Opetuksessa eletään taas muutoksen tuulia, näin myös Itä-Suomen yliopistossa (UEF). Viime aikoina pinnalla ovat olleet erityisesti joustava oppiminen sekä oppimisen ja opetuksen avoimuus. Oppimisen avoimuus on luonteva osa joustavaa oppimista, jossa jokaisella on elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta enemmän mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Avoin oppiminen ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet monipuolistavat opetusta, oppimista, yhteiskehittämistä ja jakamista sekä yhdistävät muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä tehden mahdolliseksi niin elinikäisen kuin elämänlevyisenkin oppimisen.
Tuttu esimerkki avoimesta oppimisesta ovat MOOC-kurssit. Avoin oppiminen ja opetus on kuitenkin myös paljon muuta: Opettajan näkökulmasta se kattaa toisten tuottamien avointen oppimateriaalien hyödyntämisen osana omaa opetusta ja oman opetuksen avaamisen muiden käytettäväksi, mutta myös oppimis- ja opetuskäytänteiden jakamisen. Tällaisia käytänteitä ovat vaikkapa avoimen opetuksen yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen, opiskelijoiden osallistaminen tai arviointimenetelmien, tuntisuunnitelmien tai tehtäväpankkien jakaminen.
UEF:ssa avoimen oppimisen teemaan tartuttiin avoimen tieteen politiikan uudistamisen yhteydessä. Vuonna 2015 hyväksyttyä UEF:n julkaisu- ja datapolitiikkaa ollaan tänä vuonna päivittämässä ja laajentamassa kaikki avoimen tieteen osa-alueet kattavaksi avoimen tieteen politiikaksi, jota on tarkoitus konkretisoida avoimen tieteen toimenpideohjelmalla. Laadittavan avoimen tieteen politiikan pohjana käytettiin osaltaan jo aiemmin laadittua UEF:n avoimen datan tiekarttaa. Keväällä 2023 avoimen tieteen politiikan taustadokumentiksi laadittiin lisäksi UEF:n avoimen oppimisen tiekartta. Avoimen oppimisen tiekarttaa laatimaan asetettiin UEF:n Jatkuvan oppimisen keskuksen, Kirjaston, Lakipalveluiden ja Opintopalveluiden edustajien työryhmä. Lisäksi Avoimen oppimisen tiekartan viestinnän ja kansainvälisen toiminnan teemojen osalta konsultoitiin UEF:n Viestintäpalveluiden ja Kansainvälisten kehittämispalveluiden edustajia.
UEF:n Avoimen oppimisen tiekartta -dokumentti koostettiin tiivistäen ja UEFin toimintaan muokaten kansallisista avoimen oppimisen politiikkadokumenteista: Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaukset 1 (Oppimateriaalien avoin saatavuus) ja 2 (Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt) ja Oppimisen avoimuuden suosituksia 2021. Avoimen oppimisen tiekartta rakentui tavoitteista, joita konkretisoitiin toimenpiteiden, esimerkkien, indikaattoreiden ja seurannan sekä tavoiteaikataulujen ja vastuutahojen kautta.
Kansallisista avoimen oppimisen tavoitteista UEF:n avoimen oppimisen tiekarttaan ja UEF:n kehittämiskeskusteluun nostettiin seuraavat tavoitteet:
- Yliopisto tukee avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä avoimen oppimisen johtamisella, laatutyöllä ja henkilöstön meritoitumis- ja kannustinjärjestelmillä.
- Yliopisto toteuttaa avointa oppimista osana yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
- edistää avointa oppimista kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Yliopisto kehittää ja hyödyntää laajasti avointa oppimista.
- Yliopisto tunnistaa ja tunnustaa avoimen oppimisen meriitit uralla etenemisessä ja työtehtävien suunnittelussa.
- Yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen.
Seuraavana askeleena on tunnistaa avoimen oppimisen tiekartan toimenpide-ehdotuksista olennaisimmat painopistealueet. Avoimen oppimisen teeman kannalta olennaista on opettajien sitoutuminen avoimen oppimisen tavoitteisiin. Toisaalta haasteeksi on tunnistettu ansaintalogiikan puutteet, jotka kannustaisivat luomaan avointa opetusta ja oppimateriaalia. Akateemisen rehtorin päätöksellä kirjasto alkaa koota ja koordinoida UEF:n avoimen oppimisen toimijaverkostoa yliopistoyhteisön jäsenistä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan verkoston tavoitteena on hyvien, jo olemassa olevien sekä uusien avoimuutta tukevien käytänteiden jakaminen. Tarkoituksena on myös muutaman korkeaprofiilisen, mahdollisesti kansainväliseen koulutukseen painottuvan avoimen oppimisen pilottihankkeen käynnistäminen avoimen oppimisen esimerkeiksi.
Oppimisen ja opetuksen avaamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Avoimuutta on toteutettava tavalla, joka tukee ja lisää opettajien vapautta ja mahdollisuuksia jakaa tutkittua tietoa opetuksessaan ja laatimissaan oppimateriaaleissa koko yhteiskuntaan parhaiten valitsemillaan keinoilla. Pakon sijaan opetuksen avaamiseen tulisi kannustaa antamalla tunnustusta osaamisesta, taidoista sekä tehdystä työstä avoimuuden edistämiseksi. Opettajalle opetuksen avaaminen voi aluksi tuntua pelottavalta. On tunnettava niin tekijänoikeudet, tietosuoja, eettiset käytännöt, saavutettavuus kuin lisenssitkin. Opettajien koulutus, riittävät resurssit ja tukipalvelut sekä organisaatioiden sisäisen ja kansallisen yhteistyön tiivistäminen ovatkin avainasemassa oppimisen avoimuuden toteutumiselle.
Avoin opetus ja oppiminen nähdään merkittäväksi osaksi korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kansallisena tavoitteena on, että laadukkaiden avoimien oppimateriaalien laatiminen, hyödyntäminen ja yhteiskehittäminen sekä muut avoimet opetuskäytännöt ovat osa korkeakoulutuksen arkea ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen monenlaisille oppijoille. Yksin tähän tavoitteeseen ei päästä. Yhteistyöllä Suomi voitaisiin saada korkeakouluasteen avoimien oppimateriaalien edelläkävijäksi ja edistäjäksi. Otatko sinä kopin?
Kaisa Hartikainen
Tietoasiantuntija
Itä-Suomen yliopiston kirjasto
Katri Rintamäki
Palvelupäällikkö
Itä-Suomen yliopiston kirjasto
