Viidessä Suomen yliopistokirjastossa on vaihtunut johtaja tämän vuoden aikana. Siirtoja yliopistokirjastosta toiseen on tapahtunut, mutta myös uusia johtajia on tullut mukaan. Tässä saamme tutustua kolmeen tänä syksynä uudessa kirjastossa aloittaneeseen johtajaan. FL Raija Löytölä aloitti Tritonian johtajana 1.8.2013, FM Riitta Lähdemäki aloitti Tampereen teknillisen yliopiston kirjaston johtajana 1.10.2013 ja TkL Ari Muhonen aloitti Jyväskylän yliopiston kirjaston johtajana 1.11.2013.
 Raija Löytölä |
 Riitta Lähdemäki |
 Ari Muhonen |
Millainen on taustasi ennen tähän tehtävään tuloa?
Raija: Olen koulutukseltani lingvisti. Siirryin opetustehtävistä kirjastoalalle noin 10 vuotta sitten. Aluksi toimin 5 vuotta kirjastotoimenjohtajana, sitten hakeuduin Tritoniaan humanistisen alan kirjastonhoitajaksi.
Riitta: Olen aikoinani opiskellut Oulun yliopistossa pääaineena informaatiotutkimusta, ja sivuaineina tietojenkäsittelyä ja prosessitekniikkaa. Olen siis jo opiskeluaikana suuntautunut tekniikan puolelle ja tämän seurauksena olenkin sitten työskennellyt useissa organisaatioissa, joiden nimestä löytyy sana teknillinen esim. TKK, Puolustusvoiminen teknillinen tutkimuslaitos ja VTT. VTT:llä olen ollut työssä pisimpään, mutta edellinen työpaikkani oli Turun yliopisto.
Ari: Tutkin laivan ja jään välistä vuorovaikutusta muutaman vuoden ennen siirtymistäni kirjastoalalle 1990-luvun alussa. Olen työskennellyt asiakaspalvelun päällikkönä Teknillisen korkeakoulun (TKK) kirjastossa ja Kansalliskirjastossa sekä kirjaston johtajana TKK:ssa ja Aalto-yliopistossa. Nykyiseen tehtävääni siirryin Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston johtajan paikalta. Kaikkiaan olen siis toiminut erilaisissa päällikkötason tehtävissä yli 15 vuotta ja olen nauttinut (melkein) joka hetkestä.
Miten alku uudessa työssä on lähtenyt käyntiin?
Raija: Kolmivuotinen toimikauteni Tritonian johtajana alkoi keskellä budjettikiireitä, joten eurot vilisevät silmissä työpäivän jälkeen.
Riitta: Alku on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Turussa ja TTY:llä on aika samoja asioita menossa; esim. tutkimustietojärjestelmä ja rakennushankkeet, joten asioiden tuttuus on helpottanut hommaan hyppäämistä.
Ari: Oikein hyvin. Olen keskustellut kaikkien alaisteni kanssa ja tarkoitukseni on syventää tietämystäni heidän tehtävistään ja toimenkuvistaan vielä tämän vuoden puolella. Alaisten tunteminen on johtamisoppini a ja o. Olen myös jossain määrin ehtinyt tutustua yliopiston johtoon. Positiivista on se, että heillä tuntuu olevan samansuuntaisia ajatuksia kirjaston kehittämislinjoista kuin minulla. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
Millainen työympäristö uusi kirjastosi on?
Raija: Tritonia on aidosti kaksikielinen tiedekirjasto-oppimiskeskus, joka palvelee viiden korkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa usealla paikkakunnalla. Ensi vuonna henkilökunnan määrä ylittää 50, kun Yrkehsögskolan Novian Turun kirjastoyksiköt liittyvät Tritoniaan.
Riitta: TTY ja nimenomaan sen kirjasto on mieluisa ympäristö minulle. Teknillinen toimintaympäristö on tuttua ja samalla haastavaa. Olen ilolla huomioinut sen seikan, että en ole vielä kertaakaan kuullut täällä sanottavan, että näin meillä on aina tehty jne. Kaikki ovat innolla mukana kehittämässä kirjastoa eteenpäin.
Ari: Toimimme Arto Sipisen suunnittelemassa vuonna 1974 käyttöön otetussa rakennuksessa. Se on kestänyt aikaa melko hyvin, mutta lähivuosina on tiedossa peruskorjaus. Se on meille erinomainen tilaisuus panna kirjaston opiskelijapalvelut uuteen uskoon. Ideatason suunnittelu on tarkoitus aloittaa heti ensi vuoden alkupuolella kirjaston koko henkilökunnan sekä opiskelijoiden ja opettajien edustajien voimin. Siitä tulee hauskaa ja mielenkiintoista!
Mitä visioita sinulla on tämän kirjaston kehittämiseen liittyen?
Raija: Tiukka taloudellinen tilanne hieman suitsii villeimpiä visioita, mutta teemme kaikkemme, jotta Tritonia voisi tarjota mahdollisimman modernin oppimisympäristön opiskelijoille, toimivan tietokeskuksen tutkijoille ja verkko-opetuksen työkalupakin opettajille.
Riitta: TTYn strategiassa sanotaan, että Tampereen teknillinen yliopisto avaa rohkeasti uusia polkuja tekniikan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Tavoitteenani on se, että voimme sanoa avaamamme myös rohkeasti uusia polkuja kirjaston osalta. Joiltain osin näin jo teemmekin, mutta lisärohkeus ei ole koskaan pahitteeksi!
Ari: Edellä mainitsemieni opiskelijapalveluiden lisäksi kaikki muukin tuntuu olevan kirjastossa liikkeessä. Tutkijapalvelut kehittyvät, kun kirjastot ottavat ja saavat uusia vastuita. Kokoelmayhteistyö on keino optimoida kirjaston omat kokoelmat sellaisiksi, että niiden ylläpitoon on varaa. Lasken paljon kansallisen ja kansainvälisenkin yhteistyön varaan. Elämme siis hyvin mielenkiintoisia aikoja.
Toimittanut Paula Kangasniemi
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston yhteistyösihteeri
