Lappeenrannan tiedekirjaston johtaja Ulla Ohvo haastattelussa

Ulla_Ohvo_LUTSYN haastatteli Lappeenrannan tiedekirjaston johtajaa Ulla Ohvoa. Lappeenrannan tiedekirjasto on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskirjasto.

 

Kuinka kauan olet toiminut johtajana Lappeenrannan tiedekirjastossa?

Tähän mennessä reilut kuusi vuotta eli maaliskuussa 2011 aloitin kirjastonjohtajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa. Samana vuonna muutamaa kuukautta myöhemmin kirjastosta tuli Lappeenrannan tiedekirjasto kirjaston yhdistyessä Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa.

 

Millainen on taustasi ennen tähän tehtävään tuloa?

Tein hyppäyksen sairaalamaailmasta yliopiston puolelle ja kirjastomaailmaan vuonna 1997. Aloitin silloin työskentelyn informaatikkona Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa. Vuosina 2001-2010 toimin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa (nyk. Saimaan ammattikorkeakoulu) tietopalvelupäällikkönä, kunnes siirryin takaisin yliopistolle 2010 valmistelemaan kirjastojen yhdistämistä.

Tulin kirjastotyöhön täysin alan ulkopuolelta eli tietohallinnon tehtävistä. Tietoteknisissä tehtävissä ehdin olla vuodesta 1981 alkaen ensin Kuopion yliopistossa ja sittemmin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Koulutustaustani on tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelyn alalta.

 

Miksi olet kiinnostunut kirjastomaailmasta?

Kiinnostus kirjastomaailmaan heräsi työssäni Kuopion yliopistossa tutustuttuani kirjaston tietojärjestelmiin ja sitä kautta jonkin verran yliopiston kirjastossa tehtävään työhön. Jatkuva tiedon tulva yliopiston atk-tehtävissä jo tuolloin 1980-luvulla tuntui haasteelliselta ja mietin, että tiedon tulvan hallintaan täytyy olla jotain ratkaisuja. En paljon siihen aikaan näistä asioista ymmärtänyt, mutta jotenkin tuli mieleen, että kirjastoalalla voisi olla vastauksia. Tämä pohdintani johti siihen, että hankin 1980-luvun puolivälissä muodollisen pätevyyden informaatikon tehtäviin Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen Info-kurssilla.

 

Mikä omassa taustassasi on ollut erityisen hyödyllistä työssäsi kirjaston johtajana?

Nykyisessä yhteiskirjastoympäristössä konkreettista hyötyä on ollut ainakin siitä, että on työskennellyt aikaisemmin sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Myös yli viidentoista vuoden tausta monenlaisissa tietotekniikan tehtävissä antaa vähän perspektiiviä tähän kovin teknistyneeseen ympäristöön ja sen edelleen kehittämiseen. Omalla työuralla monet asiat ovat risteilleet niin, että asia on sama, näkökulma vain on vaihtunut. Mm. tutkijoille tarjotuissa palveluissa olen ollut mukana tavalla tai toisella vuodesta 1981 saakka. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että asioiden katsominen eri näkökulmista auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja asettamaan asioita edes jotenkin realistisiin mittasuhteisiin. Teoreettisten opintojeni anti tähän työhön on ehkä se ajattelutapa, joka tulee lähinnä tilastotieteen ja yhteiskuntatieteiden taustasta.

 

Oletko osallistunut johtamiskoulutukseen? Jos olet, niin mihin koulutukseen ja miten johtamiskoulutus on vaikuttanut sinuun johtajana?

En varsinaisesti ole tavoitellut johtajan pestejä, vaan pikemminkin vain tarttunut sopiviin tilaisuuksiin. Omat korkeakoulutyönantajani ovat tukeneet koulutuksella esimiestehtävissä työskenteleviä, mikä on ollut kiitettävä tuki johdolta. Johtamisen erikoisammattitutkintoon kuuluneessa koulutuksessa oman mukavuusalueen ja johtamistyön merkityksen keksiminen olivat tärkeä oivallus oman johtajuuden kehittymisessä.

Yliopiston esimiehille on ollut pakollisena Leadership Excellence –ohjelma. Sen keskeisin merkitys taas on ollut se, että johtaminen on tullut osaksi omaa johtajuutta laajempaa kontekstia, kun kaikki samassa organisaatiossa esimiestyötä tekevät ovat tavallaan samassa veneessä ja asioista on opittu puhumaan yhteisillä käsitteillä. Korkeakouluympäristö on ennen kaikkea myös tutkimuksen ja oppimisen ympäristö ja siksi on hyvä yrittää katsella hiukan myös johtamisen marginaaleihin. Opettajan pedagoginen pätevyys antaa johtamiseen lisää ulottuvuutta. Jos pystyy ymmärtämään edes hitusen paremmin opetustyötä ja oppimista, helpottaa se korkeakoulukontekstissa toimimista ja antaa ainakin mahdollisuuden parempaan palveluun.

 

Millainen työympäristö Lappeenrannan tiedekirjasto on?

Pieni akateeminen kirjasto, jossa on onnistuneesti otettu käytäntöön yhdistyneiden kirjastojen parhaita puolia. Kannustamme toisiamme keksimään luovia ratkaisuja ja yritämme pysyä sinnikkäästi mukana menossa, vaikka emme voikaan ihan kaikessa olla kehityksen kärjessä. Meillä kokeillaan ja erehtyä saa. Luottamus on kaiken toiminnan avain Lappeenrannan tiedekirjastossa. Kaikille työntekijöille annettu mahdollisuus tehdä etätyötä on osa meidän arkeamme.

Pienessä kirjastossa toimenkuvat ovat monipuolisia ja se onkin asia, jonka esimerkiksi koulutuspäivien ja verkostojen tapaamisia järjestävien toivoisi ottavan huomioon päällekkäisyyksien välttämiseksi. Samat henkilöt ovat mukana monenlaisessa yhteistyössä toisin kuin isojen kirjastojen työntekijät, joiden toimenkuvat ovat suppeammat.

 

Miten Lappeenrannan tiedekirjaston palveluita ja toimintoja on kehitetty viime vuosina?

Keskitetty kirjaston ja tietohallinnon yhteispalvelupiste on ainoa palvelupiste kirjastossa nykyisin. Vuoden 2017 alussa aloitimme myös 24/7 omatoimikirjaston toiminnan eli kirjaston tilat henkilökunnan tiloja lukuun ottamatta ovat asiakkaiden käytettävissä. Tämä on lisännyt kävijöiden määrää huomattavasti. Henkilöstö toimii vuodesta 2016 alkaen erilaisissa palvelutiimeissä ja tiimit vastaavat palvelun tuottamisesta. Esimiesten rooli on aika hallinnollinen ja esimiestiimissä pyrimmekin tuottamaan palvelua, jolla voisimme tukea työntekijän itsensä johtamista.

 

Mitkä ovat Lappeenrannan tiedekirjaston kehittämisen painopisteet lähitulevaisuudessa?

Yliopiston opetuksen digistrategian tavoitteena on ’tarjota laadukas oppimiskokemus, enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja osaamisen osoittamista’. Kirjasto tukee tavoitetta tarjoamalla aineistoa opetukseen ja ottamalla omassa opetuksessaan myös huomioon digitalisaation tavoitteet.

Tutkimuksen palveluissa kehitetään järjestelmien välisiä yhteyksiä ja kaiken kaikkiaan pyritään helpottamaan tutkijan työtä. Tulevien tietojärjestelmäratkaisujen mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen tutkitaan ja pyritään käyttämään hyväksi. Tilaratkaisuja on tavoitteena kehittää vuoteen 2019 mennessä sellaisiksi, että tilat palvelevat entistä paremmin uudenlaisena ja monipuolisena tutkimus- ja oppimisympäristönä.

 

Mikä on yliopistokirjaston rooli yliopiston tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa?

Kirjasto on avoin tieteellisen kommunikaation, oppimisen ja tutkimuksen ympäristö ja tuki. Kirjasto tarjoaa asiantuntijapalveluja tutkimuksen ja oppimisen tiedonhallintaan, informaatiolukutaitoon ja tarpeenmukaisten aineistojen saatavuuden. Kirjaston palvelu tukee yliopistoa sen tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Millainen on yliopistokirjasto vuonna 2027?

Kirjasto on digitaalinen ja fyysinen oppimisen ja tutkimuksen työskentely-ympäristö ja kansalaisille avoin akateeminen yhteiskirjasto. Kirjasto toimii palveluaikojen ulkopuolella tiedeyhteisön jäsenten omatoimikirjastona. Kirjasto tarjoaa tiedeyhteisössä tutkimuksen ja oppimisen tiedonhallintaan ja sen infrastruktuuriin liittyvää osaamista ja monipuolisia palveluja.

 

Millaisia odotuksia sinulla on SYNin toiminnalle ja SYNin piirissä tapahtuvalle yhteistyölle?

SYN on tärkeä verkosto ja viiteryhmä akateemiselle kirjastolle ja toivottavaa on, että korkeakoulukirjastokentälle yhteisiä kysymyksiä käsiteltäisiin tulevaisuudessa yhä enemmän ilman sektorirajoja. Isommassa joukossa kun voi olla enemmän voimaa ja osaamista. Kehityksen fokus kannattaisi pitää palvelussa eikä akateemisissa rakenteissa. SYNilla on valitettavasti hiukan vanhahtava leima vielä nykyään, mutta ehkäpä tekeillä oleva strategia vähän ravistelee pölyjä.

 

Mitä muuta haluaisit sanoa SYNin blogin lukijoille?

Keveyttä ja kokeilumieltä, hommia ei kannata painaa aina otsa rypyssä.

 

Kysymykset: Katja Halonen

Vastaukset: Ulla Ohvo

Kuva: Lappeenrannan tiedekirjasto


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Leave a Comment