FUNin uusi työvaliokunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Uusina jäseninä työvaliokuntaan nimettiin Åbo Akademin kirjaston ylikirjastonhoitaja Yrsa Neuman sekä Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo.
Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii Taideyliopiston kirjastonjohtaja Tommi Harju. Työvaliokunnassa jatkavat edelliseltä kaudelta Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Ari Muhonen sekä LUT-yliopiston kirjastonjohtaja Miia Willman.
FUN on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi Taideyliopiston kirjastonjohtaja, MuT, FL Tommi Harjun kaudelle 2023–2024.
Tommi on urallaan työskennellyt pitkään Sibelius-Akatemiassa kirjastotehtävissä ja on toiminut Taideyliopiston kirjastonjohtajana vuodesta 2017. Kirjastouran ohella Tommi on toiminut väitöskirjatutkijana ja opetustehtävissä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän toimii edelleen ajoittain opetus- ja ohjaustehtävissä ja on mukana kirjastoalan kansallisissa ohjaus- ja työryhmissä.
Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen on FUNin seuraava puheenjohtaja kaudelle 2021-2022.
Ari on urallaan työskennellyt mm. Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston johtajana sekä Aalto-yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun ylikirjastonhoitajana. Arilla on taustaa myös tutkijana. Hän toimi FUNin edeltäjän SYNin puheenjohtajana vuosina 2005-2006.
Tiedekirjasto Tritonia Vaasassa on ollut viimeiset vuodet auki koko kesän. Kesäaukioloajat ovat normaalia lyhyemmät ja omatoimiaikaa on enemmän, mutta esimerkiksi kulkukorteilla toimivat lukutilat ovat auki normaalisti. Tilastollisesti kesäkuukausina on kävijöitä vain murto-osa siitä, mitä syksyn vilkkaimpina kuukausina, kuitenkin etenkin opiskelutiloille on selvästi kysyntää ja kirjaston lukupaikoilta löytyy päivittäin useita ahkeria kesäopiskelijoita opintoihin uppoutuneena. Asiakaspalvelussa taas olemme huomanneet, että sekä kysymykset että asiakkaat ovat hieman erilaisia kuin lukukausien aikana: kirjastossa vierailee mm. ulkopuolisia vierailijoita, muiden paikkakuntien opiskelijoita ja omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin kirjallisuutta etsiviä alueen asukkaita.
Mennyt kesä oli Tritoniassa tavallista jännittävämpi, sillä juhannuksen jälkeisellä viikolla vaihdoimme kirjastojärjestelmän pitkäaikaisesta Voyagerista avoimen lähdekoodin Kohaan. Kesäkuussa henkilökunta kouluttautui Kohan saloihin ja pohti lainauskäytäntöjen muutoksia. Juhannuksen jälkeen alkoi varsinainen käyttöönotto ja kirjasto oli suljettu konversioviikolla, jolloin asiakastoiminnot olivat poissa käytöstä ja palautus- ja lainausautomaatit viriteltiin toimimaan uuden järjestelmän kanssa. Heinä- ja elokuussa päivitettiin Kohan mukanaan tuomia muutoksia verkkoon ja opetusmateriaalien ohjeisiin sekä testattiin ja opeteltiin järjestelmää. Itse käyttöönotto sujui mallikkaasti ja mihinkään suurin ongelmiin emme ole törmänneet!
Kesä on perinteisesti ollut myös aikaa, jolloin Tritoniassa toteutetaan isompia kokoelmasiirtoja. Näin asiakkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja siirroista. Tämän kesän projektina oli siirtää kaikki aihekokoelmissa sijainneet painetut lehdet kolmesta eri kerroksesta yhteen ja yhdistää ne yhdeksi lehtikokoelmaksi. Samalla siirrettiin myös korkeakoulujen julkaisuja, opinnäytteitä ja sarjoja lehtien tieltä uusiin hyllyihin ja myös poistettiin aineistoja. Siirrot toteutettiin talkoilla. Nyt uusia ja vanhoja asiakkaita odottaa yksi yhtenäinen lehtikokoelma, joka on entistä paremmin esillä.
Nyt syksyn tullessa kirjastossa riittää taas vilinää aamusta iltaan, ja mikä sen parempaa!
Teksti ja kuva: Jonna Toukonen, palvelupäällikkö, Tritonia
Informaatiolukutaitoa (IL) on muodossa tai toisessa opetettu koko pitkän työurani ajan ja jo kauan sitä ennenkin. Varhaiset näkemykset tarvittavista oppisisällöistä liittyivät kirjastonkäyttötaitoon, tietoyhteiskuntataitoihin ja elinikäiseen oppimiseen liittyvään oppijan oman tiedonhankinnan tukemiseen.
Tekniikan kehittymisen myötä sähköiset tiedonlähteet tulivat 1990-luvun alkupuolelta alkaen yhä enemmän loppukäyttäjien ulottuville ja opiskelijoilta alettiin edellyttää omatoimista kirjallisuuden etsintää. Käytännön ohjaustyössä kävi ilmi, että useimmat tiedonhakijat yrittivät löytää materiaalia käyttämällä luonnollista kieltä tietoa etsiessään, ja kirjoittivat saamansa aiheen sellaisenaan kirjastoluettelon tai internetin hakujärjestelmään. Tuloksena oli tavallisesti joko tyhjä vastausjoukko tai valtava epätäsmällisten osumien määrä ja niiden vuoksi turhautunut tiedonhakija. Niinpä kirjastoissa alettiin opettaa opiskelijoille ja tutkijoille tietokantojen toimintaperiaatteita ja tiedonhakemisen taitoja, jotka aiemmin olivat olleet lähinnä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen osaamisaluetta.
Mielestäni tiedon löytäminen tehokkaasti edellyttää tietynlaista ajattelutapaa; kutsun sitä tässä ”informaatikkomindsetiksi”. Siihen kuuluu kolme osa-aluetta. Ensinnäkin, sähköiset hakujärjestelmät eivät useinkaan löydä sanoja niiden merkityksen kautta, vaan ne ovat pelkästään tekstimassasta etsittäviä merkkijonoja. Seuraamalla tätä ajattelumallia tiedonhakija hahmottaa, kuinka sanoja kannattaa katkaista ja yhdistää. Toisaalta, tiedonlähteiden tunteminen auttaa löytämään kohdennetusti oikeanlaista tietoa, jonka soveltuvuutta voi sitten arvioida käyttötarkoituksen mukaan. Kolmas osa-alue liittyy tiedon käyttämiseen ACRL:n IL-standardin mukaan eli taloudelliset, oikeudelliset ja sosiaaliset näkökohdat huomioiden eettisesti ja laillisesti (ACRL 2000).
Informaatikkomindsetin taidot ovat edelleen perusteltuja ja tarpeen. Banks (2013) on esittänyt, että Internet on 2010-luvulle tultaessa muuttanut tiedon luomiseen, jakamiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt. Tieteelliset tietokannat sisältävät tutkijoiden käyttöön tarkoitettua tietoa, mutta sen löytäminen edellyttää mindsetin mukaisia hakutaitoja. Yhä lisääntyvä avoin julkaiseminen tarjoaa kaikkien käyttöön luotettavaa tieteellistä tietoa, mutta toisaalta saatavilla on myös luotettavuudeltaan arveluttavaa tietoa, joka pitäisi pystyä erottamaan. Vuoden 2015 informaatiolukutaidon kehykset (ACRL 2015) määrittelevätkin, että aiemmin esitettyjen IL-standardin mukaisten taitojen lisäksi tärkeää on erityisesti tiedon tuottamisprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen.
Insinööritieteiden näkökulmasta katsoen suunnitteluongelmat ovat muuttuneet luonteeltaan monimutkaisemmiksi kuin ennen. Niiden ratkaiseminen edellyttää uudenlaista mindsetiä. Esimerkkinä voisi mainita, että materiaalien muuttumisen ja uusien materiaalien kehittymisen myötä aiemmin käyttökelpoisia standardeja ja ohjeita ei voi enää kaikissa tilanteissa soveltaa. Kestävän kehityksen näkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa, joten insinöörit eivät voi enää tarkastella ongelmia vain oman tieteenalansa kannalta. Mindsetin muuttuminen ja laajeneminen asettaa vaatimuksia tekniikan koulutukselle, mutta myös IL-opetuksen pitää muuttua.
Monet kirjastot painiskelevat IL-opetuksen resurssiongelmien kanssa. Miten vastata vaatimuksiin, joita aiheuttavat lisääntyvät opiskelijamäärät, tieteenalaopetuksen uudet monitieteelliset sisällöt sekä opetussuunnitelmien kehitystyön myötä paikkaansa ja muotoaan hakevat IL-opetuskokonaisuudet, kun samaan aikaan kirjastojen omat resurssit niukkenevat?
