tiedon merkityksen ja saivat valmiuksia etsiä ja käyttää sitä monitieteellisten ongelmien ratkaisussa. Keskeinen väitöstutkimuksen tulos oli havainto, että lyhytkestoisella integroidulla IL-opetuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden tieteellisen työn tasoon. IL-opetuksella on myös mahdollisuus toimia merkittävänä opiskelijoiden ajattelutavan laajentajana yhteiskunnallisestikin tärkeiden, tässä tapauksessa kestävyystutkimukseen liittyvien ongelmien ymmärtämisessä ja niiden ratkaisumahdollisuuksien tunnistamisessa.

Tutkimuksen perusteella voi väittää, että tieteenalaopetukseen integroidulla IL-opetuksella säästetään myös kirjastohenkilökunnan opetukseen ja oppimistehtävien arviointiin käyttämää aikaa, kun IL-opetus ja siihen liittyvät oppimistehtävät ovatkin osa tieteenalaopetuksen opintokokonaisuutta. Tutkimuksen kohteena olleita monitieteellisiä opintojaksoja tarkastellessa havaitsin lisäksi, että opetukseen käytettävää aikaa säästyy myös muilta, kun kaikkien asiaan liittyvien tieteenalojen opettajien ei tarvitse osallistua opetukseen, ja silti opiskelijat omaksuvat asioita oman tieteenalansa ulkopuolelta.

IL-opettajan mindset kaipaa muutosta. Kirjastoissa näemme mielellämme informaationlukutaidon kirjaston erikoisosaamisalueena. Sitä se toki onkin, mutta sen omiminen vain kirjaston ekspertiisiksi johtaa IL-opetuksen ja tieteenalaopetuksen pysymiseen erillään. Tiedon asiantuntija on mindsetin muutoksen edessä, koska tieto-osaamisen lisäksi on perehdyttävä myös opiskelijoiden opiskelemaan substanssiin. Mielestäni IL-opettaja on tieteenalaopettajan rinnalla ja yhteistyössä toimiva, oman kontribuutionsa korkeakouluopetukseen tuova asiantuntija.

Lähteitä

ACRL, 2015-last update, Framework for Information Literacy for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of Association of College & Research Libraries (ACRL)], [Online] [Nov 5, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework.

ACRL, 2000-last update, Information Literacy Competency Standards for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of American Library Association Institutional Repository], [Online] [Nov 15, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/informationliteracycompetency.

ASIIN, 2011-last update, SUBJECT-SPECIFIC CRITERIA Relating to the accreditation of Bachelor’s and Master’s degree programmes in mechanical engineering, process engineering and chemical engineering [Homepage of ASIIN], [Online] [May 10, 2017]. Available: https://www.asiin.de/en/quality-management/accreditation-degree-programmes/quality-criteria.html?file=files/content/kriterien/ASIIN_TC_01_Mechanical_Engineering_Process_Engineering_2011-12-09.pdf.

BANKS, M., 2013. Time for a Paradigm Shift: The New ACRL Information Literacy Competency Standards for Higher Education. Communications in Information Literacy, 7(2), pp. 184-188.

O’HERN, C.S., June 27, 2012-last update, Undergraduate Study [Homepage of Yale School of Engineering & Applied Science], [Online] [May 21, 2017]. Available: http://seas.yale.edu/departments/mechanical-engineering-and-materials-science/undergraduate-study.

TALIKKA, M., 2018. Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as consequence of research problems becoming more complex, Lappeenranta University of Technology.

Teksti: Marja Talikka