Julkaisuarkistot ja rinnakkaistallentaminen yliopistokirjastoissa

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston uudessa strategiassa vuosille 2013-2017 on yhtenä kriittisenä menestystekijänä tieteellisen julkaisuprosessin edistäminen ja tukeminen. Mittarina tälle on määritelty rinnakkaistallennuksen ja yliopistojen omien julkaisuarkistojen tukeminen.  Vuoden 2013 tavoitteena on tehdä näkyväksi rinnakkaistallentamisen hyödyt.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto laati lokakuussa 2012 esityksen Suomen Akatemialle siitä, että Suomen Akatemia edellyttäisi rahoittamiensa tutkimusten tutkimustulosten avointa julkaisemista. Neuvoston puheenjohtaja ja yhteistyösihteeri kutsuttiin Suomen Akatemiaan keskustelemaan avoimesta julkaisemisesta ja sen käytännöistä.

Sekä strategia että Suomen Akatemiassa käyty keskustelu johtivat selvitykseen siitä, miten yliopistoissa suhtaudutaan rinnakkaistallentamiseen ja onko yliopistoilla julkaisuarkistoja, joihin voidaan rinnakkaistallentaa tieteellisissä lehdissä julkaistuja tutkimusartikkeleita. Rinnakkaistallennuskysely Suomen yliopistokirjastoille toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa 2012.

Lähes jokaisella yliopistolla on oma julkaisuarkistonsa

Julkaisuarkistoja ja rinnakkaistallentamista koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 16 yliopistokirjastoa, joten lähes kaikki yliopistokirjastot vastasivat kyselyyn. Kyselyn mukaan 15 kyselyyn vastanneella yliopistolla on oma julkaisuarkistonsa tai julkaisuarkistoja. Kaikissa yliopistoissa (15), joissa kyselyn mukaan on oma julkaisuarkisto, kirjasto vastaa julkaisuarkiston ylläpidosta. Yliopistojen julkaisuarkistot sisältävät pääosin opinnäytteitä ja väitöskirjoja, joita on 14 julkaisuarkistossa. Rinnakkaistallenteita on 8 julkaisuarkistossa.  Lisäksi julkaisuarkistot sisältävät usein yliopistojen julkaisusarjoja, yliopistojen muita julkaisuja sekä muuta materiaalia.

Julkaisuarkistot ovat jonkun verran yhteydessä yliopiston muiden järjestelmien kanssa. Neljässä yliopistossa artikkelin tai julkaisun voi jättää rinnakkaistallennettavaksi julkaisuarkistoon julkaisurekisterin kautta.  Viidessä yliopistossa julkaisuarkiston kautta saadaan siirrettyä julkaisun tiedot kirjastojärjestelmään (esim. Aleph, Voyager).  Kuudessa yliopistossa julkaisuarkistolla ei ole rajapintoja muihin järjestelmiin.

Helsingin yliopistossa on ollut voimassa vaatimus rinnakkaistallentamiseen vuodesta 2010 alkaen. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa on ollut kehotus rinnakkaistallentamiseen vuodesta 2011 alkaen. Neljässä muussa yliopistossa suunnitellaan tällä hetkellä vastaavanlaisen vaatimuksen tai kehotuksen tai suosituksen antamisesta rinnakkaistallentamiseen.

Kirjastot auttavat tutkijoita rinnakkaistallentamisessa

Kirjastoissa autetaan tutkijoita rinnakkaistallentamisessa lähinnä tallentamalla artikkelit julkaisuarkistoon sekä tarkistamalla artikkelien rinnakkaistallennusluvat SHERPA/RoMEO –palvelusta tai suoraan kustantajan kotisivuilta. Näin toimitaan seitsemässä yliopistokirjastossa. Yhdessä kirjastossa kirjasto pyytää artikkelin rinnakkaistallennusluvan tutkijan puolesta suoraan kustantajalta, mikäli tutkija ei tätä tee eikä lupatietoja löydy kustantajien sivuilta eikä SHERPA/RoMEO –palvelusta.

Vuosittainen rinnakkaistallenteiden kertymä julkaisuarkistoa kohden vaihtelee huomattavasti. Vuonna 2011 tallennettujen rinnakkaistallenteiden määrä eri julkaisuarkistoissa vaihteli noin kymmenen ja 400 rinnakkaistallenteen välillä. Yhteensä vuonna 2011 rinnakkaistallenteita tallennettiin yliopistojen julkaisuarkistoihin noin 1200. Vuonna 2012 rinnakkaistallentaminen on ollut hieman vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna. Yliopistokohtaiset luvut vaihtelevat pääosin 25 ja 500 rinnakkaistallenteen välillä. Yhteensä rinnakkaistallenteita on vuonna 2012 tallennettu joulukuun alkuun mennessä hieman yli 1400.

Rinnakkaistallentaminen on määritelty kuudessa kirjastossa yhden tai useamman henkilön toimenkuvaan. Kahdeksan kirjastoa ilmoitti, että rinnakkaistallentamista ei ole määritelty kenenkään toimenkuvaan. Kyselyn kautta 13 kirjastoa ilmoitti kirjastonsa rinnakkaistallennusasioista vastaavan tai sitä kehittävän henkilön yhteystiedot. Näiden yhteystietojen avulla on tarkoitus muodostaa epävirallinen sähköpostilista, jonka kautta voidaan vaihtaa kokemuksia ja neuvoja muiden rinnakkaistallentamista hoitavien kesken.

Rinnakkaistallentamisen aloittamista suunnitellaan useammassa eri yliopistossa

Rinnakkaistallentamisen aloittamisesta on keskusteltu ja se on valmistelussa viidessä eri yliopistossa. Rinnakkaistallentamisen aloittaminen vaatii yliopiston johdon päätöstä tai linjausta asiasta. Vastauksissa toivotaan myös rehtoritason yhteistyötä rinnakkaistallentamisen edistämiseksi sekä ylemmältä taholta (esim. OKM, Suomen Akatamia) tulevaa vaatimusta rinnakkaistallentamiseen. Yhdessä yliopistossa tutkijakunnalta on tullut rinnakkaistallentamista koskevia kyselyjä kirjastoon.

Kyselyn perusteella rinnakkaistallentaminen suomalaisissa yliopistoissa on melko yleistä. Ilahduttavaa on myös se, että rinnakkaistallentamisen käynnistämistä suunnitellaan tällä hetkellä useammassa yliopistossa. Monet tutkimusrahoittajat ovat ryhtyneet vaatimaan rahoittamiensa tutkimusten tutkimustulosten avointa saatavuutta. Rinnakkaistallentaminen antaa hyvän väylän tiedon avoimuuteen jättämällä tutkijalle kuitenkin täyden valinnan varsinaisen julkaisufoorumin suhteen.

Lisää rinnakkaistallentamisesta voi lukea syyskuussa 2012 tässä blogissa julkaistusta blogikirjoituksesta Rinnakkaistallentaminen – kohti avointa julkaisukulttuuria.

Tanja Heikkilä
Kirjastonhoitaja, Tampereen yliopiston kirjasto

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston yhteistyösihteeri 1.8.-31.12.2012

Leave a Comment