Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun haasteet

Jarmo Saarti ja Lasse Koskela ilmaisivat sisällönkuvailupäivän esityksissään huolen siitä, että merkittävä osa kaunokirjallisesta aineistosta on tällä hetkellä tehokkaiden tiedonhakumenetelmien ulottumattomissa puutteellisen sisällönkuvailun vuoksi. Ilman systemaattista sisällönkuvailua yksikään kirjastojärjestelmä ei voi auttaa asiakasta, jota kiinnostaa vapaan, epäsuoran esityksen tulo suomenkieliseen kirjallisuuteen tai suomalaiset romaanit, jotka tapahtuvat tulevaisuuden Helsingissä.

Kiti Vilkki-Erikssonin ja Kaisa Hypénin esitykset todistivat kuitenkin, että kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun edistämiseksi on Suomessa tehty ansiokasta työtä jo pitkään.  Sisällönkuvailun työkaluja ja työtapoja on kehitetty lähinnä yleisten kirjastojen asiakaskuntaa ajatellen, mutta työn hedelmistä hyötyvät kaikki kirjastosektorit. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/  on korvaamaton apu niin sisällönkuvailussa kuin asiakaspalvelussakin, koska se linkittää metatietoon tiivistelmät, kirjailijaesittelyt, kirja-arvostelut, kansikuvat, lukijoiden kommentit ja kirjastoammattilaisten suositukset.

Sisällönkuvailuverkoston laatimat kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuohjeet MARC 21 – formaattia varten pohjautuvat BTJ Finlandin ja Fennican sisällönkuvailuohjeisiin, mutta sisältävät myös ehdotuksia täysin uusiksi käytännöiksi. Informaatiokoodien sekä UDK- ja YKL-luokitusten käyttöä tehostamalla voidaan ilmaista teoksen kieleen ja tekijän kansallisuuteen liittyvät seikat yksiselitteisesti, ilman väärinymmärrysten vaaraa.  Kaunokki /Bella –asiasanaston fasetit ja niiden esittämisjärjestys tarjoavat selkeän raamin teosten sisällön kuvailulle. Tavoitteena on, että fiktiivinen erottuu selkeästi faktasta, puhuttiinpa sitten asioista, henkilöistä, paikoista tai ajankohdista. Uudet osakentät ja indikaattorit ovat tässä suureksi avuksi.

Aino-Maija Lahtinen ja Lena Sjöberg-Tuominen Helsingin yliopistosta valottivat mielenkiintoisessa esityksessään, miten kaunokirjallisuutta voidaan käyttää apuna lääkärikoulutuksessa. Koulutuksen tukena toimii Terkon erikoiskokoelma Lux Humana, jonka palveluihin voi tutustua myös verkossa http://www.terkko.helsinki.fi/lux-humana

Kirjallisuudentutkimuksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että suomalainen kaunokirjallisuus sisällönkuvailtaisiin kattavasti ja johdonmukaisesti. Sisällönkuvailupäivän aikana esitettiin ajatus siitä, että tieteelliset kirjastot ottaisivat vastuulleen vanhemman suomalaisen kirjallisuuden sisällönkuvailun kirjallisuudentutkimuksen termejä käyttäen. Sisällönkuvailuverkosto ottaa ehdotuksen käsittelyyn ensi syksynä.

Seuraava sisällönkuvailupäivä järjestetään 22. marraskuuta. Aiheena on silloin muun kuin kirja-aineiston sisällönkuvailu. Tarkastelun kohteena ovat mm. museo-, arkisto- ja elokuva-aineistot sekä pelit.

Raija Löytölä
kirjastonhoitaja, Tritonia
Sisällönkuvailuverkoston puheenjohtaja 2012-2013

Kriminaalia koodinvaihtoa ja innovatiivisia sisätauteja

Tässä eräänä päivänä tarvitsin sähkökirjaa  Spanish/English codeswitching in a written corpus, jossa analysoidaan kaunokirjallisuudessa esiintyvää koodinvaihtoa. Ällistyksekseni huomasin, että palveluntuottaja  oli kuvaillut kirjan sisältöä sanoilla sosiaalipatologia, kriminologia, rikokset ja rikkomukset.  Eivät ne omituisuudet tähän loppuneet.  Sisätautien tutkijoille on samassa tietokannassa  tarjolla kirja Innovation in public sector services: entrepreneurship, creativity and management, joka käsittelee nähtävästi hengitystie-elinten sairauksia. Sisällönkuvailun laadunvarmistus on tässä tietokannassa pahasti pettänyt!

Sisällönkuvailu on vaativaa työtä. Sisällönkuvailijan täytyy hallita kaiken maailman asiat, jotta hän osaisi tulkita, mistä kussakin teoksessa on kyse ja miten teoksen sisältö liittyy muihin ilmiöihin, jotka eivät aina edes ole läsnä kuvattavassa teoksessa.  Asianharrastajalle muoto saattaa olla sisältöä kiinnostavampi, joten sekin pitää osata kuvailla. Runokirjaa etsivälle ei asiaproosa kelpaa, eikä viulistille pianoteos. Tiedonhakijalle täytyy kertoa myös, kenelle teos on tarkoitettu, jotta tohtoritutkija ei tule epähuomiossa kaukolainanneeksi  lasten tietokirjaa.  Jotta tiedonhakija ei eksyisi tuhansien tulkintojen sekamelskaan, tarvitaan lisäksi pelisääntöjä ja käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat sisällönkuvailua kirjastotietokannoissa.

Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto julkaisi marraskuussa 2012 uudet sisällönkuvailuohjeet MAR 21-formaattia varten.  Tänä keväänä on tarkoitus laatia tarkemmat ohjeet kaunokirjallisen aineiston sisällönkuvailuun.  Haasteena on kuvailla fiktiivinen aineisto siten, että sekä tutkijat että  kirjallisuuden harrastajat  löytävät etsimänsä. Tätä problematiikkaa  pohditaan myös vuoden ensimmäisessä sisällönkuvailupäivässä, jota on kaavailtu toukokuulle.

Raija Löytölä
kirjastonhoitaja, Tritonia
Sisällönkuvailuverkoston puheenjohtaja 2012-2013