Barentsin kirjastokonferenssi yhdistää kirjastolaiset yli valtioiden rajojen ja yli kirjastojen sektorirajojen. Tämän vuoden konferenssi järjestettiin elokuussa Rovaniemellä uudessa kulttuuritalo Korundissa. Konferenssi on järjestetty jo vuodesta 1971 alkaen joka toinen vuosi vuorotellen eri maissa, kohderyhmänä kaikki alueen kirjastoammattilaiset. Näkökulma on vuosien mittaan avartunut kirjaston sisällöistä palvelujen tarjontaan, tällä kerralla teemana oli vuorovaikutus, etenkin asiakkaiden kanssa, mutta myös muista näkökulmista. Konferenssin järjestivät yhteistyössä Rovaniemen kaupunginkirjasto-Lapin maakuntakirjasto, Lapin korkeakoulukirjasto sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Barentsin alue koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisista osista sekä Luoteis-Venäjästä. Alue on enimmäkseen harvaan asuttua ja etäisyydet ovat pitkiä myös suurten ja keskisuurten kaupunkien välillä, joissa sijaitsevat yliopisto- ja korkeakoulukirjastot (esim. Tromssa, Luulaja, Rovaniemi, Murmansk ja Arkangeli). Kirjastolaisia yhdistävät pitkien välimatkojen ja karujen pohjoisten olosuhteiden luomien haasteiden lisäksi halu yhteistoimintaan sekä halu kehittää kirjastoja. Alueella asuu vähemmistökansoja mm. erikieliset saamelaiset, kveenit, karjalaiset, nenetsit ja komit. Kirjastot ovat mukana luomassa ja ylläpitämässä alueen identiteettiä. Esimerkiksi Barentsin kirjastojen saamelaiskokoelmista on tarkoitus rakentaa yksi yhteinen verkkohakujärjestelmä, joka kattaa Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen. Omaleimaista kirjastotoimintaa ovat myös kolmen valtion yhteiset, yhteispohjoismaiset kirjastoautot.
Konferenssissakin kävi ilmi, että Barentsin alueen kirjastojen tulevaisuudennäkymät ovat vahvasti kytköksissä alueen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen, mm. mahdolliseen uuteen luonnonvarojen laajamittaiseen hyödyntämiseen ja väestönmuutoksiin. Tieto- ja viestintätekniikan huimat kehitysnäkymät ovat todellisuutta myös pohjoisessa: kirjastojen on muututtava virtuaalisen ajan myötä, edelleen tiivisti seurattava kehitystä ja jatkossakin otettava käyttöön uudet tekniset edistysaskeleet. Sosiaalisen median käyttö kirjastoissa vahvistuu entisestään ja sen avulla kehitetään uusia, vuorovaikutteisia palveluja. Jingru Høivik Norjan kansalliskirjastosta esitteli kirjastojen mahdollisuuksia mobiiliteknologian hyödyntämiseen.
Tohtori Regis Rouge-Oikarisen tutkimustulosten mukaan keskeinen tekijä valtioiden rajat ylittävän yhteistyön onnistumisessa on toiminnan hallinnointi. Onnistuneen rajat ylittävän yhteistyön tulee perustua paikallisiin tarpeisiin ja aidosti vastavuoroiseen yhteistyöhön lähellä osallistujia, lähtökohtana yhteiset haasteet. Kirjastojen tulevaisuuden mahdollisuudet nousevat nykyisistä vahvuuksista: paikkana kirjasto on neutraali, lisäksi kirjastoilla on jo rajat ylittävät verkostot, joita toki voidaan entisestään vahvistaa. Kirjastoilla olisi edelleen tehtävää toisaalta arktista ja Barentsin aluetta kattavien tietojärjestelmien luomisessa sekä tiedon kohdentamisessa ja popularisoinnissa, toisaalta alueen asiakkaiden yhdistämisessä ja heidän näkemystensä kokoamisessa. Erityinen lisäpiirre kirjastojen rooliin alueen tiedonvälittäjinä on EU:n Arktisen informaatiokeskuksen mahdollinen tuleva sijoitus Rovaniemelle.
Verkostoitumisen ja muun mukavan sosiaalisen aktiviteetin lisäksi konferenssi tarjosi hyvän ajankohtaiskatsauksen alueen kirjastoista. Kirjastojen yhteisen pohjoisen identiteetin ja voiman soisi näkyvän myös Helsingin IFLA-kokouksessa 2012.
Lisätietoa Barents Library Conferencesta ja linkitetyt esitykset.
Susanna Parikka
Lapin korkeakoulukirjaston johtaja
