Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen johtaja Matti Raatikainen haastattelussa

Copyright: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen

Valokuva copyright Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen

SYN haastatteli Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen johtajaa Matti Raatikaista. Aalto-yliopiston oppimiskeskus muodostuu Harald Herlin -oppimiskeskuksesta ja palvelupisteistä Espoossa ja Helsingissä. Oppimiskeskus tarjoaa kirjastopalveluja sekä tiloja ja laitteita opiskeluun ja työskentelyyn. Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kirjastot yhdistyivät vuonna 2010 Aalto-yliopiston kirjastoksi, joka nimettiin uudelleen vuonna 2015 Aalto-yliopiston oppimiskeskukseksi.

Milloin aloitit Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen vt. johtajana?

Aloitin keväällä 2015 ylikirjastonhoitajan eläköidyttyä. Asemani on väliaikainen, koska tarkoituksena koko tämän reilun kahden vuoden ajan on ollut luoda uusi organisaatio. Tässä on tullut viivästyksiä, mutta nyt asiassa ollaan viimein etenemässä.

Millainen työ- ja koulutustaustasi on?

Valmistuin 1990-luvun alussa Jyväskylän yliopistosta, aineinani kirjallisuuden tutkimus ja filosofia. Sen jälkeen suoritin Tampereella kirjastotieteen aineopinnot. Kirjastotyöurani aloitin Kajaanin kaupunginkirjastossa lukusalinvalvojana. Tähän työhön minut ohjattiin työvoimatoimistosta. Myöhemmin työskentelin mm. kirjastoautonkuljettajana, mikä olikin leppoisaa hommaa kesäaikoina. Opiskeluaikoina työskentelin Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Opintojen päätyttyä olin vielä joitakin vuosia Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä silloisessa Opiskelijakirjastossa, kunnes sain ensimmäisen vakituisen kirjastotyöni v. 1996 Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta. Siellä työskentelin esimiestehtävissä asiakaspalvelu- ja tietopalvelupäällikkönä. Vuonna 2010 syntyi Aalto-yliopiston kirjasto, jossa sain hoitaakseni asiakaspalvelupäällikön pestin. Hoidan sitä tavallaan edelleen, koska vt. johtajan hommiin siirtyessäni ei aiempaan tehtävääni nimitetty ketään. Olen täydentänyt osaamistani työn ohessa mm. johtamiskoulutuksiin osallistumalla.

Mikä taustassasi on ollut erityisen hyödyllistä työssäsi vt. johtajana?

Työkokemus useista kirjastoista on tuonut tietoa siitä, kuinka työt oikeastaan pitää kirjastossa hoitaa, ja myös siitä kuinka niitä ei pitäisi hoitaa. On olemassa lukuisa määrä tapoja työn jakamiseen, ihmisten kanssa toimeen tulemiseen, asiakkaiden kuuntelemiseen, jne. Jotkin tavat ovat parempia kuin toiset ja auttaa paljon, että on nähnyt erilaisia tapoja käytännössä.

Mitkä ovat Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen erityispiirteet verrattuna muihin yliopistokirjastoihin?

Jokaisella suomalaisella yliopistokirjastolla on oma profiilinsa ja se on suunniteltu niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee omaa taustayhteisöä ja paikallista asiakaskuntaa. Ympäristö tavallaan luo kirjaston. Meidän toiminnassamme on piirteitä, joita on myös monilla muilla. Erityistä on ehkä näiden piirteiden muodostama kokonaisuus. Oman yliopistomme opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien tarpeet ovat muuttuneet aikojen kuluessa ja tämän hetken palvelukysynnässä painetun aineiston merkitys on pienempi kuin koskaan. Asiakkaille tarjoamamme tilat ovat näinä aikoina hyvin tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Samoin ovat asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta kehitetyt uudet palvelut. Aika suuri osa palvelutoiminnastamme liittyy nykyisin tutkimuksen tukemiseen ja sen tulosten julkituomiseen.

Missä asioissa Aalto-yliopiston oppimiskeskus on ollut edelläkävijä?

Aloitimme oppimiskeskuksen suunnittelun vuonna 2013 palvelumuotoiluhankkeella, johon osallistui suuri määrä yliopistomme opiskelijoita ja henkilökuntaa. Yhteensä noin 200 asiakasta haastateltiin ja näistä haastatteluista nousi esille ideoita, joiden pohjalta kehittelimme uusia palveluita ja uudenlaisia tiloja oppimiskeskukseen. Voisi sanoa, että haastatteluista ovat peräisin ne tekijät, jotka tekivät kirjastosta oppimiskeskuksen. Oppimiskeskus on yhtä kuin perinteiset kirjastopalvelut plus uudet palvelut ja tilat. Palvelumuotoilua on toki käytetty muuallakin ja siitä on selvästikin tullut suosittu keino muutostilanteisiin.

Mitkä ovat Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen kehittämishaasteet lähitulevaisuudessa?

Meillä on juuri valmisteilla organisaatiouudistus (syyskuu 2017) ja se toteutetaan YT-neuvottelujen kautta. Henkilöstövähennyksiä ei ole tulossa mutta työnantajan esityksen mukaan työnkuviin on tulossa muutoksia ja tämän takia tarvitaan YT-menettely. Jos esitys toteutuu sellaisenaan, Oppimiskeskuksen tehtävät ja henkilöstö jaetaan yliopistomme organisaatioon eri yksiköiden kesken. Oppimiskeskus eli entinen Aalto-yliopiston kirjasto nykymuodossaan lakkaa kokonaan olemasta. Tässä tilanteessa on runsaasti haasteita ja saattaa kestää pitkään ennen kuin toiminta ja palvelut saadaan taas sujuviksi. Muutos on toteutuessaan työntekijöille henkilökohtaisella tasolla hyvin suuri ja ammatti-identiteettikin on tässä koetuksella.

Mitä asioita haluat korostaa kehittämisessä?

Yhteistyötä ja asiakkaiden kuuntelemista. Kehittämiseen tarvitaan useiden asiantuntijoiden työpanos. Asiakkailta on kysyttävä mitä voimme tehdä, jotta he voisivat entistä paremmin opiskella ja tehdä työtä. Tärkeää on myös kokeileminen ja rohkeus tehdä virheitä. Kehittämistyössä kaikkea ei voi suunnitella etukäteen valmiiksi, vaan jossain vaiheessa on hypättävä veteen vaikkei uimataito vielä täydellinen olekaan.

Mikä on yliopistokirjaston rooli yliopiston tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa?

Olemme jo pitkän aikaa laajentaneet perinteistä rooliamme aineiston tarjoajasta muihin asiakkaita tukeviin palveluihin. Toivoisin, että voisimme olla vielä nykyistä läheisemmin läsnä asiakkaidemme oppimiseen, tutkimukseen ja itsensä kehittämiseen liittyvissä toimissa.

Millainen on yliopistokirjasto vuonna 2027?

Mielestäni varmuudella voi sanoa vain, että se on erilainen kuin nyt. Uskoisin, että tapahtuu erilaistumista kun kirjastot yhä enemmän mukautuvat oman asiakaskuntansa tarpeisiin.

Minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvalle yhteistyölle ja SYNin toiminnalle?

Yhteistyöllä voidaan taata se, että tuossa aiemmin mainittu erilaistuminen ei kuitenkaan tarkoita täydellistä hajaannusta, vaan meillä säilyy tietty yhteinen käsitys siitä, mikä on yliopistokirjaston rooli. Tietojen ja kokemusten vaihtaminen on tärkeää ja parhaimmillaan tämä vaihto tuottaa jalostuessaan uutta tietoa ja laadukkaampaa palvelua asiakkaidemme hyväksi.

Mitä muuta haluaisit sanoa SYNin blogin lukijoille?

Virkistävää syksyn aikaa! Muistetaan pitää työ ja vapaa-aika erillään.

 

Kysymykset: Katja Halonen
Vastaukset: Matti Raatikainen
Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen


facebooktwittergoogle_pluslinkedin