SYN:n uusi strategia videoksi

Toimiessani Suomen yliopistokirjastojen neuvoston yhteistyösihteerinä loppuvuoden 2012 sain tehtäväkseni monia mielenkiintoisia projekteja. Yksi mieleenpainuvimmista ja omalla tavallaan myös haastavimmista oli SYN:n esittelyvideon työstäminen.

Ajatus videon tekemiseen syntyi Helsingissä pidetyssä IFLA-konferenssissa, kun SYN:n yhteistyösihteerinä juuri ennen minua toiminut Raija Aaltonen piti konferenssissa esityksen SYN:n toiminnasta otsikolla: SYN – the Council for Finnish University Libraries. Tuota esitystä oli kuulemassa muutama suomalainen yliopistokirjastonjohtaja, jotka saivat esityksen aikana idean siitä, että esitys tulisi työstää myös videoksi. Edeltäjäni Raija siirtyi toisiin tehtäviin, joten videon työstäminen jäi minun tehtäväkseni.

Internetin ja erityisesti Youtuben kautta löytyy jo paljon erilaisia kirjastoaiheisia videoita eri puolilta maailmaa. Esittelyvideon tarkoituksena onkin jakaa myös suomalaista kirjastoalan osaamista kollegoille ympäri maailmaa. Suomessahan kirjastoalalla on panostettu paljon yhteistyöhön. Yhteistyöhön ja osaamisen jakamiseen perustuu myös SYN:n toiminta.

Videon pohjana päätettiin alusta alkaen käyttää Raijan tekemää esitystä hieman päivitettynä. Esityksen kuvitus vaihdettiin kuvaamaan yliopistokirjastoja ja niiden toimintaa. Kuvia kirjastoista pyydettiin kaikilta yliopistokirjastoilta. Kuvia löytyi kiitettävästi ja niiden valikoiminen oli melko aikaa vievää. Myös esityksen tekstejä muokattiin ja ajantasaistettiin. Esitys pohjautuu SYN:n uuteen strategiaan vuosille 2013-2017. Alkuperäisen esityksen tekohetkellä tuo strategia oli vielä työn alla, joten lopullisessa videossa strategiaa koskevat kohdat päivitettiin vastaamaan lokakuun neuvoston kokouksessa hyväksyttyä strategiaa.

Videon toteuttamiseen ei ollut käytettävissä omaa budjettia, joten video toteutettiin pääsääntöisesti Internetistä löytyvien ilmaisohjelmien avulla. Vaihtoehtoisia ohjelmia löytyi useampia, mutta lopulta video toteutettiin Windows Live Movie Maker –ohjelman avulla. Onneksi tuo ohjelma oli varsin helppokäyttöinen vasta-alkajallekin.

Syksyn mittaan videota työstettiin muiden töiden ohella. Vuoden loppuun mennessä videosta saatiin valmiiksi ns. ensimmäinen versio, jota ei kuitenkaan vielä esitetty kenellekään. SYN:n puheenjohtajan ja yhteistyösihteerin vaihtuessa vuoden 2013 alusta, video jäi siis vielä keskeneräiseksi. Näin ollen uuden yhteistyösihteerin tehtäväksi jäi vielä viimeistellä video. Nyt video on kuitenkin valmis ja katsottavissa YouTuben kautta.

[youtube=http://youtu.be/cLkPxjWZiEg]
Yhteistyöllä tämäkin video saatiin kuin saatiinkin valmiiksi!

Tanja Heikkilä
kirjastonhoitaja, Tampereen yliopiston kirjasto
(SYN:n yhteistyösihteeri 1.8.-31.12.2012)


Facebooktwitterlinkedin

Mitä minä Egyptissä tein?

Pääsin Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston edustajana mukaan kansainväliseen workshopiin, joka järjestettiin Kairossa Ain Shams –yliopiston (ASU) yliopistollisen sairaalan oppimiskeskuksessa. Workshop liittyi Improving the quality of higher education in public health sciences hankkeen Training of the trainers (TOT) –osa-alueeseen.

004_pyramids

Hankkeen tavoite on vakiinnuttaa master of public health  -koulutus afrikkalaisissa kumppaniyliopistoissa Keniassa (University of Eastern Africa, Baraton,  UEAB ) ja Tansaniassa (Catholic University of Health and Allied Sciences, CUHAS), sekä kehittää jo olemassa olevan kansanterveystieteen maisteriohjelman laatua ASU:ssa. Hanke kuuluu CIMO:n HEI ICI –ohjelmaan (Higher Education Institutions – Institutional Cooperation Instrument), jota rahoittaa Suomen ulkoministeriö.

Hankkeeseen osallistuu Suomesta UEF:n lisäksi Suomesta myös Karelia-ammattikorkeakoulu, josta workshopissa oli mukana yliopettaja Arja-Irene Tiainen. Projektissa TOT-osassa edistetään osaamista erityisesti verkko-opetuksen ja sähköisen kirjaston kehittämisessä. Itä-Suomen yliopistosta workshopiin osallistuivat myös verkko-opetuksen asiantuntija Ari Haaranen ja työterveyshuollon asiantuntija, professori Kimmo Räsänen.

Hankkeen aiemmissa vaiheissa UEF:n kirjaston johtaja Jarmo Saarti vieraili Ari Haarasen kanssa kumppanuusyliopistoissa loppuvuodesta 2011. Maaliskuussa 2012 afrikkalaiset vierailivat puolestaan Suomessa, jolloin pidimme heille mm. intensiivisiä Moodle-koulutuksia, joiden toteutukseen osallistui myös tietoasiantuntija Heikki Laitinen. Kairossa joulukuussa 2012 järjestetty workshop päätti hankkeen ensimmäisen vaiheen, joten kokosimme yhteen saavutuksia projektin eri osa-alueilla sekä hahmottelimme jatkosuunnitelmia.

Workshopiin osallistui neljän suomalaisen lisäksi neljä edustajaa sekä Keniasta että Tansaniasta sekä vaihteleva määrä kairolaisia eri workshop-päivinä. Järjestelyt onnistuivat hyvin ja vieraista pidettiin erinomaista huolta, eivätkä workshop-viikolle sattuneet mielenosoitukset suuremmin meille näyttäytyneet.

Oma osuuteni workshopin ohjelmassa kirjasto- ja tietopalveluasiantuntijana oli edistää verkko- ja etäopetuksen hyödyntämistä informaatiolukutaidon opetuksessa ja syventää osallistujien tietämystä (akateemisesta) informaatiolukutaidosta ja sen kriteereistä sekä kirjastoaineistojen ja tietopalveluiden modernista käytöstä yliopisto-opetuksessa. Vetämäni sessio oli erittäin keskusteleva ja johdatti mielestäni osallistujia edelleen edistämään informaatiolukutaitojen opetusta omissa yliopistoissaan.

Workshopissa opin paljon terveystieteellisestä koulutuksesta paitsi kumppaniyliopistoissa myös UEF:ssa, sekä kansanterveyden tilasta ja edistämistä osallistujamaissa. Kumppanukset ovat monin tavoin hyvin erilaisia mm. kokonsa ja opetustarjontansa puolesta. ASU on valtavan kokoinen yliopisto (pelkästään lääketieteellisessä tiedekunnassa on opiskelijoita lähes saman verran kuin koko UEF:ssa), jossa infrastruktuuri on riittämätöntä yliopiston kokoon nähden eivätkä opiskelijat oikeastaan pääse yliopistossa tietokoneille. Kirjastoa tosin uudistetaan parhaillaan perinteisestä kirjakirjastosta e-oppimista tukevaksi ja oppimiskeskusmaiseksi; niinpä en toiveistani huolimatta päässyt lainkaan tutustumaan siihen. Kaksi muuta kumppania taas ovat huomattavasti pienempiä eivätkä yhtä monialaisia yliopistoja, joten opiskelijoiden määrä lasketaan kymmenien tuhansien sijaan tuhansissa (CUHAS hieman yli 1000, keskittynyt terveystieteisiin; UEAB noin 2000, sisäoppilaitos, terveystieteillä iso osuus). Niissä langaton verkko kattaa kampukset, kannettavat tietokoneet ovat yleisiä, ja myös kirjastossa on työasemia opiskelijoille. Asioiden edistäminen ja esimerkiksi tietoteknisten ratkaisujen eteneminen vaikuttaakin helpommalta pienemmissä organisaatioissa; isommissa on väistämättä enemmän hierarkkisuutta ja hallinnollista byrokratiaa.

Workshopin aikana ilmeni, että kaikki kolme afrikkalaista yliopistoa ovat hankkeen aikana edenneet omilla tavoillaan ja kukin eniten eri asioissa – niissä, jotka kussakin yliopistossa ovat olleet tässä vaiheessa ensisijaisia. Esimerkkeinä saavutuksista voidaan mainita mm. ASU:n verkkopetustiimi, jossa on hyvä edustus eri tiedekunnista, CUHAS:n nopea edistyminen intranetin ja sen kautta saavutettavien verkkopalveluiden kehittämisessä, sekä UEAB:n jo käyttöön ottama laaja valikoima alakohtaisia informaatiolukutaidon verkkokursseja.

Kokemukseni mukaan kirjastoammattilaisten ja tietopalveluasiantuntijoiden kannattaa olla mukana tiedelaitosten kansainvälisissä hankkeissa, jolloin tietoasiantuntijaosaaminen kytkeytyy suoraan ja selkeästi oppiaineiseen ja opetukseen; aivan samoin kuin informaatiotaitojen ja niiden opetuksen on omassakin maassa kytkeydyttävä oppiaineiden muuhun opetukseen, vaikka vastuun siitä on oltava tietoasiantuntijoilla.

Tuulevi Ovaska
Palvelupäällikkö
Itä-Suomen yliopiston kirjasto

005_sun_smog
Kairossa aurinko paistaa savusumun läpi

Facebooktwitterlinkedin

Varajohtajat Gentin yliopiston kirjastossa

SYN:n varajohtajaverkoston toinen tutustumiskohde Belgiassa oli EU-toimielimien lisäksi Gentin yliopiston kirjasto. Gentin yliopisto kuuluu Belgian suurimpiin ja kansainvälisesti parhaiten rankattuihin yliopistoihin. Yliopiston kirjasto on tunnettu edistyksellisestä digitaalisesta kirjastostaan, merkittävästä kulttuuriperintökokoelmastaan sekä Art Nouveau –tyylisestä rakennuksestaan, kirjatornista, jonka on suunnitellut belgialainen arkkitehti Henry van de Velde.

Kirjatorni eli Book Tower. Kuva: Tanja Heikkilä

Kirjastonjohtaja Sylvia van Peteghem on 2000-luvun alusta lähtien uudistanut kirjastoa voimakkaasti. Lähtökohtana oli 200 kirjastoa ja 300 toimipistettä sekä pääkirjaston rappeutuneet tilat 1930-luvulla rakennetussa kirjatornissa. Kirjastoverkon uudistamisessa van Peteghem otti mallia Helsingin yliopistosta, jonka kirjastolaitos oli käymässä läpi samantyyppistä muutosta. Organisaation ja toimintojen kehittämisessä hänellä oli konsulttina Lundin yliopiston kirjaston johtaja Lars Björnshauge. Samanaikaisesti yliopiston kirjastoverkon rakenteellisen ja organisatorisen uudistamisen kanssa on restauroitu arkkitehtonisesti arvokasta kirjatornia. Alkusysäys siihen tuli yksityiseltä sijoittajalta, joka oli ostanut kirjaston piirrokset ja rakentamiseen liittyvät dokumentit huutokaupasta ja kiinnostui kirjaston kohtalosta. Tämä sijoittaja sai aktiivisella toiminnallaan aikaan sen, että yleinen kiinnostus kirjaston kunnostamiseen heräsi ja yliopisto sitoutui rahoittamaan kirjaston restauroinnin, joka on edelleen käynnissä. Rappeutuneesta ja väärillä menetelmillä vuosikymmenten kuluessa korjaillusta rakennuksesta on kuoriutumassa todellinen arkkitehtorinen helmi (katso Sylvia van Peteghemin artikkeli kirjatornin kunnostuksesta).

