Tervetuloa uusi lukuvuosi

Vaasan tiedekirjasto Tritonia.
Vaasan tiedekirjasto Tritonia

Lukuvuosi käynnistyy ja myös FUN palaa kesälomalta kokousten, sidosryhmätyöskentelyn ja työryhmien pariin. Ensimmäisenä kokoontui FUNin työvaliokunta 26.8. FUNin johtajat tapaavat syksyn ensimmäisessä kokouksessa 16.9. Lisäksi FUN paneutuu elokuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöön Ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi.

Tänä syksynä ajankohtaisia teemoja ovat avoin tiede, timantti OA ja Digivisio 2030. Kokouksissa tullaan käsittelemään muun muassa tilastointia sekä FUNin puheenjohtajan valintaa kaudelle 2023–2024.

FUN toivottaa mukavaa alkavaa lukuvuotta!

Harjumaisemissa lumen valossa

Kuva: Salla Hirvonen. CC BY 4.0.

FUNin juhlavuosi huipentui Jyväskylässä paikan päällä pidettyyn 25-vuotisseminaariin teemana FUN näkyy. Kasvokkaista ihmisten tapaamisen mahdollisuutta oli kovasti odotettu. Koronan vuoksi juhlasalin maksimihenkilömäärä oli rajattu 90 henkeen ja koronan vuoksi osallistujamäärä jäi siitä alle puoleen.

Poikkeusoloissa järjestetty juhla sujui kahvittelun, tapaamisten ja kiinnostavien esitysten parissa. Suomen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi yliopistojen yhteisten verkostojen tärkeyden. Niillä on suuri lisäarvo yliopiston toimintaan. Yliopistot ovat syntyneet kirjastojen ympärille, tuottamaan uutta tietoa ja siirtämään tietoa uusille sukupolville. Tulevaisuuden haasteista hän nosti esiin muun muassa hallituksen tavoitteen nostaa 50 prosenttia ikäluokasta korkeakoulututkintoon. Miten kirjasto vastaa haasteeseen, joka suuresti kasvavan opiskelijamäärän lisäksi muodostuu yhä monimuotoisemmasta opiskelijajoukosta, eri kielistä ja kulttuureista?

OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläinen linjasi, että on syytä mennä kohti vastuullista tutkijanarviointia, jossa kanavan sijaan arvioidaan sisältö. Sekä kohti nopeampaa julkaisemista, julkaisualustoja ja tiedeyhteisöjen omia vastuullisia kanavia hyödyntäen. Suomalainen tutkimus ei ole kilpailukykyinen ilman avoimuutta. Myös kotimaisen tiedejulkaisemisen ahdinko tulisi ratkaista ja kaikki ideat siihen liittyen ovat tervetulleita.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäen ansiokkaasta puheesta kävi hyvin ilmi, miten SYN/FUN on historiansa aikana useasti ollut aallonharjalla tuomassa esiin ja edistämässä korkeammalle opetukselle ja tutkimukselle tärkeitä asioita. Esimerkkeinä vaikkapa FinELib, informaatiolukutaidon opetus, julkaisujen arviointi ja avoin julkaiseminen. Päivi Kytömäen laatima tiivistelmä FUNin 25-vuotisesta historiasta pyöri katsottavana näyttöruudulla juhla-aulassa.

Opiskelijan näkökulmaa tiedekirjastojen tulevaisuuteen valotti SYLin varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos. Hänen mielestään tulevaisuudessakin aina tarvitaan yliopistokirjastoja, vaikkakin ne voivat olla paljon muutakin kuin fyysinen tila. Tulevaisuuden yliopistokirjasto mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, on nopea ja maksuton sekä huomioi erilaiset ihmiset ja heidän työskentelytapansa monenlaisia tiloja tarjoamalla. Nuoret haluavat jatkossakin muuttaa opiskelupaikkakunnilleen, joilla tiedekirjastot ovat viihtyisiä, valoisia, rentoja, yhteistä tekemistä mahdollistavia ja kahviloin varustettuja. Tehokas tilojen käyttö ja muokattavat tilat edistävät kehitystä.

Kiireinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ehti etäyhteydellä Brysselistä kertoa näkemyksiään tieteen tulevaisuudesta Euroopassa. Tiede on useiden EU:n nykyisten pyrkimysten ajuri ja mahdollistaja. EU on asettanut eri yhteyksissä useita tavoitteita nostaa tieteen ja TKI-sektorin rahoitusta, mutta niistä ei ole tullut totta, vaan Eurooppa on entistä enemmän jäänyt jälkeen USA:sta, Japanista ja Kiinasta. Tieteen tulisi olla riippumatonta ja omalakista, mutta sen tulosten hyödyntäminen on raadollista kisaa valtioiden kesken.

EU:ssa avataan nyt erityisen innovatiivisille hankkeille ja soveltamiselle erilaisia pullonkauloja ja vanhaan kolmen prosentin tavoitteeseen ollaan sitoutumassa uudelleen. Tutkimuksen sisämarkkinoita, TKI-investointien priorisointia, tutkijoiden pääsyä huipputason infraan ja heidän liikkuvuuttaan parannetaan. Tieteen avoimuus on keskeistä ja vaikuttaa myös laajemmin sivistyksen rakentamiseen.

Tutkijanäkökulma päätti esitykset. Suomen historian professori Petri Karonen pohti historiantutkimuksen tulevaisuutta. Historiantutkimuksessa kaikki liittyy kaikkeen. Digitalisaatiosta ja digitoinnista nousi esiin kiintoisa aspekti: painottuuko tutkimus aidosti oikeisiin asioihin? Tietokannat ja bibliometriikka eivät myöskään ole vain oikeita ja hyviä – tutkimusta hankaloittavat esimerkiksi tupla- ja triplatietueet, painotukset ja informaation hyödyntäminen epäeettisesti. Digitalisaatio myös lisää informaation manipulointia ja väärinkäyttöä, jolloin lähdekritiikin taidot nousevat tärkeiksi. Julkaisufoorumeiden eriytyminen jatkuu ja OA-julkaisemisesta tullee normi. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei saa unohtaa. Suomeksi ja ruotsiksi pitää julkaista rajusti! Ja kaiken yllä ja edellytyksenä ovat resurssit. Millä resursseilla uudistetaan kaikki avoimeksi?

Seminaarin päätteeksi kohotettiin FUNin puheenjohtaja Ari Muhosen johdattamina juhlamaljat, ja toisetkin, sekä nautiskeltiin tarjoiluista ja hyvästä seurasta maisemaikkunoiden äärellä hiljalleen putoilevan lumisateen pehmentämässä harjumaisemassa.

Susanna Parikka
kirjastonjohtaja
Lapin korkeakoulukirjasto

Kirjastojen vaikuttavuutta etsimässä

Helsingin yliopisto, Kaisa-talo. Kuva: Veikko Somerpuro.
Helsingin yliopisto, Kaisa-talo. Kuva: Veikko Somerpuro

Yliopistokirjastojen verkoston 25-vuotista taivalta juhlitaan poikkeusaikana webinaarien merkeissä, joista ensimmäinen käsitteli FUN:in strategian yhden osa-alueen mukaisesti vaikuttavuutta. Webinaarin kansainvälisenä puhujana oli Lynn Silipigni Connaway, joka toimii OCLC:n kirjastotrendien ja käyttäjätutkimuksen johtajana. Hänen aiheenaan oli tiedekirjastojen vaikuttavuuden osoittaminen epävarmuuden aikoina.

Aihe on hyvin ajankohtainen. Monet kirjastot ovat kuluneena vuonna joutuneet miettimään toimintaansa ja osoittamaan vaikuttavuuttaan pandemian keskellä. Kirjastot ovat olleet joitain aikoja kiinni, eikä vieläkään olla normaalissa toimintamoodissa.

Silipigni Connawayn esitys perustui hänen johtamaansa tutkimukseen Academic Library Impact: Improving Practice and Essential Areas to Research (2017). Laajaan tutkimukseen kuului kirjallisuuskatsauksen ohella yliopiston johdon, kuten provostien haastatteluja. Kirjastojen vaikuttavuuteen liitettyjä osa-alueita olivat palvelu, oppimisen tukeminen, yhteistyö ja viestintä.

Tärkeäksi kirjaston vaikuttavuuden ilmentymäksi nousi kriittisten taitojen lisäys fake news -maailmassa, joka tämän tutkimuksen julkaisuaikana (2017) oli nostamassa vasta päätään ja laajenemassa hurjiin mittoihin Yhdysvalloissa. Vaikuttavuutta Silipigni Connawayn mukaan on tuotettava myös kuvallistamalla saavutuksia ja erilaisia mittareita. Datan lisääminen osaksi yliopiston kerättävää dataa on erittäin tärkeää ja rohkenen väittää, että monissa suomalaisissa korkeakouluissa tämä on jo varsin hyvällä tolalla.

Vaikuttavuutta arvioidessa kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, kuten sananparsi tietää kertoa. Kirjaston impaktia voidaan parantaa myös yhteistyöllä moneen suuntaan kirjaston sisältäpäin. Laajentumalla toimimaan läheisesti oman yliopiston hallinnon, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa, ja yhä enemmän ulkopuolelle, voidaan saavuttaa perustavuutta toimintaan. Myös kirjaston toiminnan ja tilojen suunnittelussa eri ryhmien osallistaminen on koko ajan tärkeämpää, kun yliopistojen tiloja tiivistetään ja uudistetaan. Monilla tavoin voi ajatella, että kirjaston vaikuttavuus ja merkitys on tulevaisuudessa toimia yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisen kumppanina.

 

Tommi Harju
kirjastonjohtaja
Taideyliopiston kirjasto

EU:n saavutettavuusdirektiivi

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) astui voimaan 1.4.2019. Lain 2§ mukaan yliopistot ja korkeakoulut määritellään viranomaiseksi https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta, eli saavutettavuusdirektiivi https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102. Direktiivi ei määrittele sanktiota, mutta kansallinen laki antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuuden määrätä uhkasakko velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Direktiivissä saavutettavuudella tarkoitetaan

että verkkosivustot ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Saavutettavissa palveluissa hyödynnetään sellaisia teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuuden voi ajatella digitaalisten palveluiden esteettömyytenä ja helppona lähestyttävyytenä. 
 
Saavutettavuus kuuluu yhtenä osana suunnittele kaikille -periaatteeseen. Sen mukaan erilaiset käyttäjät ja heidän tarpeensa tulee huomioida jo palvelun suunnitteluvaiheessa. Tällä pyritään varmistamaan kaikille käyttäjille mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista.
(Valtiovarainministeriö: Usein kysytyt kysymykset saavutettavuudesta ja saavutettavuusvaatimuksista, https://vm.fi/usein-kysyttya-saavutettavuusvaatimuksista)

Saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan seuraavalla aikataululla (Valtiovarainministeriö: Saavutettavuus. https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi):

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia viimeistään 23.9.2019.
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia viimeistään 23.9.2020.
  • Mobiilisovellusten on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia viimeistään 23.6.2021.
  • PDF-tiedostot ja muut dokumentit:
    • Verkkosivusto on julkaistu ENNEN 23.9.2018
      • 23.9.2018 tai sen jälkeen julkaistut PDF-tiedostot on oltava saavutettavat syyskuussa 2020.
      • Ennen 23.9.2018 julkaistuja PDF-tiedostoja ei tarvitse muokata saavutettaviksi. Poikkeuksena sellaiset tiedostot, jotka koskevat hallinnollisia prosesseja, kuten hakemuksia.
    • 23.9.2018 tai sen JÄLKEEN julkaistulla verkkosivustolla PDF-tiedostojen on oltava saavutettavat syyskuussa 2019. 

Korkeakoulujen verkkosivustojen ja mobiiliapplikaatioiden lisäksi, saavutettavuusdirektiivi on huomioitava pro gradu -tutkielmien tuotanto- ja julkaisuprosesseissa. Tämä koskee myös video- ja muuta AV-materiaalia, jota käytetään esitellessä kirjaston palveluja.

Useimmissa korkeakouluissa kirjastot vastaavat pro gradu -tutkielmien julkistamisesta. Jotta saavutettavuusvaatimukset täyttyvät, nämä PDF-tiedostot on luotava niin, että ne ovat luettavissa erilaisten työkalujen avulla. Celia – kansallinen saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus – on luonut oman verkkosivuston saavutettavuudesta. Sinne on kerätty ohjeita siitä, miten PDF- ja muut tiedostot tehdään saavutettaviksi eri toimisto-ohjelmilla https://www.saavutettavasti.fi/saavutettavat-tiedostot/. Suositeltu PDF-formaatti, PDF/UA, on yhteensopiva arkistokelpoisen PDF/A-formaatin kanssa.

Valtiovarainministeriön verkkosivuston mukaan kaikki AV-materiaali, joka on julkaistu viranomaisen verkkosivustolla, ja joka on saatavilla vähintään 14 vuorokautta, on tekstitettävä suomeksi ja ruotsiksi, ja tarpeen mukaan myös saameksi, englanniksi tai viittomakielelle. Tämä koskee mm. videotallenteita ja podcasteja. Jos tekstitys ei ole mahdollista, sisältöä tulee selittää jollain muulla tavalla, esim. tekstimuodossa. Tekstitysvaatimus ei koske ennen saavutettavuusvaatimusten voimaantuloa 22.12.2016 julkaistuja suoria lähetyksiä ja videoita. Lue lisää aikasidonnaisesta mediasisällöstä Papunetin suomennetusta WCAG-ohjeesta: https://papunet.net/saavutettavuus/verkkosisallon-saavutettavuusohjeet-wcag.

Lisätietoja saa aluehallintoviraston toukokuussa 2019 julkaisemalta verkkosivustolta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/. Lisätietoja erityisesti kirjastoille löytyy Celian verkkosivuilta https://www.celia.fi/. Myös http://saavutettava.fi -blogi sisältää ajankohtaista tietoa Design for all -foorumista.

Teksti: Tua Hindersson-Söderholm

Suomennos: Pia-Maria Niemitalo

Varajohtajien foorumin kuulumisia: vuoden 2015 toimintaa, lakkautus ja uusi alku

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumi perustettiin keväällä 2011 varajohtajien itsensä aloitteesta, SYN:n suosiollisella myötävaikutuksella. Useilla varajohtajilla oli tarve verkostoitua. Foorumin tarkoituksena on ollut hyvien käytäntöjen jakaminen ja vertaistuki sekä myöhemmin varajohtajille määrätyt SYN:n strategiaan liittyvät tehtävät. Alla muistelua menneestä vuodesta ja osin tulevan pohdintaa.

Osaamisen kehittäminen keskiössä

Varajohtajien foorumin tehtävät painottuivat viime vuonna erityisesti osaamisen kehittämiseen. Varsinaisten kokousten ohella osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamista kirjastojen välillä toteutettiin lyhyissä etäyhteydellä pidetyissä istunnoissa. Istuntojen teemat oli sovittu ennakkoon ja kukin valmistautui niihin etukäteen. Kokousten yhteydessä tutustuttiin usein kirjastotiloihin tai -toimintoihin. Vuonna 2015 kokoukset järjestettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa.

Tulevaisuuteen johtaminen -seminaarin suunnittelupalaverin ja foorumin kokouksen jälkeen kohotettiin Turussa malja tulevalle. Kuvassa vasemmalta Helena Hämynen, Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen, Riitta Marttinen, Johanna Tevaniemi, pj. Risto Heikkinen ja Marjatta Puustinen.
Tulevaisuuteen johtaminen -seminaarin suunnittelupalaverin ja foorumin kokouksen jälkeen Turussa. Kuvassa vasemmalta Helena Hämynen, Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen, Riitta Marttinen, Johanna Tevaniemi, pj. Risto Heikkinen ja Marjatta Puustinen.

Keskeisenä tavoitteena oli kerätä kokemuksia kehittävän dialogin menetelmän soveltamisesta kehityskeskustelujen ja urasuunnittelun tueksi ja raportoida SYN:lle sen tarjoamista mahdollisuuksista osaamisen kehittämisessä. Tämä tavoite toteutui, kun foorumin piirissä kirjoitettiin artikkeli osaamisen kehittämisen toimenpiteistä SYN:n jäsenkirjastoissa (Risto Heikkinen & Helena Hämynen & Hannele Näveri-Ranta: Osaamisen kehittäminen ja jakaminen yliopistokirjastoissa. Signum 6/2015).

Tulevaisuuteen johtaminen -seminaari

Varajohtajien foorumi on järjestänyt ajankohtaisia seminaareja, joihin on saatu puhujiksi monia eri alojen huippuasiantuntijoita. Vuonna 2015 foorumi järjesti Turun yliopiston kirjaston koordinoiman Tulevaisuuteen johtaminen -teemapäivän. Seminaari oli tällä kertaa kohdistettu yliopisto- ja yhteiskirjastoille. Paikan päälle tuli kolmisenkymmentä osallistujaa ja tilaisuutta pystyi seuraamaan osittain myös etäyhteydellä. Täytyy todeta, että välillä on erittäin antoisaa päästä paikan päälle ja vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia paitsi ohjelmaan kuuluvien keskustelujen, myös taukojen ja tarjoilujen aikana. Teemapäivä sai kiitettävää palautetta ja myös ehdotuksia mahdollisten tulevien seminaarien aiheiksi. Artikkeli teemapäivästä on luettavissa Signumissa (Helena Hämynen & Marjatta Puustinen: Millainen on kirjastojen tulevaisuusloikka? – johtamisosaamisen teemapäivä kokosi näköaloja tulevaan. Signum 6/2015).

Henkilökuntavaihdot jatkuivat

Hyvien käytäntöjen jakamista on toteutettu parin vuoden ajan myös kevyesti organisoitavien henkilökuntavaihtojen avulla. Pidempiä 3-5 päivän vaihtoja toteutui v. 2015 viisi ja lyhyempiä yhden tai kahden päivän vaihtoja tehtiin puolisenkymmentä. Vaihdossa olleet ovat tuoneet uusia ajatuksia kotikirjastoihinsa.

Varajohtajien foorumin jatkosta

Loppuvuonna puheenjohtaja lähetti kyselyn jäsenkirjastoille varajohtajien foorumin tarpeellisuudesta ja tehtävistä. Vastauksissa foorumin arvo tunnustettiin. Yhteistyön katsottiin auttavan kirjastojen omaa ja yhteistä kehittämistä niukkenevien resurssien aikana. Toisaalta tuli pohdintaa pitäisikö toimintaa tiivistää – riittäisikö yksi strategiatavoite tai tarvitseeko esimerkiksi johtamisosaamisen teemapäivää järjestää joka vuosi.

Iso osa palautetta antaneista oli sitä mieltä, että mikäli SYN asettaa varajohtajien foorumille strategiatavoitteita, tulee osallistumisen yhteisten tehtävien toteuttamiseen olla toteutunutta aktiivisempaa. Laajempi läsnäolo on taattava vaikkapa varamiesjärjestelyin. Tähän asti asiat ovat hoituneet melko harvalukuisten aktiivisten osallistujien voimin. Toisena vaihtoehtona esitettiin, että foorumi muuttuisi epäviralliseksi vertaistuen verkostoksi.

Alkuvuonna 2016 SYN päätti varajohtajien foorumin lakkauttamisesta. Perusteluna oli se, että johtamiseen liittyvää osaamista voidaan hankkia ja kehittää muulla tavalla ja mahdollisten verkostojen toiminnan taustalla tulisi olla selkeitä SYN:n tavoitteita.

Tammikuun lopulla pidetyssä varajohtajien foorumin kokouksessa tehtiin päätös, että toimintaa jatketaan vapaana vertaistuen ja benchmarkkauksen verkostona.

Lopussa kiitos seisoo

Varajohtajien foorumin kokoukset ja tapaamiset niin paikan päällä kuin etäyhteyksillä ovat olleet innostavia: joka kerta jotain uutta tietoa tai ideaa on tarttunut mukaan tai moni asia saanut selkeyttä, kaikkea ei ole tarvinnut miettiä ja ratkoa yksin. Ajoittain melko työllistävät seminaarit ovat olleet tarpeellisia ja innoittavia niin meille itsellemme kuin muillekin.

Mutta asiat muuttuvat; silti hieman haikeana – kiitos kaikille mukana olleille!

Helena Hämynen
Varajohtaja, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Marjatta Puustinen
Palvelupäällikkö, Lapin korkeakoulukirjasto