FUN järjesti osana kuluvan strategiakautensa toimenpiteitä RRS-aiheisen (Rights Retention Strategy) kutsuwebinaarin yliopistokirjastonjohtajille ja organisaatioidensa asiantuntijoille.
Webinaarin pontimena toimi tutkimustulosten avoimen julkaisemisen esteet. Tutkimustulosten avoin julkaiseminen on edellytys sille, että kaikilla on pääsy tutkittuun tietoon ilman maksumuureja. Taloudellisesti kestävä tapa toteuttaa vakaa ja myös pitkäaikaissaatavuuden takaava pääsy tieteellisiin artikkeleihin on niiden rinnakkaistallentaminen oman organisaation julkaisuarkistoon. Kustantajien ehdot eivät aina salli artikkelin lopullisen kirjoittajaversion rinnakkaistallentamista tai se on mahdollistettu osana kalliita transformatiivisia read-and-publish -sopimuksia.
Maailmalla on jo lukuisia ja enenevästi esimerkkejä, miten yliopistot ovat toteuttaneet avoimen julkaisemisen linjaustaan määrittelemällä tutkijoilleen oikeuden aina rinnakkaistallentaa tuotoksensa, kustantajaehdoista riippumatta. Tässä webinaarissa pohdittiin, mitä RRS on suomalaisten yliopistojen näkökulmasta ja miten yliopistokirjastot voisivat sitä Suomessa mahdollisesti edistää.
Webinaarin aluksi FUNin puheenjohtaja Tommi Harju (Taideyliopiston kirjastonjohtaja) luotsasi osallistujia avoimen julkaisemisen edistämiseen FUNin roolista käsin. Harju taustoitti ilmiötä CoalitionS:n RRS-strategian, Covid 19 -pandemian tuomien kirityspaineiden ja tekijänoikeuslainsäädännön uudistamistyön kautta sekä mitä vaihtoehtoja meillä voisi olla päästä transformatiivisten sopimusten kalliiksi käyneestä ja jumittuvasta tilanteesta eteenpäin. Uusien ratkaisuvaihtoehtojen kannalta keskiössä on niin kestävän DiamondOA:n kehittäminen kuin Green OA:n vahvistaminen. Näitä peilattiin myös FinELib-konsortion palveluvision toimenpiteisiin. Avoimen julkaisemisen taloudellisen kestävyyden kiperyys on kuitenkin vain kasvanut ja edelleen aktuaalistunut, joten ratkaisuiden löytymisessä on tarpeen kiiruhtaa jo varsin lujaa.
Harju luotsasi osallistujia myös FUNin toimenpidesuunnitelman (2023–2024) kautta, jossa on yhtenä painopisteenä avoimen tieteen edistäminen ja siinä Rights Retention -strategian edistäminen, Avoimen tieteen linjausten täytäntöönpano ja siinä tarvittavan yhteistyön laajentaminen ja tiivistäminen, sekä Avoimen tieteen koordinaatiossa vaikuttaminen. FUN tekee, mutta myös lisää näissä asioissa aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua. Harju myös muistutti mitä tutkijoiden ja yliopistojen arki rinnakkaistallentamisen osalta on – rinnakkaistallennusoikeus ei ratkaise yksin kaikkea tarvittavaa, mutta voi olla iso merkittävä askel kohti laajempaa tarvittavaa taloudellisestikin kestävän avoimen julkaisemisen muutosta.
Seuraavaksi palvelupäällikkö Arto Ikonen (Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus) taustoitti asiaa avoimen julkaisemisen kustannusten kautta niin tutkittuun tietoon tukeutuen (esityksensä jatkolukuvinkit lopussa). Kallista on, poskettoman ja aivan kestämättömän kallista, saimme kaikki todeta! – Ja näin vaikka emme edes tiedä kaikkia kustannuksia ja koko karmeaa todellisuutta! Kirjastoilla on käytössään formaaleja prosesseja ja tietolähteitä (kuten Tiedejatutkimus.fi ja OpenAPC), mutta niiden ulkopuolelle jäävä mysteeriboksi on valitettavan suuri, sillä transformatiivisten sopimusten julkaisumaksun osuutta kokonaissummasta ei ole systemaattisesti tiedossa. Sen koosta voidaan kuitenkin tehdä hyviä arvioita, ja niitä meidän onkin hyvä laajassa yliopistokirjastojen yhteistyössä tarkastella ja kehittää vielä lähemmin.
Ikonen pohjusti keskusteluosiota lopussa kysymällä, mitä maksamme ja mistä haluamme maksaa. Toiminnassamme kallistelemme usean tärkeän kysymyksen ristiaallokossa, maksammeko siis ennen kaikkea tieteellisen tutkimuksen avoimuudesta; tutkitun tiedon leviämisestä ja näkyvyydestä; kustantajan palveluista; tieteen ja tutkimuksen laadun parantamisesta; tutkimusjulkaisuiden määrästä; tutkimusjulkaisuiden laadusta; akateemisesta maineesta; tutkijoiden arvioinnin tukemisesta tai tutkijan oikeudesta omaan työhönsä.
Webinaarin kolmannessa keskustelua taustoittavassa esityksessä allekirjoittanut avasi AVOTTin linjausten strategisia päämääriä, konkreettisia tavoitteita ja linjausten ja niitä täsmentävien suositusten yhteydessä organisaatiomme jo tekemiä sitoumia. – Todellisuus on tässäkin toista kuin tavoitteet, ja yksittäisinä organisaatioina ponnistellen keinomme ovat hyvin rajalliset. Vastoin em. päämääriä ja tavoitteita me emme esimerkiksi edelleenkään kykene mahdollistamaan kattavaa avoimuutta ja pitämään tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia korkeintaan ”nykyistä vastaavalla tasolla” avoimeen saatavuuteen siirryttäessä (2019). Meillä ei liioin ole kyllin kattavasti avoimuuden takaava CC-lisenssi turvaamassa tutkijan oikeuksia, ja jos haluamme 2025 olla saavuttaneet tavoitteen siitä, että olisimme luoneet ”yhteisrahoitteisen julkaisumallin, joka mahdollistaa Suomessa julkaistavien tutkimusartikkeleiden välittömän avoimuuden”, on jo koittanut suoranainen hokkuspokkustelun aika.
Allekirjoittaneen esityksessä viitattiin myös kollegansa, johtavan tietoasiantuntijan Markku Roinilan kanssa laadittuun matkaraporttiin (ks. Nykyri & Roinila 2023) ja jatkettiin RRS-käsitteen avaamista. Euroopan kokemuksia avattiin SPARC Europen selvityksen kokemuksilla sekä esittelemällä CoalitionS:n lähestymistapaa ja yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kolmen yliopiston RRS-strategioissa, tapausesimerkkeinä Tromssan, Oslon ja Sheffield Hallam Universityn toteutustavat. Kokemukset Suomen ulkopuolelta tähdentävätkin tiiviin yhteistyön merkitystä mm. siksi, että tutkijoille hyvin hajanainen RRS-politikointi on hyvin kuormittavaa ja Suomessa meillä on kuitenkin hyvät yhteistyön mahdollisuudet maksimoida selkeys ja kirkastaa meidän yhteiskuntaamme (mm. juridinen säätely) ja valita toimintaympäristöömme paras mahdollinen toteuttamistapa avoimen ja kestävän tiedejulkaisemisen keinovalikoimasta. On hyvä myös muistaa, että RRS ei korvaa avoimen tiedejulkaisemisen muun kehittämisen ja tuen tarvetta, mm. tarvittavalle infrastruktuurille ja kustannus- ja toimittamistyölle.
Esitysten jälkeen osallistujat jakautuivat pienryhmiin, joissa käytyä keskustelua oli fasilitoimassa avoimen julkaisemisen asiantuntijoita useammasta eri yliopistokirjastosta. Keskustelu oli erittäin vilkasta ja siinä hahmotettiin tarvetta kotimaiselle laajalle RRS-strategialle ja myös mitä toimenpiteitä se edellyttäisi. Lopputulemana FUN käynnisti asiaa lähemmin selvittävän ja valmistelevan työryhmän toiminnan.
Asia on esillä myös kansallisessa AVOTT-yhteistyössä, jossa asiasta kokoustetaan ja keskustellaan seuraavaksi avoimen julkaisemisen asiantuntijoiden kanssa 3.10.2023. Tässä AVOTT-tilaisuudessa keskustelua alustuvat FinELibin Arja Tuuliniemi ja FUNin Tommi Harju.
Susanna Nykyri, YTT
Johtava asiantuntija (avoin tiede)
Tampereen yliopisto
Lisälukemista ja -lähteitä
Asai, S. (2020). Market power of publishers in setting article processing charges for open access journals. Scientometrics 123, 1037–1049. https://doi.org/10.1007/s11192-020-03402-y
Crawford, W. (2022). Gold open access 2016–2021: Articles in journals (GOA7). Cites & Insights Books https://waltcrawford.name/goa7.pdf
Khoo, S. Y.-S. (2019). Article Processing Charge Hyperinflation and Price Insensitivity: An Open Access Sequel to the Serials Crisis. LIBER Quarterly: The Journal of the Association of European Research Libraries, 29(1), 1–18. https://doi.org/10.18352/lq.10280
Morrison, H., Borges, L., Zhao, X., Kakou, T.L., Shanbhoug, A.M. (2021). Open access article processing charges 2011–2021. Preprint. Sustaining the Knowledge Commons https://ruor.uottawa.ca/handle/10393/42327
Nykyri, S., & Roinila, M. (2023). Ajankohtaista ja kiperää tiedekustantamisessa ja -julkaisemisessa: 17th Munin Conference on Scholarly Publishing. Informaatiotutkimus, 42(1–2), 51–70. https://doi.org/10.23978/inf.127635
OpenAPC. https://treemaps.openapc.net/apcdata/openapc/
SPARC Europe. Project Retain. Enabling the dissemination of knowledge. https://sparceurope.org/what-we-do/open-access/copyright/project-retain/
Tiedejatutkimus.fi. https://tiedejatutkimus.fi/fi/
Zhang, L., Wei, Y., Huang, Y. et al. (2022). Should open access lead to closed research? The trends towards paying to perform research. Scientometrics 127, 7653–7679. https://doi.org/10.1007/s11192-022-04407-5
