Bibliometriset palvelut alkavat olla Suomen yliopistokirjastoissa arkipäivää. Vielä muutama vuosi sitten ne miellettiin lähinnä professuurien täyttöön liittyvien viittausanalyysien tekemiseksi. Edelleen tehdään niitäkin, mutta myös yliopistojen tutkimushallinnolle, tiedekunnille ja laitoksille tuotetaan laajoja tutkimuksen arviointiin liittyviä analyysejä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestivät 7.10.2014 Bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi -seminaarin, joka kokosi yli 150 bibliometriikasta kiinnostunutta päättäjää, kirjastoasiantuntijaa, tutkijaa ja IT-alan osaajaa. Seminaariesitystään varten SYN:n tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmä teki yliopistokirjastoille elokuussa kyselyn bibliometrisista palveluista. Seminaarissa kyselyn tuloksia esitteli ryhmän silloinen puheenjohtaja, ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki.
Kaikki yliopistokirjastot tarjoavat tiedeyhteisössään bibliometrisia palveluja, joskin osaamisen taso sekä tekijöiden että toimeksiantojen määrät vaihtelevat kirjastoittain. Kaikki yliopistokirjastot tekevät viittausanalyyseja, etsivät tutkijoiden h-indeksejä ja lehtien impact factor -arvoja ja laskevat artikkelien ja kirjojen Julkaisufoorumi-luokituksia. Yleisin on toimeksianto, jossa tehdään kaikki nämä.
Lisäksi osa kirjastoista tuottaa KPI-indikaattoreita (AaltoCrown-indikaattori), tekee benchmark-analyysejä, verkostoanalyysejä, termikarttoja ja erilaisia muita visualisointeja. Osaamisen taso alkaa olla korkea. Kirjastoissa on henkilökunnan sisäistä koulutusta, jonka lisäksi osallistutaan sekä Suomessa että muualla järjestettäviin seminaareihin ja koulutuksiin.
Tulevaisuudennäkymät kirjastoissa ovat valoisat. Toimeksiannot yleensä ovat lisääntyneet ja lisääntyvät myös ns. pehmeissä tieteissä. Uusia mahdollisuuksia tarjoaa altmetriikka, ja myös tutkimusdataan viittaaminen on myötätuulessa. Yhteistyö yliopiston tutkimushallinnon kanssa kasvaa. Yliopiston toiminnan ohjauksessa tarvitaan yhä useammin myös julkaisuanalyysejä. Samalla muodostuu yhteinen kieli, ymmärrys ja asiantuntijuuden jakaminen.
Kirjastojen edustajia osallistuu tutkimustiedon tuotantoa käsitteleviin ryhmiin, kuten Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) toimintaan. Kysely osoitti, että tärkeää olisi myös toimeksiantojen tilastoinnin kehittäminen ja harmonisointi.
Useissa yliopistoissa yliopiston ja kirjaston johto näkee julkaisutoiminnan arvioinnin olevan yksi kirjaston ydintehtävistä.
Maria Forsman
Johtava tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto
Päivi Kytömäki
Ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopiston kirjasto
