Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen on FUNin seuraava puheenjohtaja kaudelle 2021-2022.
Ari on urallaan työskennellyt mm. Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston johtajana sekä Aalto-yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun ylikirjastonhoitajana. Arilla on taustaa myös tutkijana. Hän toimi FUNin edeltäjän SYNin puheenjohtajana vuosina 2005-2006.
FUN on mukana järjestämässä vuotuista bibliometriikkaseminaaria, joka toteutetaan webinaarina 22.9.2020. Tilaisuuden teemana on “Julkaisutoiminnan diversiteetin sekä eri tietolähteiden ja menetelmien huomioiminen tutkimuksen arvioinnissa”.
FUNin uudet säännöt hyväksyttiin 19.9.2018 pidetyssä FUNin kokouksessa.
FUN (Finnish University Libraries’ Network) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. FUN tukee yliopistokirjastoja uusien toimintatapojen kokeilemisessa, vaikuttavuuden osoittamisessa ja näkyvyyden edistämisessä. FUN ennakoi toimintaympäristön muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta ja vaikuttaa vuoropuhelussa tiedeyhteisön kanssa tieteen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseen. FUNin jäseniä ovat yliopistojen kirjastopalveluista vastaavat johtajat. Jokaista yliopistoa edustaa yksi johtaja. FUN voi perustaa työryhmiä tai projektiryhmiä toimeenpanemaan verkoston strategiaa ja/tai toteuttamaan jotakin erityistä toimeksiantoa verkostolta.
Bibliothèque des Grands Moulins Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen
Pariisissa oli satanut lunta jo monta päivää, kun 9.2.2018 vaelsimme Seinen rantaa lumipyryssä Paris Diderot -yliopistoon tutustumiskäynnille. Ranskan valtio rahoittaa lähetystöjensä yhteydessä toimivia Campus France -neuvontapisteitä, ja edustin Suomen infopistettä Pariisissa järjestetyssä koulutuksessa. Campus France -verkoston tavoitteena on ulkomaalaisten opiskelijoiden auttaminen ranskalaisiin yliopistoihin hakemisessa. Koulutukseen kuului myös oppilaitosvierailu ja tutustuminen opiskelijakirjastoon.
La Bibliothèque des Grands Moulins toimii vanhassa tehdasrakennuksessa 13. kaupunginosassa lähellä Ranskan kansalliskirjastoa. Tässä entisessä myllyrakennuksessa sijaitsevat humanististen tieteiden, sosiaalitieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kokoelmat. Paris Diderot (Sorbonne Paris Cité) -yliopistolla on myös viisi muuta kirjastoa, joista löytyvät muun muassa lääketieteen kokoelmat.
3. kerroksen kokoelmia ja työskentelytilaa Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen
Kaikille avoimessa Grands Moulins -kirjastossa käy noin 3000 asiakasta päivässä, ja rekisteröityneitä asiakkaita on noin 9000. Viidessä kerroksessa on lainattavia kirjoja ja kaikissa kerroksissa on myös avointa työtilaa. Sisustus on jätetty tehdasmaisen karkeaksi.
Lehdet ovat pääosin luettavissa kirjaston portaalin kautta, mutta muutamia kausijulkaisuja tulee myös paperisina. Entiseen lehtisaliin on tilan vapautumisen myötä tarkoitus tehdä toimivampia ryhmätyötiloja. Tällä hetkellä avara tila korkeine kattoineen on haasteellinen akustiikan kannalta.
Tutkijapalveluille vapautetaan myös tilaa, sillä ne muodostuvat yhä tärkeämmiksi kirjaston palvelujen joukossa. Tutkijoille järjestetään muun muassa työpajoja bibliometriikasta ja open access -julkaisemisesta.
Opiskelijoilla ja tutkijoilla on pääsy e-lehtien lisäksi tietokantoihin yliopiston verkosta ja sen ulkopuolelta. Uudet opiskelijat saavat tutustua kirjastoon esittelykierroksilla, ja opiskelijoille on tarjolla työpajoja tiedonlähteiden ja kirjastopalvelujen käyttöön.
Ryhmätyötiloja Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen
Tärkeänä osana kirjaston palveluja ovat kirjakahvila-tapahtumat eli keskustelutilaisuudet jonkin teeman ympärillä, esimerkiksi juuri ilmestyneen kirjan pohjalta. Ohjemassa on viime aikoina ollut muun muassa ohjelmointia käsittelevä kirja, naisten päivän kunniaksi järjestettävä unohdettuja naiskirjailijoita käsittelevä näyttely ja japanilaisia elokuvaohjaajia käsittelevä teema.
Paris Diderot’n kirjastolaitos tekee yhteistyötä USPC-verkostoon kuuluvien yliopistokirjastojen kanssa. Siihen kuuluu 9 Pariisilaista korkeakoulua ja 5 tutkimuslaitosta. Lisäksi kirjasto kuuluu Ranskan yliopistokirjastojen verkostoon.
Tämänhetkisiin haasteisiin kuuluu henkilökunnan työaikojen ja aukioloaikojen yhteensovittaminen. Kirjasto onkin palkannut useita osa-aikaisia työntekijöitä opiskelijoidensa joukosta. Vakinaisia työntekijöitä on 41 ja määräaikaisia 45.
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintakertomus vuodelta 2017 löytyy nyt FUNin verkkosivuilta. Vuoden aikana mm.
laadittiin uusi strategia
tehtiin kyselyitä ja selvityksiä rinnakkaistallennettujen ja OA-artikkelien määristä, APC-maksukäytännöistä, sähköisten opinnäytteiden pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuista ja tieteellisten kirjastojen yhteistilastojen tarpeesta
annettiin lausuntoja ja kannanottoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansallisesta soveltamisesta, Kotilava-hankkeen rahoitusehdotuksesta ja DMPTuuli-työkalun rahoitus- ja hallintamallista
laadittiin suositus APC-maksukäytännöiksi.
Toimintakertomuksesta 2017 löytyy myös kooste strategiakauden 2013-2017 keskeisimmistä saavutuksista. Kuluneella strategiakaudella yliopistokirjastojen henkilökunnan osaamista on kehitetty monin tavoin, mm. kehittämällä kehityskeskusteluja, lisäämällä kustannustietoisuutta sekä järjestämällä säännöllisesti bibliometriikkaseminaareja ja suosittuja Competence Wednesdays -webinaareja. Strategiakauden alussa sovittiin henkilökuntavaihtojen periaatteet ja henkilökuntavaihtoja toteutui yliopistokirjastojen välillä 30 kpl. Johtamisosaamista lisättiin mentorointiohjelmalla ja seminaaripäivillä.
SYN on verkostoitunut sidosryhmien (OKM, Kansalliskirjasto, Unifi, FUCIO, CSC) kanssa. SYN on vaikuttanut kansalliseen lainsäädäntöön (Kirjastolaki ja EU:n tietosuoja-asetuksen kansallinen soveltaminen) sekä antanut lausuntoja ja suosituksia. SYN laati suositukset tietoaineistojen yhteiskäytön edistämiseksi.
Kansainvälisessä yhteistyössä järjestettiin kolme kansainvälistä konferenssia (LIBER, IATUL ja Open repositories). Yhteistyötä on tehty myös kansainvälisten verkostojen kautta (IFLA, LIBER, NUAS). Vuonna 2016 vietettiin SYNin 20-vuotisjuhlia.
Yliopistokirjastoissa on kehitetty tutkijan tietoympäristöä, integroiduttu tutkimus- ja opiskeluprosesseihin, edistetty ja tuettu tieteellistä julkaisuprosessia ja tuettu tutkijoiden tiedonhallintataitoja. SYNin edustajat ovat osallistuneet FinELibin ohjausryhmään ja aineistoneuvotteluiden tukityöryhmiin, uuden kirjastojärjestelmän hankinnan valmisteluun ja Finnan sekä KDK:n kehittämiseen. Strategiakauden aikana edistettiin e-kurssikirjojen käyttöä, kehitettiin tietoaineistojen markkinointia ja sisällönkuvailua. IL-suositus uudistettiin ja laajennettiin jatko-opiskelijoihin ja tutkijoihin. SYN järjesti tutkimuspalveluinnovaatiokilpailun, jossa palkittiin Terkon altmetriikkaprosessi ja Oulun yliopiston kirjaston tutkijapalveluiden integroituminen tutkimusprosesseihin. Arkistolaitos antoi SYNin esityksestä päätöksen, joka mahdollistaa opinnäytteiden pysyvän säilyttämisen digitaalisessa muodossa.
Avoimen tieteen edistäminen julkilausumien, rinnakkaistallentamisen edistämisen, tiedon-/aineistonhallintasuunnitelmia koskevan osaamisen lisäämisen, Tuuli-projektin yhteistyön ja tutkimusdataan liittyvän osaamisen lisäämisen kautta on ollut keskeisessä roolissa strategisten päämäärien saavuttamisessa.