Tutkimuksen tuen verkoston järjestämän Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava webinaari järjestetään 17.5.2017 klo 10-11.30

Webinaarissa esitellään kolme näkökulmaa digitaaliseen humanismiin.

Helsingin yliopiston professori Mikko Tolosen aiheita ovat HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimus. Tämän jälkeen informaatikko Maija Paavolainen Helsingin yliopiston kirjastosta puhuu otsikolla digitaaliset kulttuuriperintöaineistot ja opiskelijat. Tietoasiantuntija Marika Sarvilahden aiheena on Visual Resources Centre – digitaalisen kulttuuriaineiston käytön ohjaus Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.

Webinaari nauhoitetaan ja on katsottavissa myös jälkikäteen. Lisätietoja webinaarista: Competence Wednesdays


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Rinnakkaistallennuskäytäntöihin tutustumassa – kertomus henkilökuntavaihdosta

wordle_kh001Pitkän työuran jälkeen aloitin opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa, kirjasto- ja tietopalvelun tutkinto-ohjelmassa ja olin päässyt opinnäytetyövaiheeseen. Työssäni olin kuullut Suomen yliopistokirjastojen neuvoston henkilökuntavaihdosta ja miettiessäni opinnäytetyötä ajattelin iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Selvitykseni aiheena on rinnakkaistallentaminen yliopistoissa, joten valitsin kaksi rinnakkaistallennuksen suhteen erilaista yliopistoa vaihtokohteekseni.

Sovittuani Lapin korkeakoulukirjaston johtajan kanssa asiasta otin yhteyttä sekä Helsingin yliopiston kirjaston avoimen tieteen tutkimustietojärjestelmästä vastaavaan henkilöön että Jyväskylän yliopiston kirjaston avoimen julkaisemisen yhteyshenkilöön. Sovittuani heidän kanssaan päivämäärät ja ohjelman, tein matkasuunnitelman ja varasin matkat ja yöpymispaikat. Ennen matkaa tein taustatyötä perehtymällä molempiin organisaatioihin nettisivujen avulla.

Suomi on pitkä maa ja koko yö meni junassa Rovaniemeltä Helsinkiin. Maanantaiaamuna olin Kaisa-kirjastossa, jossa minut otettiin ystävällisesti vastaan, pääsin kirjastokierrokselle ja sain paljon tietoa rinnakkaistallentamisesta. Kuulin kirjaston näkökulmasta Helsingin yliopiston avoimen tieteen ja rinnakkaistallentamisen rakenteesta sekä tutkimuksesta ja julkaisuista TUHATissa. Kävimme antoisia keskusteluja ja nauhoitinkin vastauksia esittämiini kysymyksiin. Tiistaina jatkoimme samasta aiheesta eri henkilön kanssa, syventyen juuri tallentamiseen, ja oli mielenkiintoista huomata miten me puhuimme samoista asioista ja miten meillä oli paljon samantyylisiä ongelmia tässäkin asiassa.  Vaikka määrät ovat aivan eri tasoa Lapissa ja Helsingissä, samantyyliset ongelmat ovat kuitenkin molemmilla ratkottavina.

Sain paljon tietoa – osasta osan jo tiesinkin – mutta myös uutta tietoa, ja uuden tiedon viemistä omaan organisaatiooni.  Helsingin yliopiston kirjastossa oli juuri meneillään Pop Up stand -päivät, joilla oli tarkoitus saada kiinnostuneita asiakkaita tapaamaan asiantuntijoita, joilta voi halutessaan kysyä ORCIDiin, rinnakkaistallennukseen tai avoimeen julkaisemiseen liittyvä kysymyksiä. Vierailin tapahtumassa kyselemässä ja seuraamassa tilannetta. Tuli tunne, että kirjaston henkilökunnan on tärkeää jalkautua asiakkaiden saataville. Onneksi aikataulu ei ollut liian tiukka, vaan vietin myös aikaa itse kirjastossa: tutkimassa, katselemassa, havainnoimassa ja seuraamassa siellä olevia asiakkaita sekä virkailijoita.

Kahden päivän päästä jatkoin matkaani junalla Jyväskylään. Jälleen sain ystävällisen vastaanoton ja paljon tietoa rinnakkaistallentamisesta, mutta tieto oli eri tavalla jäsenneltyä. Samaa asiaa voidaan tehdä eri tavalla. Organisaatioilla on erilaiset järjestelmät ja tiedonkeruu, myös tietojen tallentaminen tapahtuu eri tavalla. Todella mielenkiintoista oli huomata, miten eri tavoin tietoja voidaan kerätä ja tallentaa. Jyväskylässä oli TUTKA ja JYX-julkaisuarkisto, joihin pääsin tutustumaan tarkemmin.

Myös erilaisiin kirjastorakennuksiin ja kirjastojen erityisyyksiin oli ilo tutustua. Sain kunnian nähdä Jyväskylän yliopiston kirjaston aarteen, joita on vain neljä kappaletta maailmassa. Näistä yksi on Tanskan kuninkaallisessa kirjastossa, yksi Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa sekä kaksi Suomessa, toinen Kansalliskirjastossa ja toinen Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Teosta säilytetään lukkojen takana ja tarkasti oikeassa lämpötilassa.

Jyväskylän yliopiston kirjasto ei ole enää vain kirjasto, vaan avoimen tiedon keskus / kirjasto. Rinnakkaistallentamisesta sain erittäin paljon tietoa, onhan Jyväskylän yliopisto todella saanut tallennettua ison määrän tutkijoidensa artikkeleita. Rinnakkaistallentamiseen oli paneuduttu tehokkaasti ja tuli tunne, että se on heille tärkeä asia. Vaikka Jyväskylän yliopiston sivuilla onkin paljon tietoa rinnakkaistallentamisesta ja avoimesta julkaisemisesta, niin käytännön ohjeet ja omien kokemusten kertominen valaisee asiaa eri tavalla, varmasti mieleenpainuvammin. Sain myös seurata, miten tiedon tallentaminen tapahtui konkreettisesti. Lisäksi vietin pienen hetken Jyväskylän kirjaston ”asiakkaana” ja seurasin asiakkaiden ja virkailijoiden työskentelyä.  Opiskelijat olivat järjestäneet paneelikeskustelun, joka oli kerännyt joukon opiskelijoita kirjastoon.

Mieleen jäivät myös muutokset. Helsingin yliopiston kirjastossa oli ollut paljon muutoksia, ja uusia henkilöitä oli siirtynyt niihin tehtäviin, joihin kävin tarkemmin tutustumassa. Jyväskylän yliopiston kirjastoon on tulossa uusi tutkimustietojärjestelmä, joten uuden oppimista on tiedossa myös heidän henkilökunnalleen. Molempien organisaatioiden henkilökunnan auttamisen halu ja tiedon jakaminen oli todella antoisaa. Olin otettu saamastani ystävällisestä kohtelusta. Kiitos kaikille, jotka teitte vierailustani niin antoisan!

 

Eija Kumpula
Kirjastosihteeri
Lapin korkeakoulukirjasto
Lapin yliopisto

 

Kuva: Katja Halonen, tehty Wordle-ohjelmalla


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Henkilökuntavaihdosta uusia ideoita omaan työhön

Pyysimme Suomen yliopistokirjastojen neuvoston henkilökuntavaihdossa vuosina 2015-2016 olleita kertomaan kokemuksistaan. Henkilökuntavaihto on koettu hyvin hyödyllisenä, virkistävänä, kiinnostavana ja omaa ammatti-identiteettiä vahvistavana.

”Olen työskennellyt kirjastoissa yli kolmekymmentä vuotta ja tämä vaihtoviikko jää merkittävänä merkkipaaluna työuralleni. Suosittelen lämpimästi opintomatkaa toisiin kirjastoihin kaikille! Mukaan kannattaa pakata uteliaisuutta ja avointa mieltä. ”
– Liisa Tervonen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Henkilökuntavaihdossa olleet ovat saaneet tehdä käytännön työtä, tutustua erilaisiin kirjastoihin ja tiloihin, kokoelmiin, tietojärjestelmiin ja palveluihin. Yksi tärkeimmistä esiin nostetuista anneista on ollut mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kohdekirjaston työntekijöiden kanssa. Henkilökuntavaihdoista on ollut hyötyä sekä lähettävälle että vastaanottavalle kirjastolle. Kokemuksista on kerrottu eri tavoin oman kirjaston sisäisesti sekä kirjastojen verkkolehdissä ja blogeissa.

Henkilökuntavaihtokohteet ovat valikoituneet työntekijöiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. On haluttu päästä tutustumaan

  • uusiin järjestelmiin tai palveluratkaisuihin, kuten iPadien lainaus
  • erilaisiin tapoihin organisoida työtä, kuten asiakaspalvelutyö tiimeissä
  • omaa vastaavaan työhön toisessa kirjastossa, kuten kaukopalvelu
  • uusiin kirjastotiloihin
  • toisenlaisiin toimintatapoihin
  • kollegoihin, jotka ovat tulleet niminä tutuksi työn kautta.

On myös innostuttu lähtemään vastavaihtoon sen jälkeen kun oma kirjasto on toiminut vastaanottavana kirjastona. Henkilökuntavaihdolta on toivottu uusia ideoita ja näkemyksiä, oppia työmenetelmistä ja -tavoista sekä vaihtelua työvuoteen.

Henkilökuntavaihto kestää 3-5 päivää. On mahdollista sopia myös lyhempiä tutustumiskäyntejä toisiin kirjastoihin. Kohdekirjastojen huolella järjestämät ohjelmat ja ystävälliset sekä avuliaat ”paikallisoppaat” saivat paljon kiitosta.

”Pääsin tutustumaan kaikkiin Jyväskylän yliopiston kirjaston toimintoihin, ohjelma oli hienosti jaettu alkaen asiakaspalvelusta, edeten luetteloinnin ym. kautta tietojärjestelmäpuolelle.”
– Mika Hirvonen, Helsingin yliopiston kirjasto

”Kolme päivää on liian pieni aika oppia oikeasti minkään paikan käytäntöjä. Toisaalta se on kevyt isäntäpaikan kannalta; henkilöstöä ei sidota pitkäksi aikaa perehdyttämiseen.”
– Minna Helander, Helsingin yliopiston kirjasto

Omista poikkeavien toimintatapojen ja työvälineiden näkeminen ja tiedonvaihto puolin ja toisin on koettu kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Joissakin asioissa on huomattu oman kirjaston olevan edelläkävijä, joissakin asioissa taas on saatu apua kehittämiseen. Tietoja on vaihdettu henkilökuntavaihtojen jälkeenkin ja hyödynnetty syntyneitä suhteita.

”Opiskelija sai tiedonhaun ohjausta videotykin välityksellä, ja yhtä aikaa samassa tilassa kolme työntekijää työskenteli avokonttorissa.”
– Kirsi Rask, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

”Aukioloja JYK oli järjestänyt niin, että asiakkaina olevat opiskelijat sulkivat kirjaston. Myös itsepalveluna toimiva varausten nouto oli heillä jo tuolloin käytössä.”
– Mika Hirvonen, Helsingin yliopiston kirjasto

Kaikki kokemuksistaan kertoneet suosittelisivat vaihtoa kenelle hyvänsä. He olivat kokeneet olevansa tervetulleita ja saaneet vaikutelman, ettei vierailu kuormittanut vastaanottajakirjastoa liikaa. Henkilökuntavaihto on poikinut paljon uusia ajatuksia ja ideoita sekä vahvistanut omaa osaamista ja itseluottamusta.

”Vaihto sopii oikein hyvin kaikille kirjastolaisille, on erittäin avartavaa päästä seuraamaan toisen kirjaston arkea ja jos/kun vierailu on niin hyvin organisoitu kuin JYK oli sen tehnyt. Ehdottoman kannatettavaa on käydä toisessa kirjastossa vierailulla.”
– Mika Hirvonen, Helsingin yliopiston kirjasto

”Hienoa oli myös se, että sain kohdata niitä ihmisiä joiden kanssa olen jo vuosia tehnyt yhteistyötä kaukopalvelussa. Ja sain uskoa itseeni: minäkin olen ihan kelpo tekijä tässä kirjastomaailmassa!”
– Liisa Tervonen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Kehittämisehdotuksina mainittiin pidemmät vaihdot, esimerkiksi kuukausi tai pari, ja vaihdot johonkin projektiin liittyen. Ajateltiin myös, että vaihtomahdollisuudesta ei tiedetä tarpeeksi. Itse vaihdossa olleet toivoivat saavansa vielä isännöidä henkilökuntavaihtoa omassa kirjastossaan. Omien toimintojen esittelyä pidettiin hienona ja palkitsevana.

Juttu pohjautuu Minna Helanderin, Mika Hirvosen, Kirsi Raskin ja Liisa Tervosen kirjoituksiin kokemuksistaan. Suuret kiitokset heille!

Teksti: Katja Halonen
Kuvat: Teppo Kahtola


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Competence Wednesdays -webinaarisarja jatkuu

Tutkimuksen tuen verkoston järjestämän Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava webinaari järjestetään 26.4.2017 klo 14.00-15.30.

Webinaarin pääpuhujana on Carol Tenopir, jonka aiheena on Why Academics Read and How Libraries Contribute.  Webinaarissa Carol Tenopir kertoo tutkijoiden lukemiskäytäntöjä koskevista tutkimustuloksistaan. Carol Tenopirin esityksen jälkeen kuullaan kaksi kommenttipuheenvuoroa. Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron pitää tietoasiantuntija, musiikkitieteen tohtorikoulutettava Mikko Ojanen Helsingin yliopistosta. Toinen kommenttipuheenvuoro kuullaan tutkijan näkökulmasta ja sen pitää taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta. Webinaari nauhoitetaan ja on katsottavissa myös jälkikäteen. Lisätietoja webinaarista: Competence Wednesdays.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kiinnostaisiko lähteä henkilökuntavaihtoon?

Yliopistokirjastojen henkilökunnalla on mahdollisuus hakea henkilökuntavaihtoon toiseen yliopistokirjastoon. Henkilökuntavaihdon tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon laajentaminen, verkostoitumisen edistäminen, hyvien käytänteiden jakaminen ja kokonaisnäkemyksen kehittäminen korkeakoulukirjastoympäristöstä.

Henkilökuntavaihtoon osallistuneet suosittelevat vaihtoon lähtemistä lämpimästi!

Mikäli kiinnostuit, löydät toimintaohjeet SYNin verkkosivuilta.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYN juhli 20 vuottaan seminaarin merkeissä

_E3F2796_photo Linda TammistoTänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun yliopistokirjastojen johtajille annettiin esitys yhteisen koordinointielimen perustamisesta, jota vähän tämän jälkeen ryhdyttiin kutsumaan Suomen yliopistokirjastojen neuvostoksi. SYN juhli pyöreitä vuosiaan lokakuussa Helsingin yliopiston kirjastossa järjestetyllä seminaarilla.

Seminaarin aluksi kuultiin Jenni Haukion tervehdys Suomen yliopistokirjastojen neuvostolle, jonka välitti Turun yliopiston kirjaston johtaja Ulla Nygrén. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kaksi keynote-puhetta: Mary Casen esitys Partners in Transformation: University Libraries in Research and Learning sekä Alf Rehnin esitys Tiedon tulevaisuus, tulevaisuuden tieto. Lisäksi SYNin puheenjohtaja Kimmo Tuominen esitteli neuvoston toimintaa otsikolla Suomen yliopistokirjastojen neuvosto eilen ja tänään.

_E3F2802_photo Linda TammistoMary Case toimii kirjastonjohtajana University of Illinois’sa Chicagossa  ja Association of Research Libraries -järjestön puheenjohtajana. Mary Case esitteli etäyhteyden avulla pidetyssä puheessaan muutosta, jonka keskellä yliopistokirjastot ovat. Esimerkki muutostekijästä on kirjastojen aineistojen monipuolistuminen. Kyse ei ole pelkästään digitaalisen aineiston hallitsevasta asemasta vaan täysin uuden tyyppisistä aineistoista, kuten tutkimusdatasta. Muutostekijöiden rinnalla ovat suuret haasteet, joita kirjastojen on oltava ratkaisemassa. Yllätys ei ole, että yksi keskeisistä kysymyksistä on  tiedejulkaisemisen rakenteet, joiden muuttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä.

_E3F2832_photo Linda TammistoProfessori Alf Rehn puhui kirjastojen roolista informaation kyllästämässä maailmassa. Kirjaston on hyvä olla tietoinen omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan, ja kirjastoilla voikin olla paljon tarjottavaa tälle ajalle. Toisaalta on kyettävä myös oman toiminnan kriittiseen arviointiin sekä oman roolin ja aseman etsimiseen.

Kimmo Tuominen totesi, että SYNin 20-vuotisessa historiassa näyttävät toistuvan samantyyppiset kysymykset. SYNin historiasta löytyy joka tapauksessa esimerkkejä yhteistyöllä saavutetuista tuloksista, ja yliopistokirjastojen keskinäiselle yhteistyölle sekä kumppanuudelle muiden toimijoiden kanssa on edelleen tilausta.

_E3F2838_photo Linda TammistoSeminaarin lopuksi nautittiin harmonikansoittaja Teija Nikun vaikuttavasti tulkitsemista brasilialaisista ja ranskalaisista sävelistä.

Teksti: Jussi Piipponen
Kuvat: Linda Tammisto

 


facebooktwittergoogle_pluslinkedin