Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN, Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen Akatemia ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin 12.4.2022.
Tilaisuuden teemoina ovat tänä vuonna osaamiskeskittymät ja vastuullinen arviointi. Seminaari on tarkoitettu kaikille bibliometriikan sekä tutkimuksen arvioinnin, johtamisen ja suunnittelun parissa työskenteleville henkilöille.
FUNin juhlavuosi huipentui Jyväskylässä paikan päällä pidettyyn 25-vuotisseminaariin teemana FUN näkyy. Kasvokkaista ihmisten tapaamisen mahdollisuutta oli kovasti odotettu. Koronan vuoksi juhlasalin maksimihenkilömäärä oli rajattu 90 henkeen ja koronan vuoksi osallistujamäärä jäi siitä alle puoleen.
Poikkeusoloissa järjestetty juhla sujui kahvittelun, tapaamisten ja kiinnostavien esitysten parissa. Suomen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi yliopistojen yhteisten verkostojen tärkeyden. Niillä on suuri lisäarvo yliopiston toimintaan. Yliopistot ovat syntyneet kirjastojen ympärille, tuottamaan uutta tietoa ja siirtämään tietoa uusille sukupolville. Tulevaisuuden haasteista hän nosti esiin muun muassa hallituksen tavoitteen nostaa 50 prosenttia ikäluokasta korkeakoulututkintoon. Miten kirjasto vastaa haasteeseen, joka suuresti kasvavan opiskelijamäärän lisäksi muodostuu yhä monimuotoisemmasta opiskelijajoukosta, eri kielistä ja kulttuureista?
OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläinen linjasi, että on syytä mennä kohti vastuullista tutkijanarviointia, jossa kanavan sijaan arvioidaan sisältö. Sekä kohti nopeampaa julkaisemista, julkaisualustoja ja tiedeyhteisöjen omia vastuullisia kanavia hyödyntäen. Suomalainen tutkimus ei ole kilpailukykyinen ilman avoimuutta. Myös kotimaisen tiedejulkaisemisen ahdinko tulisi ratkaista ja kaikki ideat siihen liittyen ovat tervetulleita.
Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäen ansiokkaasta puheesta kävi hyvin ilmi, miten SYN/FUN on historiansa aikana useasti ollut aallonharjalla tuomassa esiin ja edistämässä korkeammalle opetukselle ja tutkimukselle tärkeitä asioita. Esimerkkeinä vaikkapa FinELib, informaatiolukutaidon opetus, julkaisujen arviointi ja avoin julkaiseminen. Päivi Kytömäen laatima tiivistelmä FUNin 25-vuotisesta historiasta pyöri katsottavana näyttöruudulla juhla-aulassa.
Opiskelijan näkökulmaa tiedekirjastojen tulevaisuuteen valotti SYLin varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos. Hänen mielestään tulevaisuudessakin aina tarvitaan yliopistokirjastoja, vaikkakin ne voivat olla paljon muutakin kuin fyysinen tila. Tulevaisuuden yliopistokirjasto mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, on nopea ja maksuton sekä huomioi erilaiset ihmiset ja heidän työskentelytapansa monenlaisia tiloja tarjoamalla. Nuoret haluavat jatkossakin muuttaa opiskelupaikkakunnilleen, joilla tiedekirjastot ovat viihtyisiä, valoisia, rentoja, yhteistä tekemistä mahdollistavia ja kahviloin varustettuja. Tehokas tilojen käyttö ja muokattavat tilat edistävät kehitystä.
Kiireinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ehti etäyhteydellä Brysselistä kertoa näkemyksiään tieteen tulevaisuudesta Euroopassa. Tiede on useiden EU:n nykyisten pyrkimysten ajuri ja mahdollistaja. EU on asettanut eri yhteyksissä useita tavoitteita nostaa tieteen ja TKI-sektorin rahoitusta, mutta niistä ei ole tullut totta, vaan Eurooppa on entistä enemmän jäänyt jälkeen USA:sta, Japanista ja Kiinasta. Tieteen tulisi olla riippumatonta ja omalakista, mutta sen tulosten hyödyntäminen on raadollista kisaa valtioiden kesken.
EU:ssa avataan nyt erityisen innovatiivisille hankkeille ja soveltamiselle erilaisia pullonkauloja ja vanhaan kolmen prosentin tavoitteeseen ollaan sitoutumassa uudelleen. Tutkimuksen sisämarkkinoita, TKI-investointien priorisointia, tutkijoiden pääsyä huipputason infraan ja heidän liikkuvuuttaan parannetaan. Tieteen avoimuus on keskeistä ja vaikuttaa myös laajemmin sivistyksen rakentamiseen.