Kirjaston kulttuuriperintökokoelman juuret ovat Flaamilaisen alueen luostareissa, jotka joutuivat Ranskan vallankumouksen takia luopumaan aarteistaan. Belgian ja Flaamin historian muutkin käänteet ovat kartuttaneet kokoelmia, jotka kuin ihmeen kaupalla säästyivät alueella riehuneista maailmansodista. Kulttuuriperintökokoelmiin kuuluu ikivanhoja käsikirjoituksia ja papyruksia, valokuvia sekä harvinaisuuksia 1800- ja 1900-luvuilta. Osa kokoelmista on digitoitu ja avattu käyttöön Creative Commons-lisenssillä.

Vuonna 2007 käynnistyi Google-projekti, jossa Google digitoi kirjaston kokoelmista 300 000 teosta: käsikirjoituksia, kuvia, ennen vuotta 1872 ilmestyneitä kirjoja ja muita copyrightin ulkopuolella olevia teoksia. Digitoinnista ei kirjastolle aiheudu muita kustannuksia kuin se työ, mitä kirjojen valinta ja digitoitavaksi lähettäminen ym. valmistelutoimet edellyttävät. Kirjastossa ollaan erittäin tyytyväisiä Google-yhteistyöhön ja siihen miten kokoelma saa näkyvyyttä tämän projektin ansiosta.

Näkymä kirjatornista kaupungille päin. Kuva: Tanja Heikkilä

Lars Björnshaugen raportti on ohjannut Gentin yliopiston kirjaston kehittämistä, jossa tavoitteena oli moderni rakenne, joka sopeutuu tulevaisuuden haasteisiin ja jossa yhdistyvät tämän päivän tutkimuksen ja opetuksen tarpeet sekä kulttuuriperinnön vaaliminen ja käyttöön asettaminen. Digitaalisen kirjaston kehittämistä on jatkettu uusien konsulttien neuvoilla. Vuonna 2011 kirjasto kutsui avukseen kaksi kirjastoautomaation asiantuntijaa, Kristiina Hormia-Poutasen Suomen Kansalliskirjastosta sekä Herbert Van de Sompelin Los Alamos National Laboratorysta, Yhdysvalloista. Herbert Van de Sompel on Gentin yliopiston kasvatti, joka on opiskellut ja työskennellyt Gentin yliopiston kirjastossa ja siellä kehittänyt SFX-linkityspalvelun, joka on meillekin tuttu Nelli-portaalin osa.

Lukusalissa on komeat puiset pöydät. Kuva: Annu Jauhiainen

Gentin yliopiston kirjasto on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Siellä on menestyksellisesti yhdistetty historiallinen kulttuuriperintökokoelma ja digitaalinen kirjasto. Päällimmäiseksi tästä vierailusta jäi voimakas ja innostunut kehittäminen ja uudistaminen, jonka vaikutus tuntuu kaikilla saroilla: organisaatiossa, toiminnoissa, kokoelmissa ja rakennuksessa.

SYN:n varajohtajien opintomatkalaisten vierailusta EU-toimielimiin on aikaisemmin julkaistu oma kirjoituksensa tässä blogissa.

Annu Jauhiainen
Suunnittelupäällikkö
Kansalliskirjasto


Facebooktwitterlinkedin

Yliopistokirjastojen varajohtajia opintomatkalla Brysselissä

SYN:n varajohtajaverkosto suunnitteli kuluvan vuoden alkupuolella toimintaansa ja yhdeksi päämääräksi valikoitui yhteinen tutustumismatka. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat EU-toimielimet ja Bryssel. Yhteydet edustustoon hoiti verkoston varapuheenjohtaja Leena Toivonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja matka järjestyi edustuston tuella syyskuun lopussa (26.-28.9.2012). Ohjelman sisältöön voitiin esittää toiveita ja ajoissa etukäteen saatiin sekä ohjelma että muu ohjeistus. Ensimmäisenä aamuna ilmeni, että EU-toimielimiin ei niin vain kävelläkään sisään, vaan passit tarkistetaan, saadaan Visitor-laput ja sen jälkeen odotetaan päivän organisoijaa ja kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Komission rakennus sijaitsi hotellimme lähellä, joten matkat taittuivat kävellen lämpimässä ja ajoittaisen sateisessa säässä.

EU:n toimistot ovat keskittyneet samalle Schumannin
alueelle, kuvassa komission rakennus. Kuva: Annu Jauhiainen

Korkeakoulupolitiikan tavoitteista

Yliopistokirjastoja kiinnostivat erityisesti tekijänoikeudet, korkeakoulupolitiikka ja Open Access, jotka olivatkin päivien painopisteitä. Korkeakoulupolitiikasta ja sen uusista suuntaviivoista kertoi koulutus- ja kulttuuriosaston pääosastolta William Aitschison. Euroopan unionilla on koordinoiva ja tukeva rooli, sillä maat ovat itse vastuussa omista koulutusjärjestelmistään. Tämä tarkoittaa 27 maata ja siten 27 erilaista järjestelmää. Tosin EU:n järjestelmät Erasmus, ECTS ja Bologna prosessi ovat tehneet liikkuvuuden ja arvioinnin helpommaksi.

Aitschison esitteli korkeakoulupolitiikan tavoitteita ja totesi, että koulutus – ja erityisesti korkeakoulutus – korostuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eurooppa 2020 ohjelmassa todetaan, että Eurooppa tarvitsee korkeakoulutettuja, joilla on monipuolinen koulutus, työelämätaidot, ja ennen kaikkea, heitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa 25–64 -vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on keskimäärin n. 26 %, ennusteiden mukaan heitä tarvitaan n. 35 % työmarkkinoille vuonna 2020. Tavoitteena on, että 30–34 –vuotiaista 40 % olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita vuonna 2020. Suomen luvut ovat EU-maiden kärkijoukossa. Aitschison totesi opiskelijoiden tarvitsevan myös muita taitoja kuten ”transversal skills” (kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja viestintätaitoja). Keskustelussa toimme esiin, että yliopistokirjastoissa näemme tässä yhteyksiä myös informaatiolukutaitoon.

Komissiossa on myös kaavalitu uutta yliopistojen rankingjärjestelmää U-multirankia, joka kattaisi laajemman mittarivalikoiman, ei vain tutkimusta. Korkeakoulupolitiikan tavoitteet tiivistettyinä löytyvät yhdestä uusimmasta ja tärkeimmästä asiakirjasta: “Supporting Growth and Jobs: an Agenda for the modernisation of Europe’s higher education systems “  COM(2011) 567 final.

