Tässä eräänä päivänä tarvitsin sähkökirjaa Spanish/English codeswitching in a written corpus, jossa analysoidaan kaunokirjallisuudessa esiintyvää koodinvaihtoa. Ällistyksekseni huomasin, että palveluntuottaja oli kuvaillut kirjan sisältöä sanoilla sosiaalipatologia, kriminologia, rikokset ja rikkomukset. Eivät ne omituisuudet tähän loppuneet. Sisätautien tutkijoille on samassa tietokannassa tarjolla kirja Innovation in public sector services: entrepreneurship, creativity and management, joka käsittelee nähtävästi hengitystie-elinten sairauksia. Sisällönkuvailun laadunvarmistus on tässä tietokannassa pahasti pettänyt!
Sisällönkuvailu on vaativaa työtä. Sisällönkuvailijan täytyy hallita kaiken maailman asiat, jotta hän osaisi tulkita, mistä kussakin teoksessa on kyse ja miten teoksen sisältö liittyy muihin ilmiöihin, jotka eivät aina edes ole läsnä kuvattavassa teoksessa. Asianharrastajalle muoto saattaa olla sisältöä kiinnostavampi, joten sekin pitää osata kuvailla. Runokirjaa etsivälle ei asiaproosa kelpaa, eikä viulistille pianoteos. Tiedonhakijalle täytyy kertoa myös, kenelle teos on tarkoitettu, jotta tohtoritutkija ei tule epähuomiossa kaukolainanneeksi lasten tietokirjaa. Jotta tiedonhakija ei eksyisi tuhansien tulkintojen sekamelskaan, tarvitaan lisäksi pelisääntöjä ja käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat sisällönkuvailua kirjastotietokannoissa.
Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto julkaisi marraskuussa 2012 uudet sisällönkuvailuohjeet MAR 21-formaattia varten. Tänä keväänä on tarkoitus laatia tarkemmat ohjeet kaunokirjallisen aineiston sisällönkuvailuun. Haasteena on kuvailla fiktiivinen aineisto siten, että sekä tutkijat että kirjallisuuden harrastajat löytävät etsimänsä. Tätä problematiikkaa pohditaan myös vuoden ensimmäisessä sisällönkuvailupäivässä, jota on kaavailtu toukokuulle.
Raija Löytölä
kirjastonhoitaja, Tritonia
Sisällönkuvailuverkoston puheenjohtaja 2012-2013
