Intervju med Svenska Handelshögskolas bibliotekschef Tua Hindersson-Söderholm

TuaVi intervjuade Svenska Handelshögskolas bibliotekschef Tua Hindersson-Söderholm. Svenska handelshögskolan är den enda fristående handelshögskolan i Finland och verksam på två orter. Biblioteksservice erbjuds i Vasa via sambiblioteket Tritonia. Biblioteket i Helsingfors ansvarar utöver biblioteksservicen och informationsresursanskaffningen, även för utvecklingen och integreringen av biblioteksverksamheten i högskolans kärnprocesser.

Hur länge har du jobbat som bibliotekschef på Hankens bibliotek?

År 2009 fick jag i egenskap av vicechef överraskande ta över ansvaret för bibliotekets verksamhet och år 2010 blev arrangemanget permanent.

Vilken är din bakgrund?

Jag utexaminerade som politices magister från ÅA med biblioteksvetenskap och informatik som huvudämne år 1996. Två år senare fick jag min första fasta anställning som informatiker på Hankens bibliotek, efter att ha jobbat för Yrkeshögskolan Sydväst och SSKH vid Helsingfors universitet. Som informatiker ansvarade jag för undervisningen i informationssökning och bibliotekets informationstjänst. Då antalet elektroniska informationssystem ökade och nya system togs i bruk övergick jag så småningom till att ansvara för dessa.

På vilket sätt har din bakgrund varit till nytta i ditt jobb som bibliotekschef på Hanken?

När jag sen tog över som chef hade jag, på gott och ont, varit med och byggt upp eller utvecklat så gott som alla bibliotekets processer. På ett litet universitet gäller det att integrera så mycket som möjligt i den övriga verksamheten och att jag kände till allt det här var en stor fördel. Den största utmaningen däremot, för mig som sakkunnig, var att lära mig att tänka strategiskt. Mina ledarskapsfärdigheter har jag senare utvecklat genom att delta i olika ledarskapskurser samt via självstudier.

Vad är karakteristiskt för Hanken och Hankens bibliotek?

På Hanken råder en speciell Hankenanda som är svår att förklara för utomstående. Då universitetet är så litet är det lätt att kommunicera över gränserna. Jag upplever också att alla hjälps åt för att föra universitetet framåt och verka som ambassadörer för högskolans goda rykte. I och med den internationella atmosfären gäller det också att hålla sig ajour med utvecklingen globalt och sträva till att erbjuda de bästa tjänsterna, ibland som enda universitetsbibliotek i Finland. Att upprätthålla högklassiga bibliotekstjänster är också enkelt då man har en moderorganisation som förstår vikten av högklassiga informationsresurser. Biblioteksarbetet på Hanken fördelas på tolv fast anställda och då ansvarsområdena är många blir arbetsbilden mångsidig.

Hur har bibliotekets verksamhet utvecklats under de senaste åren?

Efter att år 2011 ha avstyrt en utlokalisering av biblioteksverksamheten gick hela bibliotekspersonalen in för en mera just-on-time och kundanpassad approach, med mindre samlingar men mera studieutrymmen och självservice. Biblioteket har också en viktig roll i undervisningen i akademiska färdigheter och i stödet till forskningen. Nytt är att arkivfunktionen och ärendehanteringen har flyttat till biblioteket.

Vilka är Hankens biblioteks utvecklingsområden inom den närmaste framtiden?

I takt med att undervisningen blir allt mera digital, ökar efterfrågan på kundanpassning även då det gäller kursmaterial. Bibliotekets roll inom upphovsrätts- och licensfrågor ökar inte bara inom detta område utan även inom öppen forskning. Den kontinuerliga utvärdering och uppföljningen av forskningens genomslag kräver också sitt. I övrigt gäller det att vara lyhörd och reagera snabbt på de förändringsbehov som uppstår kontinuerligt inom organisationen.

Hur ser universitetsbiblioteken ut år 2027?

Det skulle inte förvåna mig om man skulle ha mindre eller ingen fokus på utlåningen av kursböcker. Jag hoppas också att öppenheten vid det laget har blivