Tervetuloa mukaan Suomen yliopistokirjastojen blogiin. Sitä seuraamalla saatte tietoa yliopistokirjastojen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Myös kommenttinne ovat meille erittäin tervetulleita.
Mikä ihmeen Suomen yliopistokirjastojen neuvosto?
Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on yliopistokirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, jossa ovat edustettuina kaikki yliopistokirjastot. Neuvosto muun muassa antaa lausuntoja, teettää selvityksiä ja käynnistää erilaisia kehittämishankkeita.
Yliopistokirjastojen yhteistyöstä hyötyvät viime kädessä niiden omat yliopistot. Viime vuosina on keskusteltu paljon yliopistojen rahoituksesta ja varainhankinnasta. Nämä ovat tärkeitä asioita. Mutta tärkeää on myös se, millaista tietopääomaa yliopistoilla on käytettävissä. Yliopistokirjastot ovat merkittävä osa yliopistojensa tietopääomaa.
Mikä ihmeen tietopääoma?
Tietopääoma ilmenee inhimillisenä, rakenteellisena ja suhteisiin liittyvänä pääomana. Niistä jokaista löytyy yliopistokirjastoista huomattavan paljon.
Inhimillinen pääoma
Yliopistokirjastossa on valtava määrä inhimillistä pääomaa, joka tulee esiin työntekijöiden osaamisessa, kyvyissä ja kokemuksessa. Yliopistokirjastot myös huolehtivat henkilökuntansa osaamisesta. Yliopistokirjastoissa tarvittavan osaamisen tunnistamiseksi on neuvoston piirissä laadittu yhdessä osaamiskartta, jota kirjastot voivat hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Yliopistokirjastot ovat asiantuntijaorganisaatioita. Yliopistojen kannalta erityisen merkittävää on se, että kirjastot myös mielellään ja aktiivisesti jakavat omaa asiantuntijuuttaan tiedeyhteisön kanssa. Näin kirjastossa oleva asiantuntijuus siirtyy lisäten omalta osaltaan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden osaamista. Samalla se kasvattaa entisestään yliopiston inhimillistä tietopääomaa.
Rakenteellinen pääoma
Kirjastossa olevat tietoaineistot ja –järjestelmät ovat huomattava osa yliopistojen rakenteellista tietopääomaa. Jokainen voi kuvitella, minkälaisissa vaikeuksissa yliopistossa tapahtuva tutkimus, opetus ja opiskelu olisivat, ellei niiden käytössä olisi kirjaston tarjoamia tietoaineistoja ja –palveluita.
Yliopistokirjastot ovat viime vuosina panostaneet huomattavasti laadukkaiden tieteellisten e-aineistojen tarjontaan. Tämä on vahvistanut tutkimuksen infrastruktuuria. Tutkijat käyttävät mielellään e-aineistoja, koska ne ovat käytettävissä ajasta ja paikata riippumatta. Isossa-Britanniassa tehdyssä selvityksessä on havaittu e-aineistojen käytön myös korreloivan voimakkaasti tutkimuksessa menestymiseen.
Suhteisiin liittyvä pääoma
Suhteisiin liittyvällä pääomalla viitataan erilaisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä kykyyn toimia muiden kanssa. Tilanteessa, jossa yliopistot aiempaa selvemmin joutuvat kilpailemaan keskenään, on hyvä muistaa, että menestys syntyy usein onnistuneesta yhteistyöstä. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa jotain sellaista, mihin omat resurssit eivät yksin riitä. Suhteisiin liittyvän pääoman erinomaisuus onkin siinä, että se avaa pääsyn myös oman organisaation ulkopuolisiin resursseihin.
Suomen yliopistokirjastoilla on monien vuosien kokemus onnistuneesta yhteistyöstä, josta hyviä esimerkkejä ovat yhteinen kirjastojärjestelmä ja e-aineistojen hankinta yhteisen konsortion kautta. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimesta on toteutettu useita selvityksiä ja hankkeita, jotka ovat tukeneet yksittäisten yliopistokirjastojen toimintaa.
Yliopistokirjastot eivät kuitenkaan tee yhteistyötä vain keskenään vaan ne ovat mukana monilla areenoilla tehden myös kansainvälistä yhteistyötä. Yliopistokirjastojen kannalta avainkysymys on kuitenkin se, minkälainen kyky niillä on toimia yhdessä oman yliopistonsa eri toimijoiden kanssa. Tätäkin, myös yksittäisen yliopiston sisällä tapahtuvaa kirjaston ja tiedeyhteisön välistä yhteistyötä, neuvosto pyrkii tukemaan jakamalla hyviä käytäntöjä.
Mirja Iivonen
Suomen yliopistokirjastojen neuvosto, puheenjohtaja
Tampereen yliopiston kirjasto, ylikirjastonhoitaja
