Kansainvälinen yhteistyöhanke Namibian yliopiston kirjaston kanssa

Helsingin, Tampereen ja Namibian yliopistojen kirjastot toteuttavat ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” –hankkeen, jota rahoittaa Suomen ulkoministeriö HEI ICI (Higher Education Institutions – Institutional Cooperation Instrument) –hankkeena.  Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston kirjasto.

Hanke on hyvää jatkoa Suomen ja Namibian pitkäaikaiselle läheiselle yhteistyölle. Suomellahan on hyvä maine Namibiassa sekä Martti Ahtisaaren että lähetystyöntekijöiden ansiosta. Lisätuttuutta hankkeellemme tuo se, että Namibian yliopiston kirjaston johtaja Ellen Ndeshi Namhila on valmistunut maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan informaatiotutkimus. Hankkeen koordinaattorina Helsingin yliopiston kirjastossa toimii Elise Pirttiniemi, jolla puolestaan on pitkäaikaiset ja läheiset suhteet Namibiaan.

Yhteistyöhankkeen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan ammatillista osaamista seuraavilla alueilla:

  • tiedonhankintataitojen opetus
  • aihealueiden palvelut tutkijoille ja opettajille (portaalit ja painetut oppaat)
  • kirjastojen painetut ja digitaaliset kokoelmat
  • akateeminen kirjoittaminen ja tieteellinen julkaiseminen
  • laatutyö ja kirjaston toimintaa kuvaavat mittarit.

Namibian kansallinen tavoite ”Vision 2030” tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin. Koulutus on avainasemassa pyrittäessä tämän tavoitteen saavuttamiseen. Namibian yliopiston kirjasto on maansa ainoa yliopistokirjasto ja tärkeä tekijä tieteellisen tiedon välittämisessä. Yliopisto ja kirjasto toimivat usealla kampuksella laajassa maassa; niinpä pohjoisten kampusten ja pääkampuksen välillä on noin 800 kilometriä. Etäisyydet luovat omat haasteensa kirjaston toimintaan, varsinkin kun informaatioteknologia ei vielä ole Suomen tasolla.

Namibian yliopiston kirjaston verkkosivut

Myös suomalaiset osanottajat hyötyvät hankkeesta. Hankkeen kautta opitaan afrikkalaisesta kulttuurista ja toimintatavoista. Se auttaa suomalaisia kirjastoja kohtaamaan Afrikasta tulevat opiskelijat ja tutkijat. Yhteistyöstä namibialaisten kanssa on hyötyä myös yliopistojen tasolla, kun yliopistoissa valmistellaan kansainvälisiä koulutusohjelmia.

Yhteistyö tulee toteutumaan sekä koulutustapahtumina että henkilökuntavaihtona. Ensimmäinen Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan laaja-alaiseen kouluttamiseen liittyvä seminaari toteutetaan jo lokakuussa 2011 eli ihan näinä päivinä Namibiassa. Seminaariin on lähdössä neljä henkilöä Helsingin yliopiston kirjastosta ja saman verran asiantuntijoita Tampereen yliopistosta. Seminaarin ohjelmassa pureudutaan kirjastojen toimintapolitiikkaan, tieteelliseen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen, kirjastojen kokoelmien sekä kirjastojen laatutyöhön ja toiminnan arviointiin. Seminaarin ohjelman valmistelu on ollut mielenkiintoinen prosessi, joka on opettanut sitä, miten erilaisissa kulttuureissa ja ympäristöissä namibialaiset ja suomalaiset yliopistokirjastot toimivat.

Ensimmäiseen Namibiaan suuntautuneeseen seminaarimatkaan osallistui neljä henkilöä Helsingistä ja neljä henkilöä Tampereelta. He kaikki toimivat opettajina. Kuva: Jacobina Mwiiyale

Seminaarit koostuvat sekä luennoista että ryhmätöistä. On tärkeää, että osallistujat pääsevät ryhmätöiden kautta heti prosessoimaan kuulemaansa. Kuva: Mirja Iivonen.

Heti lokakuun lopussa saapuu Namibiasta kaksi henkilöä vaihtoon
Suomeen. He työskentelevät ensiksi kaksi viikkoa Tampereella ja siirtyvät sitten vastaavaksi ajaksi Helsinkiin. Saapuminen lokakuun lopussa aurinkoisesta eteläisestä Afrikasta Suomen syksyyn voi olla namibialaisille kollegoille melkoinen kokemus. Toivottavasti heille täällä järjestettävä ohjelma korvaa Suomen ilmaston kovuutta.

Sekä Namibiassa tapahtuva kouluttaminen että namibialaisten vierailut Suomeen jatkuvat vuonna 2012. Tarkoitus on myös järjestää namibialaisten ja suomalaisten yhteisesiintymisiä Suomessa kesällä 2012 järjestettävän IFLA-konferenssin puitteissa.

Nykyisessä Namibiassa näkyy suomalainen koulutuspanos. Maan päättäjissä ja sivistyneistössä on lukuisia Ambomaan lähetyskouluissa taikka Suomessa opiskelleita. Taustalla on suomalainen arvomaailma. Suomalaiset eivät kouluttajina hyväksyneet apartheidia, vaan tarjosivat koulutusta ilman erottelua. Apartheidin  päättymisestä ja maan itsenäistymisestä on vasta parikymmentä vuotta. Myös Namibian yliopisto on perustettu itsenäistymisen jälkeen 1992.

On innostavaa olla osaltamme kehittämässä nuoren yliopiston osaamista ja tietopalveluja. Osaamisen kautta rakennetaan parempaa tulevaisuutta.

Mirja Iivonen                                   Kaisa Sinikara
Tampereen yliopiston kirjasto    Helsingin yliopiston kirjasto

Lokakuussa Windhoekissa on kevät ja jakarandat kukkivat. Kuva: Mirja Iivonen.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Barentsin kirjastolaiset yhdessä – Barents Library Conference 24.-26.8.2011

Barentsin kirjastokonferenssi yhdistää kirjastolaiset yli valtioiden rajojen ja yli kirjastojen sektorirajojen. Tämän vuoden konferenssi järjestettiin elokuussa Rovaniemellä uudessa kulttuuritalo Korundissa. Konferenssi on järjestetty jo vuodesta 1971 alkaen joka toinen vuosi vuorotellen eri maissa, kohderyhmänä kaikki alueen kirjastoammattilaiset. Näkökulma on vuosien mittaan avartunut kirjaston sisällöistä palvelujen tarjontaan, tällä kerralla teemana oli vuorovaikutus, etenkin asiakkaiden kanssa, mutta myös muista näkökulmista. Konferenssin järjestivät yhteistyössä Rovaniemen kaupunginkirjasto-Lapin maakuntakirjasto, Lapin korkeakoulukirjasto sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Barentsin alue koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisista osista sekä Luoteis-Venäjästä. Alue on enimmäkseen harvaan asuttua ja etäisyydet ovat pitkiä myös suurten ja keskisuurten kaupunkien välillä, joissa sijaitsevat yliopisto- ja korkeakoulukirjastot (esim. Tromssa, Luulaja, Rovaniemi, Murmansk ja Arkangeli).  Kirjastolaisia yhdistävät pitkien välimatkojen ja karujen pohjoisten olosuhteiden luomien haasteiden lisäksi halu yhteistoimintaan sekä halu kehittää kirjastoja. Alueella asuu vähemmistökansoja mm. erikieliset saamelaiset, kveenit, karjalaiset, nenetsit ja komit. Kirjastot ovat mukana luomassa ja ylläpitämässä alueen identiteettiä.  Esimerkiksi Barentsin kirjastojen saamelaiskokoelmista on tarkoitus rakentaa yksi yhteinen verkkohakujärjestelmä, joka kattaa Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen. Omaleimaista kirjastotoimintaa ovat myös kolmen valtion yhteiset, yhteispohjoismaiset kirjastoautot.

Konferenssissakin kävi ilmi, että Barentsin alueen kirjastojen tulevaisuudennäkymät ovat vahvasti kytköksissä alueen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen, mm. mahdolliseen uuteen luonnonvarojen laajamittaiseen hyödyntämiseen ja väestönmuutoksiin. Tieto- ja viestintätekniikan huimat kehitysnäkymät ovat todellisuutta myös pohjoisessa: kirjastojen on muututtava virtuaalisen ajan myötä, edelleen tiivisti seurattava kehitystä ja jatkossakin otettava käyttöön uudet tekniset edistysaskeleet. Sosiaalisen median käyttö kirjastoissa vahvistuu entisestään ja sen avulla kehitetään uusia, vuorovaikutteisia palveluja.  Jingru Høivik Norjan kansalliskirjastosta esitteli  kirjastojen mahdollisuuksia mobiiliteknologian hyödyntämiseen.

Tohtori Regis Rouge-Oikarisen tutkimustulosten mukaan keskeinen tekijä valtioiden rajat ylittävän yhteistyön onnistumisessa on toiminnan hallinnointi. Onnistuneen rajat ylittävän yhteistyön tulee perustua paikallisiin tarpeisiin ja aidosti vastavuoroiseen yhteistyöhön lähellä osallistujia, lähtökohtana yhteiset haasteet. Kirjastojen tulevaisuuden mahdollisuudet nousevat nykyisistä vahvuuksista: paikkana kirjasto on neutraali, lisäksi kirjastoilla on jo rajat ylittävät verkostot, joita toki voidaan entisestään vahvistaa. Kirjastoilla olisi edelleen tehtävää toisaalta arktista ja Barentsin aluetta kattavien tietojärjestelmien luomisessa sekä tiedon kohdentamisessa ja popularisoinnissa, toisaalta alueen asiakkaiden yhdistämisessä ja heidän näkemystensä kokoamisessa. Erityinen lisäpiirre kirjastojen rooliin alueen tiedonvälittäjinä on EU:n Arktisen informaatiokeskuksen mahdollinen tuleva sijoitus Rovaniemelle.

Verkostoitumisen ja muun mukavan sosiaalisen aktiviteetin lisäksi konferenssi tarjosi hyvän ajankohtaiskatsauksen alueen kirjastoista. Kirjastojen yhteisen pohjoisen identiteetin ja voiman soisi näkyvän myös Helsingin IFLA-kokouksessa 2012.
Lisätietoa Barents Library Conferencesta ja linkitetyt esitykset.

Susanna Parikka
Lapin korkeakoulukirjaston johtaja


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin