Enrolment DL 23.4.2018: Frilux Workshop Helsinki 3.5.2018

How to design future library services with the UX state of mind? Does the design thinking approach add value to the development of library services? How can we foster co-design activities across organisational borders?

The Frilux workshop “FUTURE LIBRARY SERVICES & the UX State of Mind” provides a forum for sharing experiences of the UX approach in academic libraries. During the workshop, participants will learn about the contents and methods of the Frilux platform, developed at the University of Oslo. Case examples from Norway, Finland and other parts of Scandinavia will highlight the possibilities of using the design thinking approach for the development of future library services. Hands-on exercises will give participants a feel for the applicable methods and an opportunity to develop new ideas with their peers.

Enrol before Monday 23.4.2018 to ensure your place in this workshop. There will be room for 30 participants only! The final agenda and instructions will be sent to enrolled attendees by 25.4.2018.

Enrolment form: https://link.webropolsurveys.com/S/56A6D0DCACF43422

 

Preliminary Agenda (subject to changes)

Chair of the day: Heli Kautonen (The National Library of Finland)

9.00     Welcome words

9.30     Birgit Hvoslef Dahl (University of Oslo Library) and Andrea Gasparini (Department of Informatics, University of Oslo): The Frilux concept, tools and experiences from the field.

Frilux exercises.

12.00     Lunch (at own expense)

13.00     Pauli Assinen (Helsinki University Library): Experiences from the Mildred project.

Frilux exercises.

15.30     Event ends.

 

About Frilux

New practices and innovation have transformed the culture at the University of Oslo Library. One of the changes is that nowadays we put user needs in the centre when we develop new services.  For this, we use user experience (UX) methods.

During the workshop, we share our experiences on using the UX methods that we have developed over a period of six years. We have put together these methods and our approach under the concept Frilux (www.frilux.no). Frilux is a platform for sharing UX experience. We will explain, how we developed the platform and why we wish to share it with other libraries. We will also describe how Frilux can be used by libraries who want to:

  • Apply UX and Design Thinking for library development
  • Use UX methods when working together in the organisation across subjects and systems.
  • Share their experiences with others.

The workshop will include (some) of the following Frilux components:

  •  Frilux Flo Learn – Launch of Frilux Flex, a set of UX library tools.
  •  Frilux Flo Share – We facilitate the informal sharing of experience with the development of library services or challenges/problems you are working on.
  • Frilux Fram: Frilux Fram is an exploratory, future-focused, and strategic extension of the Frilux approach. Using methods and approaches from design fiction, future studies, and strategic design, it will try and develop future concepts for digital services in the year 2025. Based on these prototypes, it will attempt to define a strategic vision for digital services in Academic libraries
  • Frilux Flo Connect – We have started a Scandinavian interest group, and we want to develop this further. Here you get the opportunity to join and expand the network!

Orientation:

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Frilux Workshop Helsingissä 3.5.2018 klo 9-16

Frilux Workshop: FUTURE LIBRARY SERVICES & the UX State of Mind

How to design future library services with the UX state of mind?

Miten suunnitella kirjaston uusia palveluja asiakaslähtöisesti? Mitä lisäarvoa muotoilunäkökulma tuo kirjaston toiminnan kehittämiseen? Miten voimme kehittää käyttäjäystävällisiä palveluja yli organisaatiorajojen?

Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN järjestää torstaina 3.5.2018 klo 9-16 jäsenilleen työpajapäivän, jossa vastataan edellä mainittuihin kysymyksiin ja harjoitellaan muotoilullisten menetelmien käyttöä kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Puhujina ja työskentelyn vetäjinä ovat vierailevat asiantuntijat Birgit Dahl ja Andrea Gasparini Oslon yliopiston kirjastosta. Tilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot työpajapäivästä tapahtumasivulta, jonne tulee myös tarkempi ohjelma ja ilmoittaumisohjeet.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kansallinen bibliometriikkaseminaari tutkimuksen arvioinnista 8.12.2017

Kansallinen bibliometriikkaseminaari pidetään perjantaina 8. joulukuuta 2017 Helsingissä. Teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille.

Seminaaria voi seurata etäyhteydellä.

 

Ohjelma ja ilmoittautuminen (viimeistään 30.11.):

https://confluence.csc.fi/x/MQpXB

 

Tervetuloa mukaan!

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Avoin tiede ja kuvien käyttö: ImagOA-webinaari 29.11.2017

imagOA_webinaari_unifi_aalto_taideyliopistoAvoimen tieteen käytäntöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien tuottamisessa -hanke järjestää webinaarin ImagOA-oppaasta ja kuvien tekijänoikeuksista yliopistokirjastojen asiantuntijoille ja kouluttajille 29.11.2017 klo 9:30-11:00.

Webinaarin ohjelma:

  • Tekijänoikeuden sekä CC BY 4.0 -lisenssin, ImagOA -hankkeen ja oppaan esittely / Maria Rehbinder, Tekijänoikeusasiamies, Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu, maria.rehbinder@aalto.fi. [ppt] [videotallenne]
  • Viittauskäytännöt ja avoimesti lisensoidut kuva-aineistot / Marika Sarvilahti, Tietoasiantuntija, Aalto-yliopiston oppimiskeskus, marika.sarvilahti@aalto.fi
    [ppt] [videotallenne]
  • ImagOA ja julkaiseminen – kuvien käyttäminen julkaisuissa, mm. Research Cataloguessa, yliopiston omissa julkaisuissa ja julkaiseminen kaupallisilla kustantajilla / Jenni Mikkonen, Julkaisuasiantuntija, Taideyliopisto, jenni.mikkonen@uniarts.fi [ppt] [videotallenne]
  • Kuvat sosiaalisessa mediassa: materiaalin jakaminen ja hyödyntäminen sosiaalisesta mediasta / Mari Pesola, Projektityöntekijä, Unifi ry, mari.pesola@aalto.fi [ppt] [videotallenne]

Webinaarin liittymisosoite: https://connect.funet.fi/imagoa/.

Esitykset myös tallennetaan. Linkki tallennettuihin esityksiin tulee SYNin verkkosivuille.

 

Esiintyjille voi mielellään lähettää etukäteen kysymyksiä!

 

Lisätietoja:
Mari Pesola
Projektisihteeri
Suomen yliopistot Unifi ry
Finlands universitet Unifi rf
www.unifi.fi
puh. 050 5010559


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kansainvälisistä verkostoista uusinta tietoa, yhteistyökumppaneita ja ideoita omaan työhön

copyright_icml_eahil_2017__ovaska_tuuleviSuomalaiset kirjastoammattilaiset ovat hyvin verkostoituneet kansallisesti. Kansallisten verkostojen lisäksi suomalaisia kirjastoammattilaisia toimii kansainvälisissä verkostoissa. Pienillä erikoisaloilla, kuten eläinlääketiede, kansainvälinen verkostoituminen voi olla ainoa tapa tavoittaa saman alan kollegoja. Omien verkostojen kehittäminen kansainväliseksi hyödyttää isommillakin aloilla työskenteleviä uusien virikkeiden, uusimman tiedon, innovaatioiden ja uusien yhteistyökumppaneiden muodossa.

Mainio esimerkki kansainvälisestä verkostoitumisesta ovat suomalaiset EAHIL:n jäsenet. Kysyimme heiltä, mitä kansainvälinen verkostoituminen on heille merkinnyt niin ammattiosaamisen kuin oman työpaikan kannalta.

European Association for Health Information and Libraries (EAHIL) on eurooppalainen lääke- ja terveysalojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistys. EAHIL tukee ammatillista kehittymistä, tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön sekä osaamisen ja kokemusten jakamiseen. EAHIL järjestää konferensseja, työpajoja, webinaareja ja keskustelumahdollisuuksia verkoston kesken sähköpostilistan ja Facebookin välityksellä. EAHIL julkaisee myös omaa lehteä Journal of EAHIL . Tavoitteena on parantaa terveysalan ammattilaisille ja tutkijoille tarjottavia kirjastopalveluja. Yhdistys on perustettu 1987. Lähes 1700 jäsentä ovat kotoisin 64 maasta.

EAHIL:lla on hallitus (Executive Board) ja valtuusto (Council) sekä puheenjohtaja (President).  Suomalaisten viralliset yhteydet EAHIL:n järjestetään BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) kautta. Kukin maa saa Counciliin tietyn määrän edustajia jäsenmääränsä mukaan. Suomesta Councilin jäseniä on ollut 2-3 kerrallaan.

Haastatteluumme vastasi sekä EAHIL:n aktiivisia toimijoita että rivijäseniä. Jäsenenä voi seurata yhdistyksen lehteä, EAHIL:n verkkosivuja ja keskustelupalstaa sekä osallistua yhdistyksen tapahtumiin. Tuulevi Ovaska toimii toista nelivuotiskauttaan EAHIL:n Boardin jäsenenä ja vastaa nyt yhdistyksen viestinnästä. Hän on toiminut myös mm. varapuheenjohtajana, Boardin varajäsenenä, Councilissa Suomen edustajana sekä Journal of EAHIL:n toimituskunnassa, johon tällä hetkellä kuuluu Suomesta Katri Larmo. Raisa Iivonen on toiminut EAHIL:n eläinlääketieteellisten kirjastojen ryhmän hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Jouni Leinonen on toiminut EAHIL:n Councilissa Suomen maaedustajana kaksi neljän vuoden kautta. Tiina Heino toimii Councilin jäsenenä ensimmäistä kauttaan. Muita tämänhetkisiä Councilin jäseniä ovat Elise Johansson ja Minna Liikala.

 

Moninaista hyötyä kansainvälisestä verkostoitumisesta

EAHIL_presentation_pic_Lehtiö_LeeniKansainvälinen verkostoituminen EAHIL:n kautta koettiin huipputärkeäksi ja siitä on ollut suurta hyötyä haastatelluille. EAHIL:n kautta on muodostunut kansainvälisiä kollegaverkostoja, joiden kautta on saanut kehittämisideoita ja tarvittaessa apua oman työn haasteisiin, päässyt osallistumaan yhteisiin hankkeisiin ja kirjoittamaan yhteisjulkaisuja kansainvälisten kollegoiden kanssa. Syntyneiden kontaktien avulla on ollut helppo järjestää työvierailuja ulkomaille ja saada kansainvälisiä puhujia kotimaisiin seminaareihin. Toimiminen EAHIL:ssa on vahvistanut ammatillista osaamista, verkostoitumistaitoja, kielitaitoa, esiintymistaitoja sekä taitoa laatia esityksiä ja postereita. Omat näköalat ovat laajentuneet ja syventyneet kuulemalla siitä, missä mennään kehityksessä maailmalla, ja toisaalta jakamalla suomalaisia innovaatioita.

Tuulevi Ovaska kertoo: ”Ihastuin kollegiaaliseen ja avoimeen EAHIL-henkeen heti ensimmäisessä EAHIL-konferenssissani vuonna 2002. Viisitoista vuotta myöhemmin minulla on laaja kansainvälinen kontaktiverkosto, jolta saan helposti tukea ja neuvoja mitä moninaisimpiin ammatillisiin asioihin. Olen saanut neuvoja, apua, vinkkejä ja tukea muun muassa systemaattisten kirjallisuuskatsausten hakustrategioihin, kirjaston kalustamiseen, esimiestyöhön ja jopa urakehitysvalintoihin. Monista kollegoista on tullut ystäviä.”

”Verkostoituminen on mahdollistanut osallistumisen erilaisiin webinaareihin, esimerkiksi nyt keväällä on ollut webinaareja muun muassa erilaisista kirjallisuuskatsaustyypeistä, joka oli todella hyödyllinen webinaari. Konferenssissa käyminen hyödytti sillä tavalla, että keskustelemalla muiden osallistujien kanssa kuulin heidän työstään ja tavoistaan tehdä asioita. Se oli hyvin mielenkiintoista ja valaisevaa, kun eri organisaatioissa tehdään hyvinkin toisistaan poikkeavia tehtäviä”, kertoo Leeni Lehtiö.

 

Kansainvälisesti verkostoitunut asiantuntija hyödyttää myös työpaikkaansa

quantum_library_halonen_katjaEAHIL:n tapahtumat ja tarjoama informaatio on ollut monella merkittävässä osassa kehittymisessä kirjastonhoitajasta/informaatikosta lääke- ja terveystieteiden tietoasiantuntijaksi sekä alan muutoksien seuraamisessa. Omille työpaikoille on tuotu paljon asioita, joista on kuultu/keskusteltu EAHILilaisten kanssa. Verkostoitumalla on päästy seuraamaan nousevia trendejä. Koulutuksista on saanut helposti omaan työskentelyyn uusia taitoja ja ratkaisumalleja. Aktiivinen verkostoituja kehittää omaa toimintaansa toisten kokemusten avulla.

Tiina Heinon mielestä kansainväliset verkostot ja kontaktit sekä benchmarking ehdottomasti palvelevat myös omaa työpaikkaa. Hän kertoo: ”Kollegiaalisuus yli valtakunnan rajojen on aivan huomattava lisävahvistus toimintaani omassa työpaikassani. Kynnys on matala sekä kysyä että vastata muiden kysymyksiin. Kansainvälinen verkostoituminen on erittäin tärkeää, se kasvattaa ammattitaitoa.”

”Olen pystynyt paitsi hyödyntämään jatkuvasti ja nopeasti kehittyvän alan uutta tietoa työssäni, kuten opetuksessa, ohjauksessa, tiedonhaussa ja viestinnässä, myös jakamaan oppimaani työyhteisössäni ja kehittämään kirjaston palveluita ja opetusta”, vahvistaa Tuulevi Ovaska.

Konferensseihin osallistuminen on ruokkinut omaa luovuutta ja synnyttänyt paikallisia innovaatioita. Konkreettisia ideoita omaan työhön tai työpaikkaan kansainvälisistä konferensseista ovat olleet mm. tilaideat, viestinnän kehittäminen, palveluiden kehittämismallit ja tuotteistamisideat (kuten opetuksen ja opastuksen palvelubuffet), uudet tietoaineistot ja tiedonhakumenetelmät sekä tiedonhaun opetuksen uudet menetelmät.

 

Suomen yliopistokirjastojen osaamista maailmalle

EAHIL_Lehtio_LeeniHaastatellut ovat pitäneet kansainvälisissä konferensseissa lukuisia suullisia esityksiä sekä posteriesityksiä. Aiheiden kirjossa havainnollistuu suomalaisten yliopistokirjastojen ja tietopalveluammatin kehittyminen vuosien saatossa. Esityksiä on pidetty mm. kaukopalvelukäytännöistä, laatutyöstä, osaamisen kehittämisestä ja muuttuvasta tietopalvelutyöstä. Informaatiolukutaidon opetukseen liittyen maailmalla on esitelty uusia opetusmenetelmiä, suomalaisia tiedonhankinnan ja -haun opetuspaketteja ja -kursseja, tiedonhakutapoja ja kokemuksia verkkokurssin opettamisesta. Haastatellut ovat pitäneet esityksiä myös bloggaamisesta, benchmarkkauksesta, uusista yhteisöllisistä työkaluista, kirjaston ja tiedekunnan henkilökunnan yhteistyöstä, palvelumarkkinoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä projekteissa. Myös suomalaisia avoimen tieteen tukipalveluita on esitelty, kuten tutkimusdatapalveluiden pystyttäminen, uudet digitaaliset palvelut (esimerkiksi näkyvyyspalvelut) ja aineistonhallintasuunnitelmien laatimisen tuki.

Kysyimme myös missä asioissa suomalaiset yliopistokirjastot ovat onnistuneet kansainvälisesti katsoen. Ylpeitä saamme olla esimerkiksi kirjastoalan koulutuksesta, kansallisen tason yhteistyöstä, kansallisten tilastojen keräämisestä ja jakamisesta, informaatiolukutaidon opetuksesta, laatutyöstä, osaamisen kehittämisestä, eri ammattiryhmien tasa-arvoisuudesta, uusista innovaatioista ja ennakkoluulottomuudesta. Suomalaiset yliopistokirjastot haluavat kehittää toimintoja ja tiloja sekä ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Niissä ymmärretään tieteellisen tiedon merkitys ja on panostettu paljon avoimeen tieteeseen ja tutkimuksen tuen palveluihin.