Omassa organisaatiossani resurssiongelmaan on haettu ratkaisua integroimalla IL-opetus tieteenalaopetukseen joko verkko-opetuksena tai lyhytkestoisina, tieteenalaopetuksen kursseihin sisältyvinä lähiopetuksina. IL-opetuksessa opiskelijoille välitettävää ajattelutapaa on laajennettu niin, että opiskelija ymmärtää oikeanlaisen ja luotettavaksi arvioidun tiedon hakemisen ja käyttämisen osana sen hetkistä tutkimusprosessia. Enää ei keskitytä oikeanlaisten tiedonhakutapojen opettamiseen irrallaan substanssista. IL-opetuksessa korostuu opiskelijan ajattelun ohjaaminen sopivin kysymyksenasetteluin kohti monitieteellisyyttä ja kestävyystieteen näkökulmaa.
Riittääkö lyhytkestoinen IL-opetus ja riittääkö käytettävissä oleva opetusaika kaiken tarpeellisen käsittelyyn? Halusin saada tästä tutkittua tietoa, joten väitöstutkimuksessani (Talikka 2018) tarkastelin tieteenalaopetukseen integroidun lyhytkestoisen informaatiolukutaidon lähiopetuksen vaikutusta erityisesti konetekniikan opiskelijoiden valmiuksiin ymmärtää tutkimuksen tekemisen olemusta: Tutkimustyössä toisaalta etsitään vastausta tutkimusongelmasta syntyvään tutkimuskysymykseen ja toisaalta tuotetaan uutta tietoa käyttäen tiedonhaun tuloksia.
Väitöstutkimuksessa tarkastelluilla konetekniikan kursseilla opiskelijoiden tavoitteena oli tuottaa seminaariesitys liittyen annetun suunnittelutehtävän elinkaariajattelun mukaiseen kestävään materiaalivalintaan. Käytin vakiomuotoista luentorunkoa, jossa korostin informaatiolukutaidon ajattelutapaa niin monitieteellisen tutkimusongelman ymmärtämisessä kuin tiedonhaun tekemisessä ja uuden tiedon tuottamisessakin. Osaamistavoitteena oli siis uudenlainen ajattelutapa: Ensinnäkin, että opiskelija ymmärtäisi oman tutkimusongelmansa sijoittumisen yhtä aikaa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen tutkimusalueille ja osaisi näin käyttää oikeita tiedonlähteitä vastausten löytämiseen ja materiaalia uuden tiedon tuottamiseen. Toisaalta, tiedonhaun tekniikkaa lähestyttiin edellä kuvatun merkkijonoajattelun kautta, jolloin sanojen katkaiseminen ja yhdistäminen hakulausekkeiksi oli helpommin ymmärrettävää.
Sokkotutkimuksessa tieteenalaopettajat arvioivat, että IL-opetukseen osallistuneet tutkimusryhmän opiskelijat muotoilivat tutkimusongelmansa täsmällisemmin kuin vertailuryhmä. Itse totesin, että tutkimusryhmien teksteissä myös esiintyi enemmän tutkimusaiheeseen liittyvää keskeistä terminologiaa ja lähteiden välistä keskustelua. Tiedonhakumenetelmät olivat tuottaneet tutkimusryhmillä täsmällisempiä tuloksia ja viiteanalyysi osoitti, että tutkimusryhmä käytti prosentuaalisesti enemmän tieteellisiä lähteitä kuin vertailuryhmä.
Toisessa tutkimuksen osassa vertailin opiskelijoiden esittämien tutkimusongelmien ja niitä vastaavien tiedonhakukysymysten määrittelyjä kolmessa vaiheessa: ennen IL-opetusta, lähiopetuksen jälkeen ja vielä seminaarityön tuloksen valmistuttua. Havaitsin, että tutkimusta varten kehitettyjen mittarien perusteella sekä tutkimusongelmien määrittelyt että niitä vastaavat tiedonhaun kysymykset kehittyivät selvästi kohti syvällisempää ja monitieteellisempää ongelman ymmärtämistä. Kansainvälisten, tekniikan korkeakouluopetuksen laadunarviointikriteerien (ASIIN 2011, O’Hern 2012) osaamistavoitteiden samoin kuin ACRL:n informaatiolukutaidon kehyksissä (ACRL 2015) esiintyvien taitojen havaittiin myös näkyvän opiskelijoiden suorituksissa.
Kun konetekniikan ja kestävyystutkimuksen koulutusohjelmiin sisällytetään lyhytkestoisia, IL-ajattelutapaa muokkaavia opetustapahtumia, opiskelijat oppivat ymmärtämään kurssin opetusalaan liittyvän luotettavan tiedon merkityksen ja saivat valmiuksia etsiä ja käyttää sitä monitieteellisten ongelmien ratkaisussa. Keskeinen väitöstutkimuksen tulos oli havainto, että lyhytkestoisella integroidulla IL-opetuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden tieteellisen työn tasoon. IL-opetuksella on myös mahdollisuus toimia merkittävänä opiskelijoiden ajattelutavan laajentajana yhteiskunnallisestikin tärkeiden, tässä tapauksessa kestävyystutkimukseen liittyvien ongelmien ymmärtämisessä ja niiden ratkaisumahdollisuuksien tunnistamisessa.
Tutkimuksen perusteella voi väittää, että tieteenalaopetukseen integroidulla IL-opetuksella säästetään myös kirjastohenkilökunnan opetukseen ja oppimistehtävien arviointiin käyttämää aikaa, kun IL-opetus ja siihen liittyvät oppimistehtävät ovatkin osa tieteenalaopetuksen opintokokonaisuutta. Tutkimuksen kohteena olleita monitieteellisiä opintojaksoja tarkastellessa havaitsin lisäksi, että opetukseen käytettävää aikaa säästyy myös muilta, kun kaikkien asiaan liittyvien tieteenalojen opettajien ei tarvitse osallistua opetukseen, ja silti opiskelijat omaksuvat asioita oman tieteenalansa ulkopuolelta.
IL-opettajan mindset kaipaa muutosta. Kirjastoissa näemme mielellämme informaationlukutaidon kirjaston erikoisosaamisalueena. Sitä se toki onkin, mutta sen omiminen vain kirjaston ekspertiisiksi johtaa IL-opetuksen ja tieteenalaopetuksen pysymiseen erillään. Tiedon asiantuntija on mindsetin muutoksen edessä, koska tieto-osaamisen lisäksi on perehdyttävä myös opiskelijoiden opiskelemaan substanssiin. Mielestäni IL-opettaja on tieteenalaopettajan rinnalla ja yhteistyössä toimiva, oman kontribuutionsa korkeakouluopetukseen tuova asiantuntija.
Lähteitä
ACRL, 2015-last update, Framework for Information Literacy for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of Association of College & Research Libraries (ACRL)], [Online] [Nov 5, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework.
ACRL, 2000-last update, Information Literacy Competency Standards for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of American Library Association Institutional Repository], [Online] [Nov 15, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/informationliteracycompetency.
ASIIN, 2011-last update, SUBJECT-SPECIFIC CRITERIA Relating to the accreditation of Bachelor’s and Master’s degree programmes in mechanical engineering, process engineering and chemical engineering [Homepage of ASIIN], [Online] [May 10, 2017]. Available: https://www.asiin.de/en/quality-management/accreditation-degree-programmes/quality-criteria.html?file=files/content/kriterien/ASIIN_TC_01_Mechanical_Engineering_Process_Engineering_2011-12-09.pdf.
BANKS, M., 2013. Time for a Paradigm Shift: The New ACRL Information Literacy Competency Standards for Higher Education. Communications in Information Literacy, 7(2), pp. 184-188.
O’HERN, C.S., June 27, 2012-last update, Undergraduate Study [Homepage of Yale School of Engineering & Applied Science], [Online] [May 21, 2017]. Available: http://seas.yale.edu/departments/mechanical-engineering-and-materials-science/undergraduate-study.
TALIKKA, M., 2018. Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as consequence of research problems becoming more complex, Lappeenranta University of Technology.
Teksti: Marja Talikka
Kiitän FUNin jäseniä luottamuksesta tultuani valituksi verkostomme puheenjohtajaksi kaudelle 2019-2020.
FUN uudistui vuonna 2018 neuvostosta verkostoksi. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi nimi FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto, uusi logo ja motto: ”FUN – tieteen käyttövoima”.
Vuoden 2019 alusta Suomen yliopistokirjastojen verkoston jäsenmäärä on vähentynyt neljääntoista kahden tamperelaisen yliopiston ja niiden kirjastojen yhdistyttyä uudeksi Tampereen yliopiston kirjastoksi, joka lisäksi toimii Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastona. Vuodesta 2001 toimineen yhteiskirjaston, Tritonian johtajana toivotan uuden Tampereen yliopiston kirjaston lämpimästi tervetulleeksi myös yhteiskirjastojen joukkoon.
Olin mukana laatimassa FUNin strategiaa vuosille 2018-20 ja näin strategiakauden puolivälissä on ilo todeta, että strategiamme pääteemat: FUN vaikuttaa – näkyy – kokeilee, ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Näiden teemojen parissa meillä on edelleen paljon tehtävää. Yliopistokirjastojen vaikuttavuuden ja asiantuntijuuden esiin nostaminen edellyttää meiltä kykyä tehdä osaamisemme näkyväksi. Tulevalla kaudella tavoitteena on käynnistää vaikuttavuuden toolkitin laatiminen ja benchmarkata kansainvälisiä käytäntöjä. Yliopistokirjastoissa esiin nousevat haasteet ovat hyvin samanlaisia eri yliopistoissa ja myös kansainvälisesti. On kansallisesti ja myös globaalisti resurssien haaskausta yrittää ratkoa ongelmia yksin. Toimin vuosina 2009-2016 IFLA:n Continuing Professional Development and Workplace Learning –komitean jäsenenä, ja nuo vuodet vahvistivat käsitystäni jatkuvan oppimisen tarpeesta sekä siitä, että verkostoituminen todella kannattaa.
Avoimen tieteen megatrendi ja sen vauhdittamista edistävät toimenpiteet, kuten eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –suunnitelma, vaikuttavat toimintaympäristöömme merkittävästi. Lisensoitujen tietoaineistojen business-mallit ovat moninaistuneet siten, että tarjolla on lukuisia erilaisia Open Access –malleja, joissa tiedon tuottaminen ja julkaiseminen ovat yhä useammin kustannusten perusteena. Yliopistokirjastot haluavat edistää avoimen tieteen ratkaisuja, jotka ovat tutkijoille helppoja käyttää, kestäviä ja vastuullisia. Yliopistokirjastot edistävät myös osaltaan opiskelijoiden tiedekasvatusta avoimuuteen, moniportaisilla tiedonhallinnan koulutuksillaan.
Syksyllä 2018 Suomessa käynnistyi Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, jonka piirissä valmistellaan kansallisia avoimen tieteen linjauksia ja toimenpideohjelmia. On tärkeää, että yliopistokirjastojen asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana tässä työssä. Avoimen tieteen ajankohtaisista palveluista ja osaamistarpeista yliopistokirjastoissa voi lukea ajankohtaisen kuvauksen Itä-Suomen yliopiston kollegoiden (Rosti, Saarti & Silvennoinen-Kuikka) artikkelista Acatiimin numerosta 2/2019 http://www.acatiimi.fi/2_2019/7.php.
Tutkimusdatan hallinnan kysymykset, tiedonlouhinta, tekoäly, lohkoketjut, sekä monet muut ilmiöt, joita ei ole vielä edes keksitty, edellyttävät meiltä jatkuvaa oppimista. Tehdään se konnektiivisesti!
Innostavaa kevättä toivottaen,
Anne Lehto
FUNin uudet säännöt hyväksyttiin 19.9.2018 pidetyssä FUNin kokouksessa.
FUN (Finnish University Libraries’ Network) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. FUN tukee yliopistokirjastoja uusien toimintatapojen kokeilemisessa, vaikuttavuuden osoittamisessa ja näkyvyyden edistämisessä. FUN ennakoi toimintaympäristön muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta ja vaikuttaa vuoropuhelussa tiedeyhteisön kanssa tieteen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseen. FUNin jäseniä ovat yliopistojen kirjastopalveluista vastaavat johtajat. Jokaista yliopistoa edustaa yksi johtaja. FUN voi perustaa työryhmiä tai projektiryhmiä toimeenpanemaan verkoston strategiaa ja/tai toteuttamaan jotakin erityistä toimeksiantoa verkostolta.
Tutustu tarkemmin FUNin uusiin sääntöihin ja FUNin strategiaan.
Tervetuloa FUNin oppimisen tuki -tapaamiseen tiistaina 14.8.2018 Peda-forum –päivien yhteydessä Turussa!
Ohjelmassa on kaksi teemaa: palaute ja yhteistyö. Palautteen merkityksestä työelämässä puhuu työterveyspsykologi Juha Puukko Mehiläisestä ja palautteesta opiskelijan näkökulmasta Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Inari Harjuniemi. Kahvitauon jälkeen Elise Johansson Turun yliopiston kirjastosta esittelee lyhyesti BMF ry. -toimintaa ja sen jälkeen mietimme, miten yliopistokirjastot voisivat tehdä yhteistyötä.
Ohjelma
13:00–13:15 Tervetuloa tapaamiseen, Leena Järveläinen, Turun yliopiston kirjasto
13:15–13:45 Palautteen merkityksestä työelämässä, Juha Puukko, työterveyspsykologi, Mehiläinen
13:45–14:00 Keskustelua
14:00–14:30 Palaute opiskelijan näkökulmasta, Inari Harjuniemi, Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja
14:30–14:45 Keskustelua
14:45–15:15 Kahvit Calonian aulassa
15:15–15.30 Case verkostoyhteistyö: Bibliothecarii Medicinae Fenniae BMF ry. -esittely, Elise Johansson, Turun yliopiston kirjasto
15:15–16:00 Pienryhmätyöskentelyä – Minkälaista yhteistyötä jatkossa yliopistokirjastoissa?
Verkostotapaaminen pidetään Calonia-rakennuksen tilassa 1006.
Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset etukäteen Leena Järveläiselle (leena.jarvelainen@utu.fi) ja Katja Haloselle (katja.halonen@utu.fi).
Peda-forum -päivät: https://pedaforum2018.fi/ohjelma
Miten suunnitella kirjaston uusia palveluja asiakaslähtöisesti? Mitä lisäarvoa muotoilunäkökulma tuo kirjaston toiminnan kehittämiseen? Miten voimme kehittää käyttäjäystävällisiä palveluja yli organisaatiorajojen?
Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN järjesti 3.5.2018 jäsenilleen työpajapäivän, jossa harjoiteltiin muotoilullisten menetelmien käyttöä kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Puhujina ja työskentelyn vetäjinä olivat vierailevat asiantuntijat Birgit Dahl ja Andrea Gasparini Oslon yliopiston kirjastosta. Tilaisuuden fasilitoi Heli Kautonen Kansalliskirjastosta.
Tilaisuus alkoi Oslon yliopiston kehittämän käyttäjäkeskeisen suunnittelun Frilux-konseptin esittelyllä. Päivän aikana työstettiin ajankohtaisia aiheita FriluxFlex-menetelmien avulla. Lisätietoa Frilux-konseptista.
Teksti: Heli Kautonen & Katja Halonen
Kuvat: Katja Halonen
How to design future library services with the UX state of mind? Does the design thinking approach add value to the development of library services? How can we foster co-design activities across organisational borders?
The Frilux workshop “FUTURE LIBRARY SERVICES & the UX State of Mind” provides a forum for sharing experiences of the UX approach in academic libraries. During the workshop, participants will learn about the contents and methods of the Frilux platform, developed at the University of Oslo. Case examples from Norway, Finland and other parts of Scandinavia will highlight the possibilities of using the design thinking approach for the development of future library services. Hands-on exercises will give participants a feel for the applicable methods and an opportunity to develop new ideas with their peers.
Enrol before Monday 23.4.2018 to ensure your place in this workshop. There will be room for 30 participants only! The final agenda and instructions will be sent to enrolled attendees by 25.4.2018.
Enrolment form: https://link.webropolsurveys.com/S/56A6D0DCACF43422
Preliminary Agenda (subject to changes)
Chair of the day: Heli Kautonen (The National Library of Finland)
9.00 Welcome words
9.30 Birgit Hvoslef Dahl (University of Oslo Library) and Andrea Gasparini (Department of Informatics, University of Oslo): The Frilux concept, tools and experiences from the field.
Frilux exercises.
12.00 Lunch (at own expense)
13.00 Pauli Assinen (Helsinki University Library): Experiences from the Mildred project.
Frilux exercises.
15.30 Event ends.
About Frilux
New practices and innovation have transformed the culture at the University of Oslo Library. One of the changes is that nowadays we put user needs in the centre when we develop new services. For this, we use user experience (UX) methods.
During the workshop, we share our experiences on using the UX methods that we have developed over a period of six years. We have put together these methods and our approach under the concept Frilux (www.frilux.no). Frilux is a platform for sharing UX experience. We will explain, how we developed the platform and why we wish to share it with other libraries. We will also describe how Frilux can be used by libraries who want to:
The workshop will include (some) of the following Frilux components:
Orientation: