Tritonia juhlii kymmenettä toimintavuottaan 2011. Jos kaikki olisi mennyt siten kuin opetusministeriössä kaavailtiin 1980-luvun alussa, kolmen yliopiston yhteinen kirjasto Vaasassa täyttäisi jo parin vuoden päästä 30 vuotta. Vuosina 1981-82 toimineen työryhmän keskeinen ehdotus nimittäin oli, että silloisille Vaasan kauppakorkeakoululle, Österbottens högskolalle ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikölle perustettaisiin yhteinen kirjasto vuonna 1984. Kaikki korkeakoulut kannattivat virallisissa lausunnoissaan tätä ajatusta, mutta käytännössä asia ei edennyt yhtä hyvin mm. siksi, että koulutuslaitoksissa kaikkia kaksikielisiä ratkaisuja on pitkään vierastettu, jotta vähemmistökielen olemassaolo turvattaisiin. Yhteisen kirjaston toteuttamista varten asetettiin säännöllisin välein työryhmiä 1984 alkaen, kunnes yhteisen kirjastorakennuksen suunnittelu saatiin käyntiin 1996. Tuolloin toiminnan suunnitteluun perustettu työryhmä päätti jatkaa työtään talon valmistumiseen ja toiminnan aloittamiseen asti.
Kolmen yliopiston yhteinen kirjastotalo valmistui kesällä 2001 ja Vaasan tiedekirjasto – Vasa vetenskapliga bibliotek aloitti toimintansa 1. elokuuta 2001. Talo ja sittemmin koko organisaatio sai nimekseen Tritonia kolmen omistajan ja merellisen sijainnin eli mytologisen merenjumalan pojan, Tritonin, mukaan. Tritoniassa yhdistyivät tuolloin paitsi kokoelmat, palvelut ja henkilöstö myös kolmen yliopiston erilaiset kulttuurit ja kaksi äidinkieltä.
Vuodesta 2004 alkaen Tritonialla on kaksi toimialaa, kun yliopistojen yhteinen opetuksen verkkopedagogisen ja tieto- ja viestintäteknisen tuen projekti, nykyinen EduLab, yhdistettiin Tritoniaan. Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nykyisen Yrkeshögskolan Novian Vaasan toimipiste), liittyivät 2005 opetuksen tuen palveluiden käyttäjiksi. 2010 alkaen myös kahden ammattikorkeakoulun kirjastopalvelut yhdistettiin Tritoniaan. Samalla Tritonia-nimen tri-osa sai uuden sisällön: yliopistokirjasto + ammattikorkeakoulukirjasto + korkeakoulujen opetuksen tukiyksikkö.
Tritonian juhlavuoden kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari 22. syyskuuta. Seminaarin avauspuheenvuoron käytti Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson, joka tänä vuonna toimii myös Vaasan korkeakoulukonsortion puheenjohtajana. Paikalla oli hänen lisäkseen myös kaksi muuta rehtoria ja kaksi vararehtoria Tritonian muista omistajakorkeakouluista. Ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari toi seminaariin opetus- ja kulttuuriministeriön näkökantoja. Ylikirjastonhoitaja Eeva-Liisa Lehtonen Aalto-yliopistosta puhui kirjastopalveluiden uudesta kulttuurista kuten pop-upeista ja hubeista, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi käsitteli kaksi- ja monikielisyyttä ja yliopistonlehtori Tor Söderström Uumajan yliopistosta korkeakoulutuksen haasteita 2000-luvulla. Myös tutkijalla ja opiskelijalla oli puheenvuorot ja Yrkeshögskolan Novian musiikinopiskelijat vastasivat musiikista.
Seminaarin yhteydessä julkaistiin Tritonian juhlakirja ”Viisi korkeakoulua, kaksi äidinkieltä – yksi yhteinen Tritonia = Fem högskolor, två modersmål – ett gemensamt Tritonia”. Kirjan nimestä järjestettiin nimikilpailu, jossa palkittiin Novian kirjastonjohtajan Ulrika Wikströmin hyvät ehdotukset. Niistä ei kuitenkaan mitään valittu sellaisenaan nimeksi, vaikka ”Viisikko meren rannalla – Fem på havsstranden” toimituskuntaa kovasti viehättikin. Kirja jakaantuu neljään osaan: ensimmäisessä käsitellään yhteisen kirjaston suunnittelua arkkitehdin, hallinnon asiantuntijan ja suunnitteluryhmää vetäneen professorin näkökulmista sekä kirjaston pitkää historiaa dokumenttien valossa 1980-luvulta 2010-luvulle; toisessa osassa kerrotaan kirjaston palveluiden muuttumisesta kymmenen vuoden aikana, kokoelmien yhdistämisestä ja erikoiskokoelmista; kolmas osa sisältää artikkelit opetuksen tuesta Tritonian oppimiskeskuksessa eli EduLabissa, opiskelijoiden informaatiolukutaidon koulutuksesta, korkeakoulupedagogiikasta ja lukualustakokeilusta opetuksessa; neljänteen osaan kuuluvat Tritonian tietotekniikka, henkilöstön kokemukset yhdistymisistä ja kaksikielisyyden toteutuminen sekä kirjan päättävä runo Tritonialle.
Juhlavuoteen kuuluva näyttely kolmen yliopiston professoreiden ja kahden ammattikorkeakoulun yliopettajien tärkeistä kirjoista opetuksessa ja tutkimuksessa avattiin seminaarin lopuksi. Kirjoista tehtiin kahdentoista eri tieteenalan kirjanmerkit ja lisäksi kirjasto laatii kirjastoalan kirjanmerkin. Tieteenaloihin kuuluvat sähkö- ja energiatekniikka, aluetiede ja maaseudun tutkimus, filosofia, käyttäytymistieteet, hallinto, organisaatio ja oikeus, kielitiede, matematiikka ja fysiikka, liiketaloustieteen eri alat jne. Kirjoja on mukana Aristoteleen Nikomakhoksen etiikasta Vaasan yliopiston tutkijoiden, Nikkisen, Rothoviuksen ja Sahlströmin, Arvopaperisijoittamiseen (2002); niiden välille sijoittuvat esimerkiksi Valentin Volosinovin Kielen dialogisuus: marxismi ja kielifilosofia (1929), Karl Polanyin The great transformation (1944) ja Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät (1962 ja 1967). Markkinoinnissa vaikuttavimpiin teoksiin kuuluvat neljällä vuosikymmenellä käytetty kurssikirja, Philip Kotlerin Marketing management (1975), sekä Christian Grönroosin Marknadsföring i tjänsteföretag (1983), mutta myös Wooliscroftin, Tamilian ja Shapiron (ed.) A twenty-first century guide to Aldersonian marketing thought (2006). Kirjaston kirjanmerkissä mainitaan Ranganathan ja Kuhlthau sekä Mirjam Lehtikannon Vaasan kirjastohistoria (1964) ja Carlquistin ja Järvin toimittama Mänsklighetens minne: en bibliotekhistorisk antologi (2008).
Suomen korkeakoulumaailmassa Tritonia on kymmenen vuoden aikana usein ollut kummajainen kolmen yliopiston yhteisenä erillislaitoksena ja 2010 alkaen viiden eri korkeakoulun yhteisenä organisaationa. Nyt tilanne näyttää jo toisenlaiselta: Tritonian juhlaseminaarin jälkeen pidimme Tritoniassa – Lapin korkeakoulukirjaston koolle kutsumana – ensimmäisen yhteiskirjastojen johdon tapaamisen. Mukana olivat myös Lappeenrannan tiedekirjaston ja Lahden Fellmannian edustajat sekä yhteisyyttä mahdollisesti miettivien ammattikorkeakoulukirjastojen kirjastonjohtajia. Vaikka kokouksessa todettiin yhteiskirjastojen organisaatioiden ja rahoitusmallien olevan erilaisia, yhteinen kehittämiskohde löytyi helposti: lisenssiperusteisen verkkoaineiston parempi saatavuus yhteiskirjastoissa.
Vuokko Palonen