Kuva komission vierailupalveluiden aulasta. Kuva: Annu Jauhiainen

Komissiolta Open Accessia koskeva suositus jäsenvaltioille kesällä 2012

Komission Open Access -politiikkaa esitteli Jean -Francois Deschamps, joka siteerasi tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavaa komissaaria Geoghegan-Quinnia: ‘We need […] a unified research area that brings together people and ideas in a way that catalyses science and world-leading innovation.  Open access can help make this vision become a reality.’

Komission tavoitteena on mm. kehittää ja toteuttaa Open Accessia tutkimusprojekteihin, joita rahoitetaan EU:n tuella. Tavoitteena on lisäksi edistää Open Access -yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken. Komissio on toiminut varsin aktiivisesti, sillä kesällä 2012 julkaistiin kaksi tiedonantoa ja yksi suositus Open Access asioita koskien. Suositus koskee jäsenvaltioita ja suosituksessa komissio kehottaa määrittelemään ja toteuttamaan menettelytapoja julkisilla varoilla tuotetun tutkimuksen tulosten ja julkaisujen avoimeen julkistamiseen.

Komission keskuskirjasto ja komission vierailuvierailupalvelut sijaitsevat vanhassa luostarissa ja kirkossa. Tämän holvikaaren takana on komission keskuskirjasto. Kuva: Annu Jauhiainen

Komission keskuskirjasto

Kirjastonhoitaja Taavi Saarimäki edusti komission kirjastoa. Komission keskuskirjasto on avoin komission ja muiden instituutioiden sekä järjestöjen virkamiehille. Kaikilla pääosastoilla on oma kirjastonsa, joista pääosastot vastaavat. Talousnäkymät vaikuttanevat myös EU-toimielimissä, sillä Saarimäen mukaan monia osastojen kirjastoja on lakkautettu, ne on yhdistetty toisiin kirjastoihin tai toimintaa on siirretty keskuskirjastolle. Esityksensä aluksi Saarimäki toivoi kuulevansa Suomen yliopistokirjastojen nykyisistä näkymistä ja mahdollisista haasteista. Keskustelukierros kokosi yhteisen listan; uudet toiminnot, tutkijapalveluihin vastaaminen, kirjastojen asema korkeakouluissa, talousnäkymät jne. Saarimäki puhui myös kirjaston tarjoamasta uudesta sivustosta, joka kokoaa komission käyttämät sosiaalisen median sivustot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että komission sisäisessä tiedonvälityksessä käytetään mm. Yammeria, joka toimii sosiaalisena verkostopalveluna. Esityksen lopuksi pääsimme vierailemaan kirjastoon.

Vierailun aikana kuullut muutkin esitykset olivat kiinnostavia ja esitysten pitäjät olivat innostuneita aiheestaan, joka myös aktivoi ryhmäämme. Suomen sijoitus jäsenmaiden eri vertailussa oli huippuluokkaa ja esitysten pitäjät sen mielellään meille kertoivatkin. Saimmekin organisoijilta kiitosta aktiivisuudesta ja he toivoivatkin, että yliopistokirjastojen osallistujille tarjoutui mahdollisuus saada kontakteja asioita hoitaviin henkilöihin.

Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen
Hallintopäällikkö
Tritonia Vaasan tiedekirjasto

Leena Toivonen
Hallintopäällikkö
Tampereen yliopiston kirjasto


Facebooktwitterlinkedin

Kirjastoarkkitehtuurin uudet suunnat – Designing the Future Library -seminaari Helsingin IFLAn yhteydessä

Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestettiin Helsingissä elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja sen vetäjänä toimi Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Osanottajia oli n. 160 henkeä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Uusi keskuskirjasto Helsinkiin vuonna 2017

Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kuvasi puheenvuorossaan lähtökohtia, joihin Helsingin uuden keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on pohjautunut. Keskustakirjasto avataan vuonna 2017.  Se tullaan rakentamaan kaupungin sydämeen, Töölönlahden rannalle ja sitä tulee käyttämään päivittäin n. 5000 kaupunkilaista. Heidän kirjastoon liittyviä unelmiaan on kerätty Keskustakirjasto 2017 -sivustolle, josta löytyy myös paljon muuta tietoa arkkitehtikilpailusta ja kirjastosuunnittelusta.

Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto Kaisa-talossa avattiin 3.9.

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikaran esitykseen sisältyi mm. Helsingin yliopiston kirjastotoimen 15 vuotta kestäneen kehitysvaiheen kuvaus, jonka kuluessa n. 160:stä monen kokoisesta kirjastotoimipisteestä kehitettiin yhtenäinen vuoden 2010 alussa syntynyt yliopiston erillislaitos, Helsingin yliopiston kirjasto.

Pitkän kehitysvaiheen päätteeksi Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet käyttäytymistieteellistä Minervaa lukuun ottamatta pääsivät kesällä 2012 saman katon alle Kaisa-talon kirjastotilaan, joka nimettiin Helsingin yliopiston pääkirjastoksi. Kaisa-talo on näyttävä osa Helsingin yliopiston WDC 2012 -vuoden teemoja ja hankkeita.

Näyttävät kierreportaat vievät kerroksesta toiseen uudessa Kaisa-talossa sijaitsevassa Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Arkkitehti Matti Huhtamies Kaisa-talon suunnitelleesta Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä aloitti esityksensä otteella Kaisa-talon rakentamisesta kertovasta elokuvasta. Hän jatkoi kertomalla, mistä Kaisa-talossa on kyse. Miksi rakennus on sellainen kuin se on? Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. talon sijainti, ympäristö, rakennuksen merkittävyys, tilojen hahmottuminen sisältä käsin ja tarve erityyppisten tilojen vyöhykkeisiin.

Kansalliskirjaston uudistushanke

Seminaarin Porthania I:ssä pidetyn osuuden päätteeksi arkkitehti Pauno Narjus kertoi Kansalliskirjaston päärakennuksen uudistushankkeesta. Sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Esityksestä sai hyvän kuvan siitä, miten vaativaa on saattaa vanhaa, suojeltua arvorakennusta mm. nykyajan teknologian edellyttämään kuntoon.

Seminaarin osallistujat saivat Narjuksen esittelemistä pohjapiirroksista havainnollisen käsityksen Kansalliskirjasto-rakennuksen alkuperäisistä tiloista ja niihin kohdistuneista uudistus- ja laajennustoimista, joita on toteutettu läpi vuosikymmenten.

Kaksi tuntia kestäneen seminaarin jälkeen osallistujat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta Kaisa-taloon tutustumaan Helsingin yliopiston pääkirjastoon, jonka ovet avattiin yleisölle yliopiston avajaispäivänä 3.9. klo 9.

Helsingin yliopiston opiskelijat pääsevät opiskelemaan värikkäillä sohvilla uudessa pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Lisää kuvia seminaarista Helsingin yliopiston pääkirjaston Facebook-sivulla.

Teksti:
Päivi Lammi, suunnittelija ja
Eeva-Liisa Viitala, tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto

 


Facebooktwitterlinkedin

On the Road to Information Literacy – a satellite meeting of IFLA 2012 at Tampere University

Library professionals as gate openers

Tampere University Library hosted a two-day satellite event at IFLA 2012 “The road to Information Literacy – Librarians as Facilitators of Learning”, with over 130 library professionals from around the world attending. Many of the visitors continued to the main IFLA conference in Helsinki, but a number of them just came to the preconference in Tampere to hear about the important issues in IL education.

The Head of Communications of Tampere University, Katja Kannonlahti opened the satellite conference by saying: ”University staff and students need your help as information professionals. You are not the gatekeepers, but the gate openers. There is nothing without information.” The role of the university library and librarians in the academic society is acknowledged and well appreciated in Finland. At the University of Tampere, the theme of the satellite is very topical, because brand new study programs are being launched this autumn with IL education in the curriculum for all students across the disciplines, and the students are equally offered IL sessions during different phases of their studies.

The satellite introduced two distinguished key note speakers, Kirsti Lonka and Carol Kuhlthau.

The university students grow into reflective professionals

Kirsti Lonka, a professor and vice dean of the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki, Finland, talked on the topic of “Engaging Learning Environments for the Future”. She emphasized the importance of learning technology as a tool for working, not just for entertainment. The students are already familiar with the latest technology, which should be taken into account and utilized, when developing academic working habits and teaching practices.

Professor Kirsti Lonka having her presentation.

University teachers should stimulate the students’ own thinking processes.  In her presentation, she analysed the concept of interest. In fostering the learning process and reflective thinking, she said that maintaining interest is a key element: the students who experience more interest also perform better. Furthermore, even mass education can be engaging and promote a feeling of flow.  As the students grow into reflective professionals, they deal with academic emotions, which was an interesting concept in her presentation. She also pointed out the importance of developing and supporting collectively cultivated learning practices, not just an individual learning process. In her opinion, learning takes place in multiple spaces: whether those be the physical, virtual, social, mobile and mental spaces of learning.  Designing learning spaces is an important part of designing education, with the new Kaisa House at Helsinki University as her intriguing example.

 The Information seeking process involves feelings

Carol Kuhlthau, professor emerita of library and information science at Rutgers University, United States, gave an interesting key note speech on the second day of the seminar under the title “Librarians facilitating learning through guided Inquiry”.  Carol Kuhlthau, perhaps one of the most well-known researchers on the information seeking process has been affected by constructivist theories of learning, authoring and co-authoring the well-known books Seeking Meaning (2004), Guided Inquiry (2007), and Guided Inquiry Design (2012).  She wanted to emphasize the role of value-added librarians. She said that librarians are increasingly more needed in the dynamic and cluttered information surroundings, and that it is a common misunderstanding that the library is not needed anymore.

Professor emeritus Carol Kuhlthau discussing with conference participants after her presentation.

Professor Kuhlthau said: “Students have feelings, they are thinking and they are doing!” As information literacy instructors, we should understand this tripartite learning process.  I think we can conclude that in IL education we should support the students in the cognitive level, as academic thinkers, we should reassure their confidence in using academic information resources as well as give them practical hands-on exercises and teach them to actively use these skills which are crucial for them in succeeding in their academic studies as well as addressing real working life problems.

Furthermore, she defined the “library as an inquiry lab for information literacy”. Information workers are in her opinion an important asset to the community. Interesting similarities could be seen in Lonka’s and Kuhlthau’s presentations although they are coming from two academic disciplines. Both see that the idea of interest and feeling are important when it comes to learning, and that the teaching librarian plays an important role in supporting the student in the academic research and study process, stimulating and facilitating that process.

How to teach Information literacy – a variety of ideas

Conference book.

The satellite was sponsored by the Continuing Professional Development & Workplace Learning and Information literacy sections of IFLA, which two main themes were well represented in the program.  During the two-day conference, we heard interesting presentations about IL education and professional development from a variety of inspiring angles.  Some of the presenters also published their articles in the Conference book. The book offers a chance to look at interesting articles from the professional development perspective as well as take a look at effective information literacy interventions done in different parts of the world.

Sharon Favaro from Seton Hall University, USA, talked about first-year students, the role of technology in reshaping research experiences, and using the students’ prior knowledge skills, such as social media skills, to open the door to learning something new. From University of Illinois at Urbana-Champaign came Lisa Janicke Hinchliffe whose two presentations gave important and theoretically grounded yet practical advice in designing and assessing high-quality information literacy instruction, and supporting one’s professional growth.

Juanita Jara de Súmar from McGill University, Canada, in her case study pointed out the importance of succession planning in developing IL education. With the aging of the work force, it seems to be crucial for any organization to share best practices among the workers across the generations. Organizations, such as libraries, should be prepared to do some succession planning to retain the institutional knowledge, she said.

Eystein Gullbekk and Tove Rullestad from University libraries in Oslo and Bergen, Norway, gave a presentation about Library staff and PhD Students as partners in research and learning, with their case of developing web-based IL education modules. It seems that the topic is very topical for many university libraries, because that session was full of librarians interested in hearing about IL education for researchers.

Editor Eileen Breen, whose topic was “IL in the professional literature”, in her case study of a professional library journal had explored which topics where covered in that journal over the years. She identified that there is a gap in literature on the topic of Human resource development for teaching and teaching management. She encouraged information professionals in the audience to share and write about their professional experiences in that area.

 Information workers find inspiration in benchmarking

Networking with colleagues.

The satellite conference also offered inspiring surroundings for global networking with other library professionals during the discussions over workshops, group work tasks, poster sessions, coffee breaks and conference dinner. The sun was also shining on the second day of the conference, which was a welcomed surprise to the satellite organizers, after having had such a rainy summer in Finland.

Janika Asplund
Information specialist, Tampere University Library
Secretary for Cooperation for The  Council for Finnish University Libraries 1.2.-31.10.2011
(Kuvat: Outi Viitasalo)


Facebooktwitterlinkedin

Turussa keskustellaan elokuussa kirjaston vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta

IFLA lähestyy ja me itse kukin mietimme osallistumistamme.Varsinaisen konferenssin lisäksi eri puolilla Suomea ja Baltian maissa järjestetään yhteensä 20 satelliittikonferenssia. Yliopistokirjastot osallistuvat aktiivisesti myös IFLA satelliittien järjestämiseen Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä.

Turun yliopistossa järjestetään kolmen IFLAn jaoston (Management and Marketing; Research Libraries, Statistics) ja Turun yliopiston kirjaston yhteistyönä toteutettava satelliittikonferenssi 8.-9.8. 2012. Keskiviikko 8.8. on kirjastovierailuja ja yhteinen iltajuhla Muumimaassa. Varsinainen seminaaripäivä on torstaina 9.8.12.

Konferenssi on osoitettu erityisesti kirjastojen johdolle ja sen aihe on varsin ajankohtainen: Library’s Efficiency, Impact and Outcomes – Statistical Evaluation and Other Methods as Tools for Management and Decision-making. Konferenssissa on yhteisen osion lisäksi seminaarit sekä yleisille että tieteellisille kirjastoille.

Olisi hienoa nähdä Suomen kirjastojohtajia myös tässä seminaarissa, sillä kirjastojen toimintaympäristön radikaalit muutokset asettavat yhä uusia haasteita kirjastojen johtamiselle, eikä perinteinen tilastotiedon keruu kirjaston toiminnasta raportoitaessa enää riitä. Nykyajan talouspoliittisessa ilmastossa myös kirjaston on kyettävä osoittamaan arvonsa. Tämä koskee yhtä hyvin yleisiä kuin tieteellisiä kirjastoja. Perinteisen kvantitatiivisen tiedon (tilastot) rinnalle tarvitaan myös laadullista eli kvalitatiivista tietoa ja eri lähteistä kerättyä tietoa yhdistämällä löydetään uusia välineitä todistaa kirjaston arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus taisteltaessa niukkenevista resursseista ja pyrittäessä vastaamaan kirjaston käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

Markku Laitinen
suunnittelija, Helsingin yliopiston kirjasto


Facebooktwitterlinkedin

Ideas nuevas : Erasmus-vaihdossa Espanjan auringon alla

Ajatus henkilöstövaihdosta jossain päin Eurooppaa oli kytenyt mielessäni jo useamman vuoden ajan. Varsinainen toteutus oli kuitenkin aikaisemmin jäänyt aina puolitiehen.

Barcelonan lentoasemalta - kuvat Annamari Pudas

Kun esimieheni välitti minulle ammattikorkeakoulumme kv-koordinaattorin saaman kutsun Huelvan yliopiston International Week –tapahtumaan keväiseen Espanjaan, en keksinyt enää yhtään syytä olla lähtemättä. Totta puhuen olin innoissani siitä, että kauan haaveilemani vaihto oli viimeinkin toteutumassa ja edessä olisi viikko eteläisen Espanjan kirjastokulttuuriin ja elämänmenoon tutustuen.

Ennen matkalaukkujen pakkaamista oli kuitenkin selvittävä erinäisten hakemusten ja lomakkeiden täytöstä – ja tietysti käytännön matkajärjestelyistä.  Olin loihtinut mieleeni pienimuotoisen kauhuskenaarion vaihtoonlähtijän hakemus- ja lomakeviidakosta, mutta totuus oli tarua ihmeellisempää tässäkin asiassa. Itse asiassa hakuprosessi tarjosi hyvän keinon valmentautua matkaa varten; hakemuksessa ja työsuunnitelmassa oli kerrattava motiivit vaihtoon lähtemiselle, ja lomakkeiden täyttö englannin kielellä tarjosi myös sopivaa kielivalmennusta tulevaa ajatellen. Yhteydenpito Huelvan yliopiston kv-koordinaattorin Clairen kanssa hoitui sähköpostitse ja olipa International Week –tapahtumalle avattu myös oma Facebook-sivu.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kv-sihteeri oli korvaamaton apu; hän selosti hakemusprosessin etenemisen vaihe vaiheelta ja tarjosi apua lomakkeiden täytössä sekä matkajärjestelyjen hoitamisessa. Englanninkielinen ammattinimike oli oikeastaan ainoa asia, joka tuotti yllätyksen vaihtoprosessissa: vaihtokohteessa, johon oli siis tulossa eri ammattiryhmien edustajia korkeakouluista, oli varattu oma ryhmä kirjastolaisille (Librarians), johon siis itsekin ilmoittauduin. Englanninkielinen tittelini, Information Specialist, oli kuitenkin sen verran harhaanjohtava, että lopulta löysin itseni samasta ryhmästä IT-ammattilaisten kanssa. Onnekseni pääsin lopulta omieni pariin, ja espanjalaisen käyttäjähallinnon sijaan sain perehtyä viikon ajan siihen, miten eteläeurooppalainen yliopistokirjasto toimii.

Huelva on mukavankokoinen (n. 150 00 asukasta) teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Andalusiassa lähellä Atlantin rannikkoa. Huelvan yliopisto on varsin nuori, 1990-luvulla perustettu 12 000 opiskelijan opinahjo, joka on levittäytynyt neljälle kampukselle. Pääkirjasto sijaitsee El Carmen-nimisellä yliopiston pääkampuksella, joka oli kirjastoryhmän virallisen ohjelman tapahtumapaikka koko viikon ajan.

Kirjastoryhmässä oli mukana kollegoita ympäri Eurooppaa – myös Suomesta. Viikon parasta antia olikin kokemusten vaihto eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Isäntäkirjasto oli järjestänyt joka päivälle tutustumiskohteen tai –aiheen, ja viikon aikana syntyi kuva varsin aktiivisesta ja ulospäin suuntautuvasta korkeakoulukirjastosta, joka hyödyntää tehokkaasti Millenium-järjestelmäänsä sekä painettujen että e-aineistojen hallinnassa, toimii Open Access –aatteen suunnannäyttäjänä yliopistossaan, on varsin hyvin resursoitu ja suomalaiseen kirjastomaailmaan verrattuna yllättävän miesvaltainen.

Vaihtoviikkoon sai halutessaan sisällyttää espanjan kielen kurssin ja myös vapaa-ajanohjelmaa oli järjestetty päätöspäivää lukuun ottamatta viikon jokaiselle päivälle. Tervetuliaistilaisuus tapaksen ja sangrian kera, kaupunkikierros ja retki läheiseen luonnonpuistoon olivat mieleenpainuvimpia tapahtumia.

International Week –tapahtumat ovat ensikertalaiselle Erasmus-kävijälle sikäli turvallinen tapa aloittaa kansainvälistyminen, että niissä viikko on hyvin ohjelmoitu aamusta iltaan. Vaihtoonlähtijät saivat jo etukäteen hyvin tietoa tulevan viikon aikataulusta ja tapahtumapaikoista. Kv-koordinaattori Claire välitti tietoa paitsi alati päivittyvästä ohjelmasta, myös lentokenttäkuljetuksista ja hotellivaihtoehdoista kaupungissa. Saimme etukäteen myös osallistujalistan yhteystietoineen, jotta saatoimme tarvittaessa sopia kimppakyydityksiä lentokentältä hotellille jne.

Mitä Erasmus-vaihdosta sitten jäi käteen? Päällimmäisenä sanoisin, että hienoja muistoja, ja niiden lisäksi uusia ideoita ja mielenkiintoisia tuttavuuksia. Väittäisin myös, että käteen jäi terve muutos asenteessa: matkaan lähtiessäni taisin ajatella edustavani suomalaisena kirjastoammattilaisena eurooppalaista valioluokkaa. Espanjalaiseen yliopistokirjastoon tutustuessani hienoinen ylemmyydentuntoni karisi varsin pian ja oli vain todettava, että Suomessa kaikki ei olekaan paremmin – se on vain toisin. Tämän saman kokemuksen jakoivat kanssani myös muut matkalla olleet suomalaiset ja norjalaiset kirjastolaiset. Erasmus vaihto on hieno mahdollisuus, josta suosittelen tarraamaan kiinni. Toki siihen sisältyy epämukavuustekijöitäkin: yksin matkustaminen jännittää, matkustusajankohdat voivat olla epämukavat, kieliongelmat pelottavat eikä kohdemaassa ole välttämättä yhtään tuttua ihmistä. Siitä huolimatta tuntuu, että matkaan lähteminen oli itselle pieni voitto; välillä on vain uskallettava heittäytyä, kokea, ja ottaa asiat vastaan sellaisena kuin ne tulevat.

Annamari Pudas, informaatikko
Lapin korkeakoulukirjasto/KTAMK


Facebooktwitterlinkedin

Kirjasto Googlen, Facebookin ja Twitterin rinnalle!

Googlen, Facebookin ja Twitterin kaltaiset globaalit palvelut hallitsevat verkkomaailmaa. Kirjastoja on turha etsiä samalta tontilta — vielä.

OCLC:n mukaan kirjastoilla olisi hyvät mahdollisuudet saavuttaa samanlainen asema, joka on noilla verkkojäteillä. Ohion dublinilainen kirjastojenkehittäjä on jo vuosia puhunut, että kirjastojen pitäisi käyttää hyväkseen verkon skaalausominaisuuksia: verkossa voi yhdistää globaalin ulottuvuuden yksilölliseen palveluun. Itse asiassa kirjastot ovatkin 1900-luvun alusta toimineet näin: rationaalisin menetelmin toteutettiin massapalvelua, mutta tarvittaessa kukin käyttäjä sai yksilöllistä huomiota. Digitaalinen verkkomaailma on vain ajanut entisen kirjastokonseption ohi. Kirjastoille on liki käynyt kuin nisujyvälle, jonka pitäisi kuolla synnyttääkseen uutta elämää.

Maailma on kirjastoitunut, kuten Pertti Vakkari ennusti virkaanastujaisluennossaan 1994, eli kirjastonomaisia palveluja ja menetelmiä käyttävät nyt monet toimijat. Vasta Google teki tiedonhausta arkipäivää, Amazon toi kaunokirjallisuuden lähelle käyttäjää, Facebook synnytti kirjoistakin keskustelevan yhteisön, Elsevier tarjoilee aikakauslehtiartikkelit kadehdittavalla tehokkuudella, Google Books on kääntänyt kirjastojen kokoelmien pimeän puolen lukijaa kohti. Kaikki tämä on kuin kirjastonhoitajan unelmaa, joka jäi unelmaksi.

Mutta vielä ei ole peli menetetty. Joulukuussa 2011 OCLC julkisti raportin ”Libraries at Webscale. A discussion document”. Otsikon voisi kääntää: Kirjastot verkkoskaalassa. OCLC on vuosien mittaan toiminut kirjastojen hedelmällisenä ajatushautomona, eikä dublinilaisten vainu ei petä tälläkään kertaa. Raportti tarjoaa mahtavan näyn, jossa monien visionäärien korkealentoiset ajatukset sovitetaan kirjastojen kehitysmahdollisuuksiiin. Kirjastot ovat tottuneet yhteistyöhön standardoimalla luokitusta ja luettelointia, kaukolainauksella jne., ja nykyään sekä yleiset että tieteelliset kirjastot verkottuvat kansallisesti ja myös maanosittain, mutta OCLC:n raportin sanoin nyt tarvitaan suurta yhteistyötä — big collaboration.

Verkkomaailmassa menestyneillä on valttikorttinaan jossakin suhteessa kolme tekijää: infrastruktuuri, data ja yhteisö, mutta onko yhdelläkään toimijalla etulyöntiasemaa kaikissa kolmessa? Googlen vahvuus on kahdessa ensimmäisessä, Facebook taas on vahvin kolmannessa. Jos maailman kirjastot ryhtyvät ”suureen yhteistyöhön”, niillä on valmiina kaksi vahvuutta, yhteisö ja data. Tarvitsee vain päivittää infrastruktuuri verkkoajan tasolle. Kokoelmista tiedetään paljon, mutta infrastruktuurin tulisi antaa mahdollisuus ottaa paremmin käyttöön tieto yhteisöstä, koska tällä hetkellä kirjastot eivät tiedä käyttäjistään tarpeeksi. Tietosuojan tiukasta kunnioittamisesta johtuen kirjastot jättävät hyödyntämättä suuren osan tiedosta, jota käyttäjistä tulee järjestelmiin. Googlella ei tällaista häveliäisyyttä ole.

OCLC:n verkottuneiden kirjastopalvelujen johtajan Andrew K. Pacen mukaan  koko maailman kirjastoissa tehdään vähän yli 5000 transaktiota (haut luetteloista ja tietokannoista ym.) sekunnissa. Tämä ei säikäytä Googlea, jonka hakukonetta varmasti käytetään enemmän sekunnissa, mutta oleellista on Pacen mukaan, että tällainen tapahtumamäärä voidaan helposti hoitaa kourallisella tavallisia servereitä pilvessä verkon kautta, ja sen jälkeen olisi helppo skaalata ylöspäin.

Verkkoskaalainen maailmankirjasto –strategia on houkutteleva ajatus. Toinen asia sitten on, onnistuuko OCLC konkretisoimaan sen omilla tuotteillaan. OCLC:n Worldshare Management Services (WMS) tuli ryminällä julkisuuteen viime vuonna, kun BIBSYS valitsi sen Norjan tieteellisten kirjastojen kokonaisjärjestelmäksi . Amerikkalaisia kirjastoja on mukana kymmeniä.
OCLC jatkaa markkinoimiskampanjaansa. Sillä on jo WorldCat ja yli 70000 kirjastoa maailmanlaajuisesti verkostossaan. On jännittävää nähdä, pystyykö se tekemään WMS:stä globaalin kirjastojen palvelijan.

Ilkka Mäkinen
Kirjastohistorian dosentti, Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston kirjaston johtokunnan puheenjohtaja -2011


Facebooktwitterlinkedin

Ajankohtaista IFLA-järjestelyistä

Suomi pääsee tänä vuonna kansainvälisen kirjastomaailman valokeilaan. Olemme 11. – 17.8. järjestettävän IFLA:n 78. kongressin  isäntämaa. Helsingin messukeskuksessa kokoontuu elokuussa kolmisen tuhatta kirjastoammattilaista. Luvassa on keskustelua, päätöksentekoa, luentoja, postereita, messuja, juhlimista, edustamista ja verkostoitumista.

Vaikka kongressi sisältöineen on toki pääasia, Suomi ja suomalaisen kirjastomaailman saavutukset ovat yksi kongressivieraiden kiinnostuksenkohteista. Vieraat hakevat elämyksiä sekä uusia ajatuksia ja ideoita, joita ehkä voi soveltaa kotonakin. He ovat kiinnostuneita mm. teknologiainnovaatioista ja kirjastoarkkitehtuurista, uudenlaisista palveluratkaisuista, eri kirjastosektoreista sekä suomalaisen kirjastojärjestelmän kokonaisuudesta.

Kongressin lisäksi järjestetään runsaasti satelliittikonferensseja, meillä ja lähialueilla (mm. Virossa, Puolassa ja Liettuassa). Satelliittikonferenssien ajankohta on ennen tai jälkeen varsinaisen kongressin. Omat kokemukseni satelliittikonferenssien sisällöllisestä annista ovat olleet erittäin myönteisiä. Meillä suomalaisilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua useisiin kansainvälisiin kirjastoalan tilaisuuksiin runsaan kahden elokuisen viikon aikana!

Viimeisenä konferenssipäivänä ovat luvassa kirjastovierailut, jotka suuntautuvat paitsi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, myös muualle Suomeen  ja Suomen lähialueille. Myös kirjastovierailujen valmistelu on jo aloitettu.

Kongressin suunnittelussa ja järjestelyssä kotimainen osapuoli, Kansallinen komitea (National Committee, NC), tekee kiinteää yhteistyötä IFLA:n ja kansainvälisen K.I.T. Group -konferenssitoimiston kanssa. Komitea on koottu laajasti koko suomalaisen kirjastokentän edustajista; NC:n työhön osallistuu myös opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka tuki on mahdollistanut kongressin järjestämisen.  Komitean puheenjohtajana toimii Maija Berndtson, varapuheenjohtajia ovat Sinikka Sipilä ja allekirjoittanut. Komitealla on kokouksia noin kerran kuukaudessa; väliaikoina kokoontuvat komitean asettamat työryhmät ja komitean työvaliokunta. Työtahti on jo selvästi kiihtynyt ja kiihtynee edelleen sitä mukaa, kun kongressiajankohta lähestyy.

Kansallisen komitean ohella suomalaiset ovat mukana mm. satelliittikonferenssien järjestelyissä, kongressin ja konferenssien ohjelmaa valmistelevissa IFLAn sektioissa, kirjastoesittelyissä sekä kongressin toiminnan mahdollistavina vapaaehtoistyöntekijöinä. IFLA:n päätöksentekoelimissä toimii näkyvällä paikalla Sinikka Sipilä, IFLA:n hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja tuleva puheenjohtaja.

Muutakin puuhaa meille on tarjolla. Esitelmä- ja posteriehdotuksia varmaankin valmistellaan kirjastoissa ympäri Suomea; esitelmäkutsujen deadlinet lähenevät kovaa vauhtia, posteriehdotusten määräpäivä on 9.3.

IFLA on mahdollisuus meille esitellä työtämme ja ideoitamme; kaikkea sitä Suomessa ja suomalaisissa kirjastoissa, josta olemme oikeutetusti ylpeitä. Kansainvälisen näkyvyyden ja ammattiosaamisen lisääntymisen ohella tästä IFLA-touhusta on meille muutakin, ehkä vähän vähemmän ilmeistä, hyötyä. Uskon, että tiiviin yhteistyön myötä kirjastojen väliset sektorirajat madaltuvat. Yhteishengen ja keskinäisarvostuksen lisääntyminen kasvattaa ehkä myös kirjastoalan professionaalista voimaa, mikä näinä ankeina aikoina ei ole ollenkaan huono asia.

Kimmo Tuominen
johtaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto


Facebooktwitterlinkedin