Altmetriikka-webinaari 24.2.2016 klo 14-15.30

SYNin tutkimuksen tuen verkoston webinaarit jatkuvat helmikuussa. Keskiviikkona 24.2. klo 14 on aiheena altmetriikka. Dosentti Kim Holmberg Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:sta kertoo altmetriikasta ja johtava tietoasiantuntiija Jukka Englund kommenttipuheenvuorossaan kertoo Helsingin yliopiston altmetriikkahankkeesta, mm. syksyn 2015 pilotista.

Pääset seuraamaan webinaaria osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/.

Webinaarin kieli on suomi ja nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston sivuilla.

Kim Holmbergin tutkimusryhmän kotisivu: http://impact.utu.fi/

Sarjan seuraavat webinaarit järjestetään 23.3., 27.4. ja 25.5.

SYN:in tutkimuksen tuen verkosto:

http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen-tuen-verkosto/

Tervetuloa mukaan!

Terveisin SYN:in tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmä

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Webinaari aiheesta Predatory Open Access 27.1. klo 14

SYNin Tutkimuksen tuen verkosto järjestää Predatory Open Access -aihetta käsittelevän webinaarin 27.1.2016 klo 14 alkaen. Tilaisuuden Keynote speakerit ovat Cenyu Shen ja Bo-Christer Björk, jotka esittelevät Predatory Open Access -tutkimustaan. Lisäksi ohjelmassa on kommenttipuheenvuoroja. Webinaarin kieli on englanti.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille. Sitä voi seurata osoitteessa: https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/ .

Nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston kotisivulla (http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen-tuen-verkosto/).

Tutkimuksen tuen verkosto järjestää vuonna 2016 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona Competence Wednesdays -webinaarisarjan. Sarjan muut kevään tilaisuudet järjestetään 24.2, 23.3, 27.4, 25.5.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ennakoivaa yhteistyötä kotimaisen tiedejulkaisemisen pelastamiseksi

Vastaus suomalaisten tiedelehtien tekijöiden avoimeen kirjeeseen Helsingin yliopiston kirjastolle

Arvoisa vastaanottaja,

Kiitän Helsingin yliopiston kirjaston puolesta kannanotostanne. On lohduttavaa ikävän talouskurimuksemme keskellä, että rahojemme loppumisesta kannetaan huolta sekä tieteellisissä seuroissa että myös esimerkiksi Lapin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

Kohtuullisen pitkän kirjastourani aikana en ole törmännyt aiemmin tällaiseen vetoomukseen. En muista nähneeni näin monelta taholta annettua tunnustusta siitä, että yliopistokirjastoilla on olennainen rooli kotimaisen tieteellisen viestinnän kentässä.

Teemme kovaa työtä varmistaaksemme sen, että yliopistolaisilla on pääsy tarvitsemaansa tieteelliseen tietoon. Kiitosta tästä työstä heruu harvoin, näkyvyyttä ehkä sitäkin vähemmän.

Huolenne on reaalinen ja ajankohtainen: yliopistokirjastojen resursointi on asia, josta on syytäkin kantaa huolta näinä aikoina. Jos asiakkaamme eivät reagoi voimakkaasti ja ennakoivasti, yliopistokirjastojen näkymättömyys saattaa kostautua paljon pahemmin kuin mitä tällä hetkellä olemme saaneet tuta.

Toivon, että vetoatte myös omissa yliopistoissanne aktiivisesti kirjastonne resurssien riittävyyden puolesta. Kannattaa toimia ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tutkijakunnan ääntä yliopistoissa kyllä kuullaan, varsinkin kun sama huoli ilmaistaan riittävän monelta taholta.

Yliopistokirjastojen näkymättömyydestä varmaan johtuu sekin, ettei mainitsemassanne hankkeessa ilmeisesti ole yhtään yliopistokirjaston edustajaa? Yliopistokirjastot toimivat aktiivisesti asiakasrajapinnassa ja ovat jatkuvasti tekemisissä kansallisen ja kansainvälisen kustannuskentän kanssa. Avoimen tieteen edistäjinä olemme olleet jo pitkään etulinjassa, vaikka projektirahoituksen ja huomion valokeila onkin meitä vältellyt.

Helsingin yliopiston kirjaston tilannetta meille osoittamanne vetoomus ei valitettavasti helpota: kun rahaa ei ole, sitä ei yksinkertaisesti ole, ja olemme valitettavasti joutuneet lakkauttamaan monta muutakin tärkeää julkaisua ja tietokantaa. Olemme toki koittaneet pitää huolta siitä, että julkaisunne ovat edelleen käyttöön saatavissa, ilman julkaisuembargoja.

Kotimainen tiedejulkaiseminen on niin tärkeä asia, että sen resursoinnin pelastamiseksi kannattaa tehdä yhteistyötä nimenomaan yliopistokirjastojen kanssa. Toivon tämän kannanoton johtavan siihen, että löydämme tavat torjua yhdessä tässä keskustelussa tunnistettuja uhkia.

Yhteistyöterveisin,

Kimmo Tuominen
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tulevaisuuteen johtaminen – johtamisosaamisen teemapäivä Turussa 5.11.2015

Seminaari yliopistokirjastoille ja yhteiskirjastoille

Aika: 5.11.2015 klo 9 – 15.45
Paikka: DataCity, Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilat, Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2. krs

Ohjelma:

9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.30–9.40 Seminaarin avaus, kirjastonjohtaja Ulla Nygrén
9.40–10.00 Tulevaisuusloikka  –  varajohtajat tulevaisuuskysymysten äärellä
10.00–11.15 Yliopistokirjastot tulevaisuudessa –  miksi ja miten? professori Isto Huvila (Uppsalan yliopisto)
11.15–12.30 Lounas
12.30–13.00 Kirjastojen johtaminen informaatioajan murroksessa, FT, dosentti Katriina Siivonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto)
13.00–15.30 Työpaja pienryhmissä: yliopistokirjastojen toimintaympäristön muutosten vaikutusten analyysiä ja pohtimista tulevaisuuspyörän avulla, vetäjänä Katriina Siivonen
15.30 Seminaarin päättäminen

Tervetuloa Turkuun!

Ilmoittautuminen Riitta Marttiselle viimeistään 27.10.2015:
Riitta Marttinen, palvelupäällikkö
Turun yliopiston kirjasto
riimar@utu.fi
puh. 02 333 7534 , 040 750 2479


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Expensive academic publications

The costs of academic publications threaten to surge out of reach for universities and research institutes.

In 2012–2016, the national subscriptions for the five largest academic journal packages will total nearly €64 million.

In the Vice-Rector Keijo Hämäläinen’s opinion, digitisation has made academic publishing more efficient but has also made it more expensive to access research publications.

“The digitisation of data and research infrastructure are both an opportunity and threat to Finnish science.”

The national negotiation strategy is being prepared by a working group with representatives from universities, universities of applied sciences and research institutes.

Funding cuts pose challenges

Academic journals are a lucrative business. For example, Elsevier, the largest academic publishing house, posted an operating profit of nearly €1.1 billion in 2014 (37% of its revenue), while that of its parent company, RELX Group, amounted to nearly €2.5 billion. The profit margins of other large academic publishers (such as Springer, Wiley, and Taylor & Francis) have also been around 30% in recent years.

According to Per Mickwitz, Research Director of the Finnish Environment Institute, large journal subscriptions have no viable competitors.

“This has made it possible to keep the prices high. The traditional power structures of academic publishing are further boosted by young researchers having to publish articles in established journals to achieve academic merit,” says Mickwitz, who is also a member of the strategy group.

The funding cuts to research resources laid out in the Government Programme will have an impact on the negotiations. The working group is seriously considering the possibility of the contract negotiations falling through because of the terms not being acceptable in Finland’s current situation. If no contract is signed, access to important research data may be hampered.

Aiming at open science

The Open Science and Research Initiative, launched by the Ministry of Education and Culture, aims to make Finland a leading country in open science and research by 2017. Openness enables new scientific discoveries and insights.

According to Vice-Rector Hämäläinen, the vision of open science also influences the negotiation strategy.

“We keep close tabs on international developments in this respect. Many other countries are also conducting or preparing for negotiations on journal subscriptions.”

In Finland, the preparations are coordinated by the FinELib consortium of libraries, which negotiates centralised licence agreements for national and international electronic material.

Further information on website (in Finnish)

Keijo Hämäläinen, Vice-Rector of the University of Helsinki, chair of the contract negotiation group, Keijo.Hamalainen[at]helsinki.fi

Kimmo Tuominen, University Librarian, Helsinki University Library, president of the Coalition for Finnish University Libraries, kimmo.tuominen[at]helsinki.fi

Kristiina Hormia-Poutanen, Director, National Library of Finland/Library Network Services, kristiina.hormia[at]helsinki.fi


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tiedejulkaisut tulevat kalliiksi

Tieteellisten julkaisujen kustannukset uhkaavat karata korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ulottumattomiin.

Viiden suurimman tiedelehtipaketin tilausten kansalliset kokonaiskustannukset ovat vuosina 2012—2016 yhteensä lähes 64 miljoonaa euroa.

Digitalisoituminen on vararehtori Keijo Hämäläisen mukaan tehostanut tieteellistä julkaisemista, mutta toisaalta lisännyt tutkimusjulkaisujen käyttöön saamisen kustannuksia muun muassa isojen, lukuisia tiedelehtiä käsittävien tilauspakettien kautta.

– Tietoaineistojen ja tutkimusinfrastruktuurien digitalisoituminen tarjoaa suomalaiselle tieteelle yhtä lailla uudenlaisia mahdollisuuksia kuin haasteitakin.

Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset valmistautuvat parhaillaan sopimusneuvotteluihin suurten tiedekustantajien kanssa. Tavoitteena on päästä lopputulokseen, joka on taloudellisesti kestävä, turvaa tieteellisen tiedon saatavuuden sekä ottaa huomioon eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen siirtymän kohti avoimempaa tiedejulkaisemista.

Kansallista neuvottelustrategiaa valmistellaan työryhmässä, jota johtaa tutkimus- ja opetusasioista vastaava vararehtori Hämäläinen.

Rahoitusleikkaukset haastavat kustannukset

Tiedelehtien julkaiseminen on kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi suurimman tiedejulkaisijan, Elsevierin, liikevoitto oli vuonna 2014 lähes 1,1 miljardia euroa (37 % liikevaihdosta) ja sen emoyhtiön RELX Groupin tuotto lähenteli 2,5 miljardia. Myös muiden suurten tiedekustantajien (kuten Springer, Wiley ja Taylor & Francis) tuottomarginaalit ovat olleet viime vuosina kolmenkymmenen prosentin paikkeilla.

Suurille lehtipaketeille ei ole Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Per Mickwitzin mukaan ollut korvaavaa vaihtoehtoa eli kilpailua.

– Tämä on mahdollistanut korkean hinnoittelun. Tieteellisen julkaisemisen vakiintuneita valtarakenteita tukee myös se, että nuorten tutkijoiden tieteellinen meritoituminen edellyttää julkaisemista vakiintuneissa huippulehdissä, sanoo strategiaryhmän jäsenenä toimiva Mickwitz.

Tutkimustyön edellytyksiin kohdistetut hallitusohjelman rahoitusleikkaukset vaikuttavat neuvotteluasetelmaan. Työryhmä ottaa vakavasti huomioon myös sen vaihtoehdon, ettei sopimuksia saada syntymään kansallisesti hyväksyttävin ehdoin. Jos sopimusta ei synny, voi tutkimuksen kannalta tärkeiden tietoaineistojen saatavuus hankaloitua.

Tavoitteena avoin tiede

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa määritellään tavoitteeksi se, että Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. Avoimuus mahdollistaa uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia.

Vararehtori Hämäläisen mukaan tieteen avoimuuden visio vaikuttaa myös neuvottelustrategiaan

– Seuraamme kiinteästi kansainvälistä kehitystä tässä suhteessa, sillä monissa muissakin maissa käydään tai valmistellaan parhaillaan lehtipaketteja koskevia neuvotteluja.

Suomessa neuvotteluihin valmistautumista koordinoi FinELib, kirjastojen muodostama konsortio, joka neuvottelee korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille keskitetysti käyttöoikeussopimuksia koti- ja ulkomaisiin elektronisiin aineistoihin.

Lisätietoja:

https://www.kiwi.fi/display/finelibtiedelehdet

Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopiston vararehtori, Sopimusneuvotteluryhmän puheenjohtaja, Keijo.Hamalainen[at]helsinki.fi

Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja, Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja, kimmo.tuominen[at]helsinki.fi

Kristiina Hormia-Poutanen, johtaja, Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkoverkkopalvelut, kristiina.hormia[at]helsinki.fi


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Bibliometriikkaseminaari 16.10. Helsingissä – ilmoittautuminen alkanut

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.10.2015. Seminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi bibliometriikan näkökulmasta. Erityisesti paneudutaan tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Seminaarin pääpuhujana on Ed Noyons (Associate Director CWTS, Leiden). Iltapäiväksi jakaudutaan ajankohtaisia aiheita käsitteleviin työryhmiin teemoilla tieteidenvälisyys, tutkimuksen arviointi ja tutkimuksen tuottavuuden mittaaminen.

Seminaariin toivotetaan tervetulleiksi kaikki bibliometriikan parissa työskentelevät ja sitä hyödyntävät henkilöt. Osallistujia toivotaan sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä, Suomen Akatemiasta että tutkijakunnasta. Osallistujia pyydetään halutessaan julkaisemaan seminaarin yhteydessä artikkeli jostain sen aihepiiriin liittyvästä kokonaisuudesta.

Seminaarin järjestävät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Tarkempi ohjelma ja seminaariin ilmoittautuminen tällä lomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/S/17307AB42743F589.par

Ilmoittaudu viimeistään ke 7.10.2015.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin