Bibliometriikkaseminaari 2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN, Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen Akatemia ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin 12.4.2022.

Tilaisuuden teemoina ovat tänä vuonna osaamiskeskittymät ja vastuullinen arviointi. Seminaari on tarkoitettu kaikille bibliometriikan sekä tutkimuksen arvioinnin, johtamisen ja suunnittelun parissa työskenteleville henkilöille.

Seminaarin ohjelma

Osa esityksistä pidetään englannin ja osa suomen kielellä.

Seminaari järjestetään Minerva-torilla Helsingissä ja se striimataan verkkoon.

Seminaari on maksuton.

Ilmoittaudu seminaariin 7.4.2022 mennessä

Harjumaisemissa lumen valossa

Kuva: Salla Hirvonen. CC BY 4.0.

FUNin juhlavuosi huipentui Jyväskylässä paikan päällä pidettyyn 25-vuotisseminaariin teemana FUN näkyy. Kasvokkaista ihmisten tapaamisen mahdollisuutta oli kovasti odotettu. Koronan vuoksi juhlasalin maksimihenkilömäärä oli rajattu 90 henkeen ja koronan vuoksi osallistujamäärä jäi siitä alle puoleen.

Poikkeusoloissa järjestetty juhla sujui kahvittelun, tapaamisten ja kiinnostavien esitysten parissa. Suomen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi yliopistojen yhteisten verkostojen tärkeyden. Niillä on suuri lisäarvo yliopiston toimintaan. Yliopistot ovat syntyneet kirjastojen ympärille, tuottamaan uutta tietoa ja siirtämään tietoa uusille sukupolville. Tulevaisuuden haasteista hän nosti esiin muun muassa hallituksen tavoitteen nostaa 50 prosenttia ikäluokasta korkeakoulututkintoon. Miten kirjasto vastaa haasteeseen, joka suuresti kasvavan opiskelijamäärän lisäksi muodostuu yhä monimuotoisemmasta opiskelijajoukosta, eri kielistä ja kulttuureista?

OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläinen linjasi, että on syytä mennä kohti vastuullista tutkijanarviointia, jossa kanavan sijaan arvioidaan sisältö. Sekä kohti nopeampaa julkaisemista, julkaisualustoja ja tiedeyhteisöjen omia vastuullisia kanavia hyödyntäen. Suomalainen tutkimus ei ole kilpailukykyinen ilman avoimuutta. Myös kotimaisen tiedejulkaisemisen ahdinko tulisi ratkaista ja kaikki ideat siihen liittyen ovat tervetulleita.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäen ansiokkaasta puheesta kävi hyvin ilmi, miten SYN/FUN on historiansa aikana useasti ollut aallonharjalla tuomassa esiin ja edistämässä korkeammalle opetukselle ja tutkimukselle tärkeitä asioita. Esimerkkeinä vaikkapa FinELib, informaatiolukutaidon opetus, julkaisujen arviointi ja avoin julkaiseminen. Päivi Kytömäen laatima tiivistelmä FUNin 25-vuotisesta historiasta pyöri katsottavana näyttöruudulla juhla-aulassa.

Opiskelijan näkökulmaa tiedekirjastojen tulevaisuuteen valotti SYLin varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos. Hänen mielestään tulevaisuudessakin aina tarvitaan yliopistokirjastoja, vaikkakin ne voivat olla paljon muutakin kuin fyysinen tila. Tulevaisuuden yliopistokirjasto mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, on nopea ja maksuton sekä huomioi erilaiset ihmiset ja heidän työskentelytapansa monenlaisia tiloja tarjoamalla. Nuoret haluavat jatkossakin muuttaa opiskelupaikkakunnilleen, joilla tiedekirjastot ovat viihtyisiä, valoisia, rentoja, yhteistä tekemistä mahdollistavia ja kahviloin varustettuja. Tehokas tilojen käyttö ja muokattavat tilat edistävät kehitystä.

Kiireinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ehti etäyhteydellä Brysselistä kertoa näkemyksiään tieteen tulevaisuudesta Euroopassa. Tiede on useiden EU:n nykyisten pyrkimysten ajuri ja mahdollistaja. EU on asettanut eri yhteyksissä useita tavoitteita nostaa tieteen ja TKI-sektorin rahoitusta, mutta niistä ei ole tullut totta, vaan Eurooppa on entistä enemmän jäänyt jälkeen USA:sta, Japanista ja Kiinasta. Tieteen tulisi olla riippumatonta ja omalakista, mutta sen tulosten hyödyntäminen on raadollista kisaa valtioiden kesken.

EU:ssa avataan nyt erityisen innovatiivisille hankkeille ja soveltamiselle erilaisia pullonkauloja ja vanhaan kolmen prosentin tavoitteeseen ollaan sitoutumassa uudelleen. Tutkimuksen sisämarkkinoita, TKI-investointien priorisointia, tutkijoiden pääsyä huipputason infraan ja heidän liikkuvuuttaan parannetaan. Tieteen avoimuus on keskeistä ja vaikuttaa myös laajemmin sivistyksen rakentamiseen.

Tutkijanäkökulma päätti esitykset. Suomen historian professori Petri Karonen pohti historiantutkimuksen tulevaisuutta. Historiantutkimuksessa kaikki liittyy kaikkeen. Digitalisaatiosta ja digitoinnista nousi esiin kiintoisa aspekti: painottuuko tutkimus aidosti oikeisiin asioihin? Tietokannat ja bibliometriikka eivät myöskään ole vain oikeita ja hyviä – tutkimusta hankaloittavat esimerkiksi tupla- ja triplatietueet, painotukset ja informaation hyödyntäminen epäeettisesti. Digitalisaatio myös lisää informaation manipulointia ja väärinkäyttöä, jolloin lähdekritiikin taidot nousevat tärkeiksi. Julkaisufoorumeiden eriytyminen jatkuu ja OA-julkaisemisesta tullee normi. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei saa unohtaa. Suomeksi ja ruotsiksi pitää julkaista rajusti! Ja kaiken yllä ja edellytyksenä ovat resurssit. Millä resursseilla uudistetaan kaikki avoimeksi?

Seminaarin päätteeksi kohotettiin FUNin puheenjohtaja Ari Muhosen johdattamina juhlamaljat, ja toisetkin, sekä nautiskeltiin tarjoiluista ja hyvästä seurasta maisemaikkunoiden äärellä hiljalleen putoilevan lumisateen pehmentämässä harjumaisemassa.

Susanna Parikka
kirjastonjohtaja
Lapin korkeakoulukirjasto

FUN näkyy -seminaari 9.11.2021

Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde. Kuva: Timo Hautala. CC BY 4.0

FUN 25 vuotta -juhlaseminaarisarja huipentuu Jyväskylässä 9.11.2021 järjestettävään FUN näkyy -seminaariin.

Seminaarissa kuullaan Unifin puheenjohtajan, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläisen, Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläisen, europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen ja SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroosin puheenvuorot. Lisäksi Suomen historian professori Petri Karonen puhuu historian tutkimuksen tulevaisuudesta ja kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki esittelee FUNin historiaa, ja vastaa kysymyksiin, miksi FUN on olemassa ja mitä FUN on nykyään. (ks. tarkempi aikataulu ja ohjelma).

Ilmoittautuminen seminaariin 4.10.–31.10.2021.

Seminaari on suunnattu erityisesti kirjastoalan ammattilaisille ja kirjastojen sidosryhmille.

Tervetuloa mukaan!

Kokeile ja uusiudu

Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUN juhlii neljännesvuosisataansa menemällä suoraan asiaan, strategiaansa, ja avaamalla sen kolmea teemaa kolmessa webinaarissa – korona näyttää pääsemmekö seminaariin syksyllä. Sarjan toisessa webinaarissa 20.5. FUN kokeilee – teemaan tarjottiin kolme erilaista variaatiota: aktiivisen kamarimuusikon ja AI-tutkijan näkökulmaa, huippuOA-kehittäjän tieteenhistoriallista näkökulmaa sekä Citizen Science -pioneerin näkökulmaa.

Kokeilut ja yhteyden tärkeys uudistumisessa yhdistivät esityksiä.

Alankomaat, Tanska ja Suomi ovat kirjastomaina ihan eturivissä. Cynthia Liem kertoi Delftin teknisen yliopiston ja Alankomaiden kansalliskirjaston koordinoimasta, meneillään olevasta Future Library Lab -projektista. Siellä kokeillaan ja heittäydytään uuteen, kohtauttamalla asiakkaita, kirjastolaisia, tutkijoita ja uutta teknologiaa, Future Libraries Lab (tudelft.nl)

Myös asiakkaiden tarpeita pohdittiin ­– tekoälytutkija oli myös koulutettu aktiivinen pianisti ja tästä näkökulmasta tiedontarpeiden esittely oli kiintoisaa. Cynthia Liemin mukaan tutkija turvautuu kirjastoon yleensä vain silloin, jos ei muuten tai muualta löydä etsimäänsä. Tähän voisi auttaa sekä keskustelun lisääminen tutkijoiden kanssa että kirjaston tiedotuksen lisääminen. Yleisesti tutkimuksen palveluista pitäisi kirjastojen kertoa enemmän niin, että tutkijat saataisiin mukaan. Kirjasto voisi erityisesti auttaa tutkijoita tekemällä tutkijan työn näkyvämmäksi ja saavutettavammaksi kuin tutkija itse sitä ikinä saa tehtyä, totesi Cynthia Liem. Kirjastoissa voisi kokeilla järjestää avoimia tutkijoiden keskusteluhetkiä – he voisivat kertoa omasta työstään ja kirjasto voisi kertoa omasta työstään tutkijoiden hyväksi.

Erilaisten esitysten voima on uusien tulokulmien avaaminen omaan ajatteluun. Future Libraries Lab -projektissakin pohditaan mm. miten AI voisi auttaa aineistojen avaamisessa ja miten kirjastot voivat jatkaa tulevaisuuden etsintää. Tavoitteena on tuoda eri näkökulmat esiin, jotta jokainen voisi päästä ulos omasta kuplastaan. Tätä tavallaan toi esiin myös Janne-Tuomas Seppäsen esitys, joka olikin tarinallinen aikamatka tieteellisen kommunikaation historian ratkaiseviin hetkiin – pienestä sattumasta voi olla kiinni kehityksen kehittyminen. Tiedekirjastoissa olisi tarpeen olla hyvin perillä siitä mitä on omassa yliopistossa tutkimuksessa meneillään ja mitä tulossa.

Yhteydestä ja kokeiluista kertoi myös kansalaistiedettä laajasti valottanut, tanskalaisen jo vuosia asiaan perehtyneen ja sitä edistäneen Thomas Kaarstedin esitys. Ratkaisevaa Odensessa Etelä-Tanskan yliopistossakin kansalaistieteen edistämisessä olivat olleet kevyet erilaiset kokeilut ja yhteyden löytyminen tiedekuntien kanssa.

Esitysten diat ovat FUNin verkkosivuilla FUN kokeilee -webinaari – FUN (yliopistokirjastot.fi). Kaarstedin esitys on saatavissa FUNin yhteistyösihteeriltä.

Susanna Parikka
Kirjastonjohtaja
Lapin korkeakoulukirjasto

Kirjastojen vaikuttavuutta etsimässä

Helsingin yliopisto, Kaisa-talo. Kuva: Veikko Somerpuro.
Helsingin yliopisto, Kaisa-talo. Kuva: Veikko Somerpuro

Yliopistokirjastojen verkoston 25-vuotista taivalta juhlitaan poikkeusaikana webinaarien merkeissä, joista ensimmäinen käsitteli FUN:in strategian yhden osa-alueen mukaisesti vaikuttavuutta. Webinaarin kansainvälisenä puhujana oli Lynn Silipigni Connaway, joka toimii OCLC:n kirjastotrendien ja käyttäjätutkimuksen johtajana. Hänen aiheenaan oli tiedekirjastojen vaikuttavuuden osoittaminen epävarmuuden aikoina.

Aihe on hyvin ajankohtainen. Monet kirjastot ovat kuluneena vuonna joutuneet miettimään toimintaansa ja osoittamaan vaikuttavuuttaan pandemian keskellä. Kirjastot ovat olleet joitain aikoja kiinni, eikä vieläkään olla normaalissa toimintamoodissa.

Silipigni Connawayn esitys perustui hänen johtamaansa tutkimukseen Academic Library Impact: Improving Practice and Essential Areas to Research (2017). Laajaan tutkimukseen kuului kirjallisuuskatsauksen ohella yliopiston johdon, kuten provostien haastatteluja. Kirjastojen vaikuttavuuteen liitettyjä osa-alueita olivat palvelu, oppimisen tukeminen, yhteistyö ja viestintä.

Tärkeäksi kirjaston vaikuttavuuden ilmentymäksi nousi kriittisten taitojen lisäys fake news -maailmassa, joka tämän tutkimuksen julkaisuaikana (2017) oli nostamassa vasta päätään ja laajenemassa hurjiin mittoihin Yhdysvalloissa. Vaikuttavuutta Silipigni Connawayn mukaan on tuotettava myös kuvallistamalla saavutuksia ja erilaisia mittareita. Datan lisääminen osaksi yliopiston kerättävää dataa on erittäin tärkeää ja rohkenen väittää, että monissa suomalaisissa korkeakouluissa tämä on jo varsin hyvällä tolalla.

Vaikuttavuutta arvioidessa kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, kuten sananparsi tietää kertoa. Kirjaston impaktia voidaan parantaa myös yhteistyöllä moneen suuntaan kirjaston sisältäpäin. Laajentumalla toimimaan läheisesti oman yliopiston hallinnon, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa, ja yhä enemmän ulkopuolelle, voidaan saavuttaa perustavuutta toimintaan. Myös kirjaston toiminnan ja tilojen suunnittelussa eri ryhmien osallistaminen on koko ajan tärkeämpää, kun yliopistojen tiloja tiivistetään ja uudistetaan. Monilla tavoin voi ajatella, että kirjaston vaikuttavuus ja merkitys on tulevaisuudessa toimia yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisen kumppanina.

 

Tommi Harju
kirjastonjohtaja
Taideyliopiston kirjasto

FUN vaikuttaa -webinaari

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi FUN järjestää webinaarisarjan, jossa keskitytään FUNin strategisen vision kolmeen kulmakiveen: vaikuttamiseen, näkymiseen ja kokeilemiseen. Webinaarisarjan tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Ensimmäisen webinaari FUN vaikuttaa -webinaari järjestetään 18.3.2021 klo 9.00–12.00

Webinaarit on suunnattu erityisesti kirjastoalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Tervetuloa mukaan!

FUN 25 vuotta -juhlawebinaarisarja alkaa 18.3.

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi FUN järjestää webinaarisarjan, jossa keskitytään FUNin strategisen vision kolmeen kulmakiveen: vaikuttamiseen, näkymiseen ja kokeilemiseen. Webinaarisarjan tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Ensimmäisen webinaarin ohjelma on julkaistu: FUN vaikuttaa -webinaari 18.3.2021

Webinaarit on suunnattu erityisesti kirjastoalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Tervetuloa mukaan!

FUN nimennyt Pekka Olsbon edustajakseen Avoimen tieteen seuranta -työryhmään

Pekka Olsbo Oulun yliopistosta on FUNin edustaja uudessa TSV:n perustamassa Avoimen tieteen seuranta -työryhmässä.

Avoimen tieteen koordinaatio kertoo verkkosivuillaan (linkki aukeaa uudelle välilehdelle), mitä työryhmän tehtäviin kuuluu:

  • määritellä avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tavoitteet huomioiden kansallinen julistus ja kansalliset linjaukset sekä organisaatioiden strategiset tavoitteet.
  • tunnistaa seurannassa käytettävät keskeiset kansalliset ja kansainväliset tietovarannot huomioiden tarpeet mahdollisten uusien tietovarantojen kehittämiselle.
  • luoda toimintamalli seurannan tehokkaalle sekä vastuulliselle toteutukselle suomalaisessa tutkimusyhteisössä.

Yliopistokirjastot tiedottavat palveluistaan poikkeustilanteen aikana / Universitetsbiblioteken informerar om servicen under den rådande undantagssituationen / Information about the University libraries’ services during the state of emergency

Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Aalto University, Learning Centre

Oppimiskeskuksen palvelut poikkeustilanteen aikana

Learning Centre services during the exceptional circumstances

Helsingin yliopiston kirjasto / Helsinki University Library

Asiakaspalvelu ja kirjojen lainaaminen poikkeustilanteissa

Customer service and borrowing books in the exceptional situation

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library

Kirjastotilat ovat kiinni – katso miten muut palvelut toimivat

Libraries are closed – see how online services continue

Jyväskylän yliopiston kirjasto / University of Jyväskylä Library

Jyväskylän yliopiston kirjasto laajentanut palveluita 14.5 alkaen

The Library has limitedly widened its services from 14 May

Lapin korkeakoulukirjasto / LUC Library

Kirjaston poikkeusjärjestelyt jatkuvat

Arrangement of LUC library services during May and summer

LUT-tiedekirjasto / LUT Academic Library

Rajoitettu lainaus ja palautus LUT-tiedekirjastossa 14.5. – 18.6.2020

The library offers limited lending and return services from 14.5

Oulun yliopiston kirjasto / Oulu University Library

Oulun yliopiston kirjasto avataan vaiheittain asiakkaille 1.6

Oulu University Library to open to the public in phases on 1 June

Svenska handelshögskolans bibliotek / Hanken School of Economics Library

Hämtservice för böcker

Library’s book pick-up service

Taideyliopiston kirjasto / Konstuniversitetets bibliotek / Uniarts Helsinki Library

Taideyliopiston kirjastopalveluita tarjotaan Helsingissä rajoitetusti 1.–18.6.2020

Konstuniversitets bibliotekstjänster erbjuds i begränsat sätt 1.-18.6.2020 i Helsingfors

Library services at the University of the Arts are offered in Helsinki on a limited extent 1.-18.6.2020

Tampereen yliopiston kirjasto / Tampere University Library

Korona – Tampereen korkeakoulut

Corona – Tampere Universities

Tiedekirjasto Tritonia / Vetenskapsbiblioteket Tritonia / Tritonia Academic Library

Tritonia Vaasa avautuu rajoitetuin palveluin 1.6

Tritonia Vasa öppnar med begränsad service 1.6

Tritonia Vaasa opens with limited service 1.6

Turun yliopiston kirjasto / Turku University Library

Kevään 2020 poikkeukselliset palvelut

Spring 2020 temporary services

Åbo Akademis bibliotek / Åbo Akademi University Library

Åbo Akademis bibliotek 1.6–9.8

ÅAU Library 1.6–9.8

Tietoasiantuntijan uusi etäarki

Koronatilanteen takia olet tehnyt etätöitä pian kuukauden, millainen on tavallinen työpäivä Heidi Trobergin kotikonttorilla?

Työpäivä alkaa normaaliin tapaan, kahvikuppi kädessä avaan kahdeksan maissa kirjaston chattipalvelun, käyn läpi sähköpostin ja tietopalveluun tulleet tiketit. Tämän jälkeen mikään ei ole enää kuin tavallisena työpäivänä työpaikalla. Puhelin soi usein, sähköposti, chatti ja Teams-sovellus ääntelevät huomattavasti enemmän kuin yleensä. Tällä hetkellä saan enemmän oikeasti kiireellisiä tehtäviä päivässä, kuin normaaleissa olosuhteissa monessa viikossa yhteensä.

Kuva Heidi Trobergista
Heidi Troberg

Työskentelen pääasiassa tiedonhaun ja e-aineiston parissa, joten vauhdittamisen tarve ilmeni heti yliopiston siirryttyä etäopetukseen. Auttaakseni opettajia ja opiskelijoita uudessa digitaalisessa arjessa, olen kirjoittanut lukuisia uutiskirjeitä ja muita viestejä yliopiston eri viestintäkanavien kautta. Videotehtaani on viime aikoina tuottanut valtavan määrän lyhyitä opastusvideoita e-resursseista ym.

E-kirjarintamalla on vallinnut hätätila sen jälkeen kuin sosiaalinen eristäytyminen alkoi. Siksi on ihanaa, että normaalisti vähemmän myötämieliset ulkomaiset kirjakustantajat ja e-kirjavälittäjät nyt ovat avanneet aineistoa asiakkaillensa yliopistoissa.

Mikä on ollut haastavinta? Onko ollut tarvetta luoville ratkaisuille?

Haastavinta on kyllä ollut saada työpäivän tunnit riittämään. Tässä erikoistilanteessa on huomattavasti enemmän kiireellisiä asioita hoidettavana.

Etätyö on myös tuonut mukanaan uudenlaisia häiriöntekijöitä sekä itselle että niille, joiden kanssa kokoustat tai niille, jotka osallistuvat opetukseesi/ohjaukseesi. Minulla on kotona mies, lapsi, koiria ja kissoja ja silloin tällöin nämä ovat ilmestyneet taustalle kesken Zoom-opetuksen tai tärkeän Teams-palaverin. Onneksi minusta on nopeasti tullut mestari ajoittamaan lapselle Netflix-leffa yhtäaikaisesti opetuksen tai kokouksen kanssa eikä myöskään työhuoneen ovi unohdu enää auki, joten pulska kissa ei jatkossa pääse peittämään webbikameraa.

Miten asiakkaat/opiskelijat ovat suhtautuneet tilanteeseen? Onko ollut mitään ongelmia?

Opiskelijat ovat jo pitkään olleet valmiita siirtymään perinteisestä opetuksesta etäopetukseen ja painetuista kirjoista e-kirjoihin. Heille tämä muutos ei ole tuottanut ongelmia. Myös opettajat ovat suhtautuneet muutokseen hyvin. Vaasan yliopistolla kevään kursseista 207 kpl on siirtynyt verkkoon, ja ainoastaan kolme kurssia on jouduttu perumaan.

Koetko, että sinulla on tarpeeksi hyvät e-työkalut käytettävissä?

Ehdottomasti. Minulla on jo entuudestaan hyvät laitteet ja ohjelmisto, ja minulla on aina ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan laitteistoon. Siinä mielessä kuulun niihin onnellisiin, jotka eivät ole joutuneet pikaisesti hankkimaan uutta laitteistoa etätyön mahdollistamiseksi.

Mitkä ovat mielestäsi etätyön hyvät ja huonot puolet?

Suurin etu on ehdottomasti, että saa viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Suuri plussa on myös se, että kaikki näin yhtäkkiä ovat uskaltaneet kokeilla uusia luovia ratkaisuja kursseillaan.

Etätyön huono puoli on se, että aina ei ole helppoa päättää työpäivä. Tänään ajattelin, että lopetan jo klo 13 ja menen ulos nauttimaan auringosta. Kello on nyt 16 ja päivän to-do -listalla on kuitenkin vielä tekemistä. Kampuksella on jostain syystä helpompi keskeyttää työt ja lähteä kotiin.

Uskotko, että tämä tilanne voi tuoda jotain positiivista mukanaan esim. työtäsi, korkeakoulukirjastotoimintaa ja yleisesti korkeakouluopiskelua ajatellen?

Ehdottomasti! E-aineiston käyttö lisääntyy huimasti, kun opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta joutuvat väliaikaisesti kokonaan siirtymään näihin. Uskon, että moni tämän yhteydessä huomaa, miten mahtava e-aineistovalikoima tieteellisissä kirjastoissa jo on.

Opettajat oppivat myös e-aineistojen tärkeyden, ja valitsevat toivottavasti tulevaisuudessa e-kirjan kurssikirjaksi painetun sijaan. Tämä on ollut ongelma korkeakouluissa, vaikka osa opiskelijoista jo pitkään ovat opiskelleet etänä.

Myös yliopiston hienot digitaaliset työkalut ja pilvipalvelut kohtaavat nousukauden, kuten myös eri työkalut etäopetukseen, esim. Zoom ja Teams.

Onko jotain muuta mitä haluat tuoda esille? Onko sinulla vinkkejä muille etätyötä tekeville?

Ainoa vinkkini etätyötä tekeville on priorisoida, priorisoida asiat uudelleen ja oikein. Näissä poikkeuksellisissa ajoissa työpäivän sisältö ehtii muuttua päivän aikana. Tulee lukuisia uusia asioita, joihin on otettava kantaa ja jotka pitää tehdä nopealla aikataululla, että päivän agenda on koko ajan arvioitava uudelleen. Kaikki ei aina onnistu täydellisesti, ja tämä on asia minkä kanssa on opittava elämään. Me teemme parhaamme ja se on tarpeeksi.

Kysymykset: Pia-Maria Niemitalo

Vastaukset: Heidi Troberg, tietoasiantuntija, Tritonia/Vaasan yliopisto

Kuva: Heidin henkilökohtainen arkisto