Jarmo Saarti ja Lasse Koskela ilmaisivat sisällönkuvailupäivän esityksissään huolen siitä, että merkittävä osa kaunokirjallisesta aineistosta on tällä hetkellä tehokkaiden tiedonhakumenetelmien ulottumattomissa puutteellisen sisällönkuvailun vuoksi. Ilman systemaattista sisällönkuvailua yksikään kirjastojärjestelmä ei voi auttaa asiakasta, jota kiinnostaa vapaan, epäsuoran esityksen tulo suomenkieliseen kirjallisuuteen tai suomalaiset romaanit, jotka tapahtuvat tulevaisuuden Helsingissä.
Kiti Vilkki-Erikssonin ja Kaisa Hypénin esitykset todistivat kuitenkin, että kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun edistämiseksi on Suomessa tehty ansiokasta työtä jo pitkään. Sisällönkuvailun työkaluja ja työtapoja on kehitetty lähinnä yleisten kirjastojen asiakaskuntaa ajatellen, mutta työn hedelmistä hyötyvät kaikki kirjastosektorit. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/ on korvaamaton apu niin sisällönkuvailussa kuin asiakaspalvelussakin, koska se linkittää metatietoon tiivistelmät, kirjailijaesittelyt, kirja-arvostelut, kansikuvat, lukijoiden kommentit ja kirjastoammattilaisten suositukset.
Sisällönkuvailuverkoston laatimat kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuohjeet MARC 21 – formaattia varten pohjautuvat BTJ Finlandin ja Fennican sisällönkuvailuohjeisiin, mutta sisältävät myös ehdotuksia täysin uusiksi käytännöiksi. Informaatiokoodien sekä UDK- ja YKL-luokitusten käyttöä tehostamalla voidaan ilmaista teoksen kieleen ja tekijän kansallisuuteen liittyvät seikat yksiselitteisesti, ilman väärinymmärrysten vaaraa. Kaunokki /Bella –asiasanaston fasetit ja niiden esittämisjärjestys tarjoavat selkeän raamin teosten sisällön kuvailulle. Tavoitteena on, että fiktiivinen erottuu selkeästi faktasta, puhuttiinpa sitten asioista, henkilöistä, paikoista tai ajankohdista. Uudet osakentät ja indikaattorit ovat tässä suureksi avuksi.
Aino-Maija Lahtinen ja Lena Sjöberg-Tuominen Helsingin yliopistosta valottivat mielenkiintoisessa esityksessään, miten kaunokirjallisuutta voidaan käyttää apuna lääkärikoulutuksessa. Koulutuksen tukena toimii Terkon erikoiskokoelma Lux Humana, jonka palveluihin voi tutustua myös verkossa http://www.terkko.helsinki.fi/lux-humana
Kirjallisuudentutkimuksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että suomalainen kaunokirjallisuus sisällönkuvailtaisiin kattavasti ja johdonmukaisesti. Sisällönkuvailupäivän aikana esitettiin ajatus siitä, että tieteelliset kirjastot ottaisivat vastuulleen vanhemman suomalaisen kirjallisuuden sisällönkuvailun kirjallisuudentutkimuksen termejä käyttäen. Sisällönkuvailuverkosto ottaa ehdotuksen käsittelyyn ensi syksynä.
Seuraava sisällönkuvailupäivä järjestetään 22. marraskuuta. Aiheena on silloin muun kuin kirja-aineiston sisällönkuvailu. Tarkastelun kohteena ovat mm. museo-, arkisto- ja elokuva-aineistot sekä pelit.
Raija Löytölä
kirjastonhoitaja, Tritonia
Sisällönkuvailuverkoston puheenjohtaja 2012-2013
