Digitalisaatio jatkuu uusin kierroksin uuden verkoston avulla

Digitalisaatioverkostossa esiteltiin Åbo Akademin automaattinen hyllyluokittelu Copilotin avulla
Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskus esitteli erilaisia tapoja hyödyntää tekoälyä

FUNin digitalisaatioverkosto perustettiin syksyllä 2025, ja siihen koottiin jokaisesta yliopistokirjastosta vähintään yksi edustaja. Verkosto on tähän mennessä kokoontunut kolme kertaa. Vaikuttavin tapaaminen oli toukokuussa 2026, jolloin jokaisella yliopistokirjastolla oli mahdollisuus esitellä yliopistonsa tai kirjastonsa tekoälyratkaisuja. Edustajat kahdeksasta yliopistosta esittelivät lähes kaksikymmentä palveluja tai kirjaston taustaprosessseja parantavaa ratkaisua.

Kaupallisten toimittajien tekoälytyökaluja, kuten Scopus AI, WoS Research Assistant, Keenious ja Alma Metadata Editor, sekä Kansalliskirjaston tekoälyn edelläkävijää Finto AI:ta (Annif) on kokeiltu, ja ne ovat laajasti käytössä. Copilot vaikuttaa olevan yleisin yliopistojen tarjoama tekoälysovellus. Sen käytössä verkoston jäseniä pohdituttavat erityisesti tietosuojakysymykset ja kapasiteettirajoitukset.

Yliopistojen omissa konesaleissa ylläpidetyt sovellukset, joissa voidaan käsitellä myös luottamuksellista tietoa, ovat käytössä useimmissa yliopistoissa. Paikallisesti ylläpidettäviä sovelluksia kehitetään nopealla syklillä ja siksi ne näyttävät käyttäjälleen usein hämmentävän erilaisilta kuin edellisellä käyttökerralla. Niidenkin hyödyntäminen vaatii käyttäjiltä kärsivällisyyttä ja halua kokeilla. Yliopistojen paikallisissa tekoälypalveluissa hyödynnetään useita kielimalleja, ja niiden avulla voi luoda omia “avustajia”, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kirjastojen asiakasneuvontatilanteissa.

Yliopistoissa kehitetään myös omia käännös- ja kirjoitusavustajia, innovaatio- ja keksintötyön tukityökaluja, hankintasopimusshallinnan avustajia ja muita vastaavia ratkaisuja. Myös yliopiston intranetiä lukevat botit ovat yleisiä. Jyväskylässä on tarjolla MyJYU AI Transcription- ja Researchvideo-palvelukokonaisuus tutkimushaastattelujen toteuttamiseen. Litterointi tuotetaan automaattisesti Whisperin avulla. Sovelluksessa on panostettu tietoturvaan, ja suomenkieliset litteroinnit on todettu laadukkaiksi, sillä käytössä on suomeksi hienosäädetty malli. Käyttäjää ohjataan käytön aikana muun muassa tietosuoja-asioissa ja tiedon säilytykseen liittyvissä käytännöissä. Toteutuksessa on hyödynnetty synergioita palkitun Muuttolintujen kevät -sovelluksen kanssa.

Mielenkiintoista oli kuulla konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään kirjastojen töissä käyttäjille näkyvien palvelujen takana. Åbo Akademissa Copilotin avulla on automatisoitu uusien hyllyluokkien määrittely noin 15 000 kirjalle. Tampereen yliopistossa on kielimallin avulla louhittu opinnäytetöistä sekä organisaatiotietoja että tietoa siitä, mitä AI-työkaluja niiden laatimisessa on käytetty. Turun ja Tampereen yliopistoissa on pilotoitu Turun yliopiston johdolla yhteistyössä CSC:n kanssa kehitettyä DMPAnalyseria, jonka taustalla on Suomessa laadittu aineistonhallintasuunnitelmien arviointikriteeristö.

Oli ilo nähdä, miten hyvin verkoston jäsenet ovat ottaneet yliopistojensa tarjoamat ratkaisut haltuunsa ja miten innostuneesti sekä ennakkoluulottomasti tekoälysovelluksia ja kielimalleja on ryhdytty hyödyntämään.

Olemme myös ylpeitä kollegoiden saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta! Helsingin yliopiston kehittämä CurreChat on valittu Euroopan komission listalle parhaista opetuksen AI-sovelluksista. Sen avulla opettaja voi mm. upottaa erilaisia tekoälyhahmoja opetustilanteisiin.

Tämä verkostomme toukokuinen tapaaminen on oiva osoitus siitä, että yliopistokirjastojen digitalisaatio ei ole jämähtänyt 2010-luvulle, kirjastoprosessien hallintajärjestelmien tai verkkokirjastojen aikaan. Asiantuntijamme eivät myöskään ole jääneet vain odottelemaan kaupallisten toimijoiden tarjontaa, vaan tarttuneet käden ulottuvilla oleviin välineisiin ja muokanneet ne omiin työtehtäviinsä sopiviksi. Yliopistokirjastojen digitalisaatio siis jatkuu uusin kierroksin, palvelujamme parantaen ja ammattikuntaamme voimaannuttaen.

FUNin digitalisaatioverkoston tapaamiset jatkuvat syksyllä, jolloin pureudumme tekoälyn hiilijalanjälkeä koskeviin myytteihin sekä esittelemme toisillemme huonoja käytäntöjä ja kompastuskiviä esimerkkien kautta. Saapa nähdä, mitä raportoitavaa niistä tapaamisista kehkeytyy.

 

Tua Hindersson-Söderholm
Palvelupäällikkö, kirjastopalvelut
Aalto-yliopisto

Heli Kautonen
Kirjastonjohtaja
Turun yliopiston kirjasto

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top