Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisut polttopisteessä

Helsingin yliopistossa tehtiin vuosina 2011-12 tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainvälinen arviointi, joka kattoi vuodet 2005-2010. Arviointiin sisältyi laaja bibliometrinen analyysi, johon osallistui myös yliopiston kirjaston bibliometriikan asiantuntijoita. Kolme vuotta myöhemmin heräsi kiinnostus arvioida jälleen HY:n tutkijoiden julkaisutoimintaa.

Edellisen arvioinnin tehneen Leidenin yliopiston tieteen ja teknologian tutkimuksen keskuksen (CWTS) ympärille oli nyt perustettu firma, joka on tehnyt sopimustutkimuksia muillekin suomalaisille korkeakouluille. Neuvottelut sen kanssa aloitettiin syksyllä 2013. Varsinainen työ pääsi alkuun loppukeväästä 2014 ja Helsingin yliopiston kirjastolla oli siinä jälleen keskeinen rooli. Aineiston tarkistamiseen ja käsittelyyn osallistui kolmisenkymmentä kirjastoammattilaista. Kirjasto oli myös hyvin edustettuna Maria Forsmanin vetämän hankkeen ohjausryhmässä ja projektiryhmässä.

Aiemman arvioinnin yhteydessä Helsingin yliopistossa käyttöön otettu TUHAT-tutkimustietojärjestelmä ei ollut aivan niin tarkka ja täydellinen kuin oletimme ja toivoimme. Viime vuosina yliopistoon rekrytoidut uudet tutkijat olivat tuoneet mukanaan arvioinnin kannalta ylimääräistä eli aiemmin tehtyjä julkaisujaan. Vastaavasti monia julkaisuja puuttui.

Kaikkiaan arviointiin otettiin mukaan 28 357 Helsingin yliopistolle kuuluvaa Web of Science -tietokannasta löytyvää julkaisua. Näin suurella huolellisuudella yliopiston julkaisuja ei ole tunnistettu tätä ennen.

CWTS:n analyysin tulokset on julkaistu raportissa Research performance analysis for the University of Helsinki 2005-2012/13. Keskeiset tulokset ovat selvät. Lääketiede, biotieteet, eksaktit luonnontieteet ja julkaiseminen monitieteisissä lehdissä ovat tyypillisinä Web of Sciencen aloina vahvoja. Koska analyysissä ei vertailtu HY:tä muihin korkeakouluihin, vaan se keskittyi julkaisujen menestymiseen, ohjausryhmä oli päätynyt osittamattomaan analyysiin, joka antaa parhaiten tietoa yhteistyössä laadittujen tutkimusjulkaisujen menestyksestä. Kansainvälinen yhteistyö menestyi hyvin, sen sijaan kansallinen yhteistyö ei erottunut tuloksissa. Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisujen ns. maailman keskiarvoa paremmalle menestykselle saatiin tarkka lukuarvo.

Kirjasto täydensi tuloksia omilla lisäanalyyseilla, jotta kokonaiskuva täydentyisi etenkin humanististen ja yhteiskuntatieteiden osalta. Tarkastelimme mm. julkaisujen kieltä, tekijöitä, julkaisutyyppejä ja julkaisufoorumitasoja. Lisäksi tarkensimme kuvaa aineiston jakautumisesta yliopiston eri yksiköille yli CWTS:n käyttämän luokituksen tutkimusalarajojen. Kaikki tulokset sekä kirjaston Web of Science –aineistosta laatimat VOSviewer-visualisoinnit ovat avoimesti saatavilla.

Saimme tarkimman tähänastisen kuvan Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisuista. Jouduimme kuitenkin kilpailemaan tutkijoiden huomiosta, sillä hiukan ennen raporttiamme julkistettiin OKM:n selvitys suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Siinä selvityksessä nostettiin Julkaisufoorumiluokitus aiempaa vahvemmaksi arvioinnin mittariksi. Uskomme kuitenkin, että HY:ssä tehdyllä laadullisella arvioinnilla on kestävä arvonsa.

Arviointikulttuuri elää ajan mukana. Emme tätä kirjoittaessamme tiedä, tekeekö seuraavan arvioinnin CWTS, CSC vai jokin muu organisaatio. Ehkä se tehdäänkin aivan toisin menetelmin? Ehkäpä julkaisujen sijaan kiinnostaakin enemmän se, mitä juuri nyt tapahtuu? Miten esimerkiksi sosiaalinen media reagoi tieteellisen tutkimuksen tuloksiin?

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari, jonka järjestäjiä ovat SYN, CSC ja OKM  saattaa antaa eväitä tulevaan. Seminaari pidetään Helsingissä 16.10.2015 ja sen pääpuhujaksi on saatu yhteistyökumppanimme, CWTS:n Associate Director Ed Noyons. Luvassa on kiinnostavaa ajatustenvaihtoa ja monipuolisia näkökulmia arviointiin ja sen käyttämiin välineisiin.

Eva Isaksson
tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija emerita


Facebooktwitterlinkedin

Leave a Comment