Suomi pääsee tänä vuonna kansainvälisen kirjastomaailman valokeilaan. 
Olemme 11. – 17.8. järjestettävän IFLA:n 78. kongressin isäntämaa. Helsingin messukeskuksessa kokoontuu elokuussa kolmisen tuhatta kirjastoammattilaista. Luvassa on keskustelua, päätöksentekoa, luentoja, postereita, messuja, juhlimista, edustamista ja verkostoitumista.
Vaikka kongressi sisältöineen on toki pääasia, Suomi ja suomalaisen kirjastomaailman saavutukset ovat yksi kongressivieraiden kiinnostuksenkohteista. Vieraat hakevat elämyksiä sekä uusia ajatuksia ja ideoita, joita ehkä voi soveltaa kotonakin. He ovat kiinnostuneita mm. teknologiainnovaatioista ja kirjastoarkkitehtuurista, uudenlaisista palveluratkaisuista, eri kirjastosektoreista sekä suomalaisen kirjastojärjestelmän kokonaisuudesta.
Kongressin lisäksi järjestetään runsaasti satelliittikonferensseja, meillä ja lähialueilla (mm. Virossa, Puolassa ja Liettuassa). Satelliittikonferenssien ajankohta on ennen tai jälkeen varsinaisen kongressin. Omat kokemukseni satelliittikonferenssien sisällöllisestä annista ovat olleet erittäin myönteisiä. Meillä suomalaisilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua useisiin kansainvälisiin kirjastoalan tilaisuuksiin runsaan kahden elokuisen viikon aikana!
Viimeisenä konferenssipäivänä ovat luvassa kirjastovierailut, jotka suuntautuvat paitsi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, myös muualle Suomeen ja Suomen lähialueille. Myös kirjastovierailujen valmistelu on jo aloitettu.
Kongressin suunnittelussa ja järjestelyssä kotimainen osapuoli, Kansallinen komitea (National Committee, NC), tekee kiinteää yhteistyötä IFLA:n ja kansainvälisen K.I.T. Group -konferenssitoimiston kanssa. Komitea on koottu laajasti koko suomalaisen kirjastokentän edustajista; NC:n työhön osallistuu myös opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka tuki on mahdollistanut kongressin järjestämisen. Komitean puheenjohtajana toimii Maija Berndtson, varapuheenjohtajia ovat Sinikka Sipilä ja allekirjoittanut. Komitealla on kokouksia noin kerran kuukaudessa; väliaikoina kokoontuvat komitean asettamat työryhmät ja komitean työvaliokunta. Työtahti on jo selvästi kiihtynyt ja kiihtynee edelleen sitä mukaa, kun kongressiajankohta lähestyy.
Kansallisen komitean ohella suomalaiset ovat mukana mm. satelliittikonferenssien järjestelyissä, kongressin ja konferenssien ohjelmaa valmistelevissa IFLAn sektioissa, kirjastoesittelyissä sekä kongressin toiminnan mahdollistavina vapaaehtoistyöntekijöinä. IFLA:n päätöksentekoelimissä toimii näkyvällä paikalla Sinikka Sipilä, IFLA:n hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja tuleva puheenjohtaja.
Muutakin puuhaa meille on tarjolla. Esitelmä- ja posteriehdotuksia varmaankin valmistellaan kirjastoissa ympäri Suomea; esitelmäkutsujen deadlinet lähenevät kovaa vauhtia, posteriehdotusten määräpäivä on 9.3.
IFLA on mahdollisuus meille esitellä työtämme ja ideoitamme; kaikkea sitä Suomessa ja suomalaisissa kirjastoissa, josta olemme oikeutetusti ylpeitä. Kansainvälisen näkyvyyden ja ammattiosaamisen lisääntymisen ohella tästä IFLA-touhusta on meille muutakin, ehkä vähän vähemmän ilmeistä, hyötyä. Uskon, että tiiviin yhteistyön myötä kirjastojen väliset sektorirajat madaltuvat. Yhteishengen ja keskinäisarvostuksen lisääntyminen kasvattaa ehkä myös kirjastoalan professionaalista voimaa, mikä näinä ankeina aikoina ei ole ollenkaan huono asia.
Kimmo Tuominen
johtaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto
