Digivisio ja oppimateriaalit

Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Kuvaaja: Raija Törrönen.

Digivisio 2030 -hankkeen tavoitteena on luoda digitaalisille palveluille perustuva oppimisen ekosysteemi, jota voivat hyödyntää kaikki oppijat aiemmasta taustasta riippumatta. Hankkeessa luodaan alusta, jolla oppija voi suorittaa opintoja jatkuvasti ja yli korkeakoulurajojen.

Hanke avaa onnistuessaan aivan uudenlaiset mahdollisuudet jatkuvalle oppimiselle avoimen opintotarjonnan kautta. Korkeakouluopiskelijat voivat valita kursseja toisista korkeakouluista ja sisällyttää ne omaan opintokokonaisuuteensa.

Avoin oppiminen lisää opiskelun volyymejä voimakkaasti. Korkeakoulukirjastoja huolettaa, miten oppimateriaalit saadaan kaikkien oppijoiden käyttöön tasa-arvoisesti sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Tyypillisesti noin kolmasosa korkeakoulujen kurssikirjallisuudesta on sähköisiä e-kirjoja. Nämä mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun ja soveltuvat sinällään hyvin etäkurssien materiaaliksi. Painettu aineisto ei tällaiseen opiskeluun oikein sovi, koska opiskelijan lähikirjastossa ei useinkaan ole riittävää kirjoa kurssimateriaaleja.

Lisensoidun sähköisen aineiston käyttö edellyttää, että aineistot ovat ainoastaan sopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden käytettävissä. Digivision ajatuksena on, että oppijat voivat ottaa yksittäisiä kursseja joko korkeakoulun kurssitarjonnasta tai avoimesta yliopistosta. Tällöin pitäisi varmistaa, että yksittäinen oppija saa yhden kurssin oppimateriaalin käyttöönsä kurssin ajaksi mutta ei pääse kaikkeen korkeakoulun lisensoimaan aineistoon käsiksi. Teknisesti tämä on hyvin hankala toteuttaa.

Yksi vaihtoehto on hankkia kansalliset lisenssit sähköisiin aineistoihin. Tämä tulisi kuitenkin erittäin kalliiksi, mikä käytännössä estää hankinnan.

Avoimesti kaikkien saatavilla olevat sähköiset aineistot ratkaisevat käytettävyysongelman. Ne ovat kaikkien saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Ne soveltuvat myös massakursseille, koska käyttäjämäärää ei rajoiteta millään tavalla.

Avointen oppimateriaalien ongelmana ovat niiden tuotanto, tallennus ja löydettävyys. Monien opettajien pitäisi löytää uudet oppimateriaalit nykyisin käytössä olevien painettujen ja lisensoitujen aineistojen tilalle ja sovittaa opetuksensa näiden uusien materiaalien mukaiseksi. Vaarana on, että opettajat kokevat tämän opetusvapautensa rajoittamisena. Ehkä tämä kuitenkin voitaisiin ymmärtää osaksi digipedagogiikan murrosta.

Avointen oppimateriaalien osalta on myös ratkaistava niiden säilytys ja käyttöönanto. Monilla korkeakouluilla on oma julkaisuarkisto, johon myös avoimet oppimateriaalit voidaan sijoittaa. On myös olemassa valtakunnallisia (esimerkiksi avointen oppimateriaalien kirjasto, aoe.fi) ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Julkaisuarkistoihin sijoitettavien oppimateriaalien ongelmana voi olla laatu, koska arkistoissa ei yleensä ole minkäänlaista laadunvalvontaa. Opettajien on silloin itse tutkittava, onko mahdollisesti käyttöön otettava materiaali sellaista, että sitä voidaan hyödyntää opetuksessa.

Avoimet oppimateriaalit tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia avoimeen oppimiseen. Niiden laaja käyttö edellyttää kuitenkin opettajien mielenmaiseman muutosta, ja tämä vie aikaa. Osana digipedagogiikan murrosta tämä kenties olisi mahdollista.

Ari Muhonen
FUNin puheenjohtaja
Kirjastonjohtaja
Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Avoimen tieteen tilaisuuksia elokuun 29. ja 30. Helsingissä

Elokuun lopulla järjestetään kaksi avoimeen tieteeseen liittyvää tilaisuutta Helsingissä.

29.8. kello 10-16 pidetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Helsingin yliopiston kirjaston Books, Libraries and Open Access -seminaari avoimen verkkojulkaisemisen tarjoamista mahdollisuuksista tiedekirjankustantamisessa. Tilaisuus järjestetään SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki.

Seminaariin on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Juhlasaliin mahtuu sata kuulijaa. Ohjelma ja muita lisätietoja on SKS:n verkkosivuilla.

30.8. kello 9.30 – 16 pidetään seminaarin avoimeen tieteen ajankohtaisista kysymyksistä, jonka järjestää Helsingin yliopiston kirjasto yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja OpenAIRE2020 -hankkeen kanssa. Seminaarin paikka on Helsingin yliopisto, Metsätalo, Sali 4 (B214), Unioninkatu 40.

Seminaarissa esitellään avointa tiedettä tukevia toimintaympäristöjä eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Lisäksi seminaari sisältää vapaamuotoisia keskusteluja eri teemoista taukojen aikana tarjoten erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon eri toimijoiden kesken.

Seminaariohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät OpenAIRE2020-hankkeen suomalaisilta sivuilta.

 

Webinaari ajankohtaisista OA-hankkeista 25.5.

Tervetuloa seuraamaan webinaaria ajankohtaisista OA-projekteista keskiviikkona 25.5. klo 14 alkaen!

SYNin tutkimuksen tuen verkoston toukokuun webinaarissa kuullaan, miten ATT-hankkeen tukemat Open Access -projektit Nopsa ja Surima edistyvät. Projekteista kertovat Mikael Laakso ja Timo Hautala.

Voit seurata webinaaria osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/. Webinaari pidetään suomeksi.

Webinaarin tallennetta voi katsoa jälkikäteen. Linkki tallenteeseen lisätään Competence Wednesdays -webinaarisarjan sivulle, jolla on jo linkit aiemmin tänä vuonna pidettyihin webinaareihin.

Avoimiin julkaisumalleihin siirryttävä ripeästi

Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.

Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin.
Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin.

Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.

Päällekkäiset kustannukset minimoitava

Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.

Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.

Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus

Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.

Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.

Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen

Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:

Avoin tiede ja open access (Helsingin yliopiston kirjasto)

Avoin julkaiseminen (Aalto-yliopisto)

Open Access julkaiseminen (Itä-Suomen yliopisto)

Avoin tiede ja tutkimus -hanke

Lisätietoja:

vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen@helsinki.fi
apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi

FinELibin verkkosivut: https://www.kiwi.fi/display/finelib
FinELib Twitterissä: https://twitter.com/FinELibpalvelu

Predatory Open Access -webinaarin tallenne katsottavissa

27.1. pidetyn Predatory Open Access -webinaarin tallenne on vapaasti katsottavissa: https://connect.funet.fi/p6erdn7mhu3/. Webinaarin pääpuhujat olivat Cenyu Shen ja Bo-Christer Björk. Webinaari pidettiin englannin kielellä.
 
Lisätietoa Competence Wednesdays -webinaarisarjasta löytyy SYNin verkkosivuilta.