SYN haastatteli Tritonian jo
htajana helmikuussa aloittanutta Anne Lehtoa.
Tritonia on viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Kehysorganisaatioita ovat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt sekä Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksikkö.
Miten työsi Tritonian johtajana on lähtenyt käyntiin?
Aloitin 1.2.2016 ja olen toiminut nyt puoli vuotta Tritonian johtajana. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Tritoniassa on osaava henkilöstö ja minua on perehdytetty työhön hyvin. Olen vieraillut kaikissa Tritonian toimipaikoissa neljällä paikkakunnalla. Yhteistyö Vaasan yliopiston johdon ja Tritonian johtokunnan kanssa on käynnistynyt.
Siirryit Tampereen yliopiston kirjaston palveluksesta Tritoniaan. Minkälaisissa tehtävissä olet toiminut ennen siirtymistä Tritoniaan?
Tampereen yliopiston kirjastossa tein monenlaisia töitä muun muassa kirjastoamanuenssina, informaatikkona, tiedottajana, kustannuspäällikkönä ja osastonjohtajana. Viimeisin pestini oli palvelupäällikön tehtävä tutkimuksen tietopalvelutiimissä. Esimieskokemusta minulle kertyi Tampereella yhteensä yhdeksän vuotta. Tampereen yliopiston kirjastossa osallistuin myös kansainväliseen työskentelyyn IFLAn työryhmän jäsenenä.
1990-luvulla työskentelin UPM-Kymmenen tietopalvelussa Valkeakoskella ja 2000-luvun alussa tiedonhaun lehtorina Tampereen yliopistossa ja sen jälkeen suunnittelijana Helsingin yliopistossa valtakunnallisessa IL-hankkeessa, jossa loimme kolmiportaisen mallin tiedonhankintataitojen opetukseen. Hankkeesta siirryin tekemään vuoden sijaisuuden opetusministeriössä ylitarkastajana.
Miten vertaisit Tritoniaa ja Tampereen yliopiston kirjastoa? Minkälaisia eroja on yhteiskirjastolla ja pelkästään yliopistoa palvelevalla kirjastolla?
Organisaatioita verratessa on otettava huomioon, että toimin Tampereen yliopiston kirjastossa väliportaan esimiehenä. Tritoniassa ja Tampereen yliopiston kirjastossa on paljon samaa, kuten laaja tiedonhankintataitojen opetus opiskelijoille. Erona on muun muassa se, että Tritonia on teknisesti kompleksisempi organisaatio, sillä henkilökunta on viiden eri organisaation palveluksessa, meillä on kaksi työkieltä ja organisaatio toimii usealla eri paikkakunnalla.
Viiden korkeakoulun tarpeita palvelevassa yhteiskirjastossa on kuunneltava eri sidosryhmiä ja haettava ratkaisuja erilaisten näkemysten yhteensovittamisesta. Tärkeää on vuorovaikutus kaikilla tasoilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kyseessä erityisesti pyrkimys tasapuolisuuteen. Toiminnan on oltava samanaikaisesti sekä yhteistä että erityistä. Tritonian sisällä yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja ja korostetaan yhteen hiileen puhaltamista, ja toisaalta rahoittajille pitää pystyä näyttämään, että kukin omistajakorkeakoulu saa Tritonian toiminnasta lisäarvoa.
Mitä asioita haluat korostaa Tritonian kehittämisessä?
Haluan korostaa yhdessä tekemisen hyötyjä. Toimintojen rakenteiden osalta opiskelun palvelut ovat Tritoniassa hyvällä mallilla, mutta tutkimuksen tuen palveluja pitää tehdä näkyvämmiksi, varsinkin avoimen tieteen suuntaan. Haluan myös korostaa, että laadukas tutkimusta ja opetusta tukeva infrastruktuuri on korkeakoulujen kilpailuetu ja kansainväliselle tasolle pyrkivä yliopisto tai korkeakoulu tarvitsee kansainvälisen tason kirjaston, ei vähempää.
Miltä Tritonian tulevaisuus näyttää?
Uskon yhteistyöhön ja yhteiskirjastoon. Tulevaisuuteemme vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät, mutta keskeistä on se, miten onnistumme henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa, ja miten saumattomasti pääsemme mukaan korkeakoulujen ydinprosesseihin, eli millainen Tritonian brändi on tulevaisuudessa. Uskon, että lähitulevaisuudessa tiedonlouhinnan menetelmät tulevat muuttamaan tieteen tekemisen tapaa ja vaikuttamaan myös kirjastojen toimintaan. Tässä on meillä iso osaamishaaste.
Tritoniaan kuuluvan EduLabin pedagoginen ohjausrooli edellyttää jatkuvaa alan seurantaa ja uusien digitaalisten opetusvälineiden tuntemusta ja niiden käyttötapojen pedagogista kirkastamista. On mielenkiintoista seurata, miten verkko-opetus on taas – 15 vuoden jälkeen – kokemassa uutta renessanssia. Tarjolla on nykyisin sujuvampia välineitä, mutta toisaalta digitaaliselta opetukselta vaaditaan yhä enemmän näyttöjä vaikuttavuudesta. EduLabin kehittäminen tulevaisuuden digipedagogisena ohjausresurssina on Tritonialle osaamis- ja resursointihaaste, mutta myös iso mahdollisuus.
Minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä?
Odotan SYNin yhteistyöltä tulevaisuuteen suuntautunutta yhdessä kehittämistä ja arvokasta kollegaperspektiiviä.