Tutkijanäkökulma päätti esitykset. Suomen historian professori Petri Karonen pohti historiantutkimuksen tulevaisuutta. Historiantutkimuksessa kaikki liittyy kaikkeen. Digitalisaatiosta ja digitoinnista nousi esiin kiintoisa aspekti: painottuuko tutkimus aidosti oikeisiin asioihin? Tietokannat ja bibliometriikka eivät myöskään ole vain oikeita ja hyviä – tutkimusta hankaloittavat esimerkiksi tupla- ja triplatietueet, painotukset ja informaation hyödyntäminen epäeettisesti. Digitalisaatio myös lisää informaation manipulointia ja väärinkäyttöä, jolloin lähdekritiikin taidot nousevat tärkeiksi. Julkaisufoorumeiden eriytyminen jatkuu ja OA-julkaisemisesta tullee normi. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei saa unohtaa. Suomeksi ja ruotsiksi pitää julkaista rajusti! Ja kaiken yllä ja edellytyksenä ovat resurssit. Millä resursseilla uudistetaan kaikki avoimeksi?
Seminaarin päätteeksi kohotettiin FUNin puheenjohtaja Ari Muhosen johdattamina juhlamaljat, ja toisetkin, sekä nautiskeltiin tarjoiluista ja hyvästä seurasta maisemaikkunoiden äärellä hiljalleen putoilevan lumisateen pehmentämässä harjumaisemassa.
Susanna Parikka
kirjastonjohtaja
Lapin korkeakoulukirjasto
Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi (SURIMA) -hankkeen päätösseminaarin videotallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla. Seminaarissa käsiteltiin mm. avoimen tieteen vaikuttavuutta, avointa julkaisemista ja tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista.
Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun yliopistokirjastojen johtajille annettiin esitys yhteisen koordinointielimen perustamisesta, jota vähän tämän jälkeen ryhdyttiin kutsumaan Suomen yliopistokirjastojen neuvostoksi. SYN juhli pyöreitä vuosiaan lokakuussa Helsingin yliopiston kirjastossa järjestetyllä seminaarilla.
Seminaarin aluksi kuultiin Jenni Haukion tervehdys Suomen yliopistokirjastojen neuvostolle, jonka välitti Turun yliopiston kirjaston johtaja Ulla Nygrén. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kaksi keynote-puhetta: Mary Casen esitys Partners in Transformation: University Libraries in Research and Learning sekä Alf Rehnin esitys Tiedon tulevaisuus, tulevaisuuden tieto. Lisäksi SYNin puheenjohtaja Kimmo Tuominen esitteli neuvoston toimintaa otsikolla Suomen yliopistokirjastojen neuvosto eilen ja tänään.
Mary Case toimii kirjastonjohtajana University of Illinois’sa Chicagossa ja Association of Research Libraries -järjestön puheenjohtajana. Mary Case esitteli etäyhteyden avulla pidetyssä puheessaan muutosta, jonka keskellä yliopistokirjastot ovat. Esimerkki muutostekijästä on kirjastojen aineistojen monipuolistuminen. Kyse ei ole pelkästään digitaalisen aineiston hallitsevasta asemasta vaan täysin uuden tyyppisistä aineistoista, kuten tutkimusdatasta. Muutostekijöiden rinnalla ovat suuret haasteet, joita kirjastojen on oltava ratkaisemassa. Yllätys ei ole, että yksi keskeisistä kysymyksistä on tiedejulkaisemisen rakenteet, joiden muuttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä.
Professori Alf Rehn puhui kirjastojen roolista informaation kyllästämässä maailmassa. Kirjaston on hyvä olla tietoinen omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan, ja kirjastoilla voikin olla paljon tarjottavaa tälle ajalle. Toisaalta on kyettävä myös oman toiminnan kriittiseen arviointiin sekä oman roolin ja aseman etsimiseen.
Kimmo Tuominen totesi, että SYNin 20-vuotisessa historiassa näyttävät toistuvan samantyyppiset kysymykset. SYNin historiasta löytyy joka tapauksessa esimerkkejä yhteistyöllä saavutetuista tuloksista, ja yliopistokirjastojen keskinäiselle yhteistyölle sekä kumppanuudelle muiden toimijoiden kanssa on edelleen tilausta.
Seminaarin lopuksi nautittiin harmonikansoittaja Teija Nikun vaikuttavasti tulkitsemista brasilialaisista ja ranskalaisista sävelistä.
Elokuun lopulla järjestetään kaksi avoimeen tieteeseen liittyvää tilaisuutta Helsingissä.
29.8. kello 10-16 pidetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Helsingin yliopiston kirjaston Books, Libraries and Open Access -seminaari avoimen verkkojulkaisemisen tarjoamista mahdollisuuksista tiedekirjankustantamisessa. Tilaisuus järjestetään SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki.
Seminaariin on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Juhlasaliin mahtuu sata kuulijaa. Ohjelma ja muita lisätietoja on SKS:n verkkosivuilla.
30.8. kello 9.30 – 16 pidetään seminaarin avoimeen tieteen ajankohtaisista kysymyksistä, jonka järjestää Helsingin yliopiston kirjasto yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja OpenAIRE2020 -hankkeen kanssa. Seminaarin paikka on Helsingin yliopisto, Metsätalo, Sali 4 (B214), Unioninkatu 40.
Seminaarissa esitellään avointa tiedettä tukevia toimintaympäristöjä eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Lisäksi seminaari sisältää vapaamuotoisia keskusteluja eri teemoista taukojen aikana tarjoten erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon eri toimijoiden kesken.