Komeiden oppimiskeskusten ammattilaiset voisivat haastateltujen mielestä tuoda enemmänkin esille saavutuksiamme kansainvälisillä areenoilla konferensseista blogeihin. Kansainvälinen verkostoituminen voi siis myös opettaa arvostamaan uudella tavalla omaa osaamista ja omassa kirjastossa kehitettyjä palveluita.

 

Terveiset blogin lukijoille

Kaikki haastatellut suosittelevat lämpimästi kansainvälistä verkostoitumista!

Tuulevi Ovaska: ”Ilman muuta suosittelen. Se rikastaa työelämää, auttaa ja patistaa kehittymään, helpottaa löytämään omia vahvuuksia ja kehittämään heikkouksia, antaa paljon mutta vaatii toki usein myös muuta kuin työaikaa.”

Jouni Leinonen: ”Suosittelen lämpimästi kansainvälistä, ja sen puoleen kansallistakin, verkostoitumista.”

Raisa Iivonen: ”Suosittelen ehdottomasti. Suomi on pieni maa.”

Leeni Lehtiö: ”Voin suositella kansainvälistä verkostoitumista jo lyhyen EAHIL-jäsenyyteni myötä. On hyödyllistä kuulla ja tutustua mitä muualla tehdään. Sillä tavalla pystyt seuraamaan myös omaa tekemistäsi, painitaanko samojen ongelmien parissa, pitäisikö ryhtyä kehittämään jotain uutta, mitä muuallakin jo tehdään ja olemmeko keksineet ratkaisun johonkin, mitä muualla pohditaan. Verkostoituminen on yksi hyödyllisimmistä tavoista seurata oman alan kehitystä.”

Liisa Salmi: ”Parasta on ollut omien näköalojen laajeneminen ja syventyminen ja sitä kautta suhteellisuudentajun ylläpitäminen laajemminkin kuin vain työssäni.”

Tiina Heino: ”Aivan ehdottomasti suosittelen! En usko, että olisin yhtä innostunut työstäni ja osaisin yhtä paljon ilman kansainvälistä kokemustani ja -verkostojani! Olen saanut myös elinikäisiä tärkeitä ystäviä kansainvälisistä kontakteistani. Olen ollut alallamme jo pitkään, ja tuon esille kansainvälisen työn tärkeyden aina nuorempien kollegojeni kanssa keskustellessa ja rohkaisen heitä siihen. On tärkeää toimia konnektoijana eikä vain pitää kontaktit itsellään.”

 

Teksti: Katja Halonen

Haastatteluvastaukset, joihin juttu pohjautuu: Tiina Heino, Raisa Iivonen, Leeni Lehtiö, Jouni Leinonen, Tuulevi Ovaska, Liisa Salmi

Kuvat: Tuulevi Ovaska, ICML+EAHIL2017, Leeni Lehtiö, Katja Halonen


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Competence Wednesdays -webinaarisarja jatkuu

Tutkimuksen tuen verkoston järjestämän Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava webinaari järjestetään 26.4.2017 klo 14.00-15.30.

Webinaarin pääpuhujana on Carol Tenopir, jonka aiheena on Why Academics Read and How Libraries Contribute.  Webinaarissa Carol Tenopir kertoo tutkijoiden lukemiskäytäntöjä koskevista tutkimustuloksistaan. Carol Tenopirin esityksen jälkeen kuullaan kaksi kommenttipuheenvuoroa. Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron pitää tietoasiantuntija, musiikkitieteen tohtorikoulutettava Mikko Ojanen Helsingin yliopistosta. Toinen kommenttipuheenvuoro kuullaan tutkijan näkökulmasta ja sen pitää taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta. Webinaari nauhoitetaan ja on katsottavissa myös jälkikäteen. Lisätietoja webinaarista: Competence Wednesdays.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -seminaari 24.2.2017

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen loppuseminaari järjestetään Jyväskylässä 24.2.2017. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumistiedot ovat Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Bibliometriikkaseminaari 2016 – tallenteet katsottavissa

Helsingissä 16.12.2016 pidetyn bibliometriikkaseminaarin tallenteet ovat katsottavissa CSC:n sivuilla. Seminaarin teemana oli tutkimuksen arviointi bibliometriikan näkökulmasta.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin