Yliopistokirjastojen varajohtajia opintomatkalla Brysselissä

SYN:n varajohtajaverkosto suunnitteli kuluvan vuoden alkupuolella toimintaansa ja yhdeksi päämääräksi valikoitui yhteinen tutustumismatka. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat EU-toimielimet ja Bryssel. Yhteydet edustustoon hoiti verkoston varapuheenjohtaja Leena Toivonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja matka järjestyi edustuston tuella syyskuun lopussa (26.-28.9.2012). Ohjelman sisältöön voitiin esittää toiveita ja ajoissa etukäteen saatiin sekä ohjelma että muu ohjeistus. Ensimmäisenä aamuna ilmeni, että EU-toimielimiin ei niin vain kävelläkään sisään, vaan passit tarkistetaan, saadaan Visitor-laput ja sen jälkeen odotetaan päivän organisoijaa ja kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Komission rakennus sijaitsi hotellimme lähellä, joten matkat taittuivat kävellen lämpimässä ja ajoittaisen sateisessa säässä.

Korkeakoulupolitiikan tavoitteista

Yliopistokirjastoja kiinnostivat erityisesti tekijänoikeudet, korkeakoulupolitiikka ja Open Access, jotka olivatkin päivien painopisteitä. Korkeakoulupolitiikasta ja sen uusista suuntaviivoista kertoi koulutus- ja kulttuuriosaston pääosastolta William Aitschison. Euroopan unionilla on koordinoiva ja tukeva rooli, sillä maat ovat itse vastuussa omista koulutusjärjestelmistään. Tämä tarkoittaa 27 maata ja siten 27 erilaista järjestelmää. Tosin EU:n järjestelmät Erasmus, ECTS ja Bologna prosessi ovat tehneet liikkuvuuden ja arvioinnin helpommaksi.

Aitschison esitteli korkeakoulupolitiikan tavoitteita ja totesi, että koulutus – ja erityisesti korkeakoulutus – korostuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eurooppa 2020 ohjelmassa todetaan, että Eurooppa tarvitsee korkeakoulutettuja, joilla on monipuolinen koulutus, työelämätaidot, ja ennen kaikkea, heitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa 25–64 -vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on keskimäärin n. 26 %, ennusteiden mukaan heitä tarvitaan n. 35 % työmarkkinoille vuonna 2020. Tavoitteena on, että 30–34 –vuotiaista 40 % olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita vuonna 2020. Suomen luvut ovat EU-maiden kärkijoukossa. Aitschison totesi opiskelijoiden tarvitsevan myös muita taitoja kuten ”transversal skills” (kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja viestintätaitoja). Keskustelussa toimme esiin, että yliopistokirjastoissa näemme tässä yhteyksiä myös informaatiolukutaitoon.

Komissiossa on myös kaavalitu uutta yliopistojen rankingjärjestelmää U-multirankia, joka kattaisi laajemman mittarivalikoiman, ei vain tutkimusta. Korkeakoulupolitiikan tavoitteet tiivistettyinä löytyvät yhdestä uusimmasta ja tärkeimmästä asiakirjasta: “Supporting Growth and Jobs: an Agenda for the modernisation of Europe’s higher education systems “  COM(2011) 567 final.

Komissiolta Open Accessia koskeva suositus jäsenvaltioille kesällä 2012

Komission Open Access -politiikkaa esitteli Jean -Francois Deschamps, joka siteerasi tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavaa komissaaria Geoghegan-Quinnia: ‘We need […] a unified research area that brings together people and ideas in a way that catalyses science and world-leading innovation.  Open access can help make this vision become a reality.’

Komission tavoitteena on mm. kehittää ja toteuttaa Open Accessia tutkimusprojekteihin, joita rahoitetaan EU:n tuella. Tavoitteena on lisäksi edistää Open Access -yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken. Komissio on toiminut varsin aktiivisesti, sillä kesällä 2012 julkaistiin kaksi tiedonantoa ja yksi suositus Open Access asioita koskien. Suositus koskee jäsenvaltioita ja suosituksessa komissio kehottaa määrittelemään ja toteuttamaan menettelytapoja julkisilla varoilla tuotetun tutkimuksen tulosten ja julkaisujen avoimeen julkistamiseen.

Komission keskuskirjasto

Kirjastonhoitaja Taavi Saarimäki edusti komission kirjastoa. Komission keskuskirjasto on avoin komission ja muiden instituutioiden sekä järjestöjen virkamiehille. Kaikilla pääosastoilla on oma kirjastonsa, joista pääosastot vastaavat. Talousnäkymät vaikuttanevat myös EU-toimielimissä, sillä Saarimäen mukaan monia osastojen kirjastoja on lakkautettu, ne on yhdistetty toisiin kirjastoihin tai toimintaa on siirretty keskuskirjastolle. Esityksensä aluksi Saarimäki toivoi kuulevansa Suomen yliopistokirjastojen nykyisistä näkymistä ja mahdollisista haasteista. Keskustelukierros kokosi yhteisen listan; uudet toiminnot, tutkijapalveluihin vastaaminen, kirjastojen asema korkeakouluissa, talousnäkymät jne. Saarimäki puhui myös kirjaston tarjoamasta uudesta sivustosta, joka kokoaa komission käyttämät sosiaalisen median sivustot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että komission sisäisessä tiedonvälityksessä käytetään mm. Yammeria, joka toimii sosiaalisena verkostopalveluna. Esityksen lopuksi pääsimme vierailemaan kirjastoon.

Vierailun aikana kuullut muutkin esitykset olivat kiinnostavia ja esitysten pitäjät olivat innostuneita aiheestaan, joka myös aktivoi ryhmäämme. Suomen sijoitus jäsenmaiden eri vertailussa oli huippuluokkaa ja esitysten pitäjät sen mielellään meille kertoivatkin. Saimmekin organisoijilta kiitosta aktiivisuudesta ja he toivoivatkin, että yliopistokirjastojen osallistujille tarjoutui mahdollisuus saada kontakteja asioita hoitaviin henkilöihin.

Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen
Hallintopäällikkö
Tritonia Vaasan tiedekirjasto

Leena Toivonen
Hallintopäällikkö
Tampereen yliopiston kirjasto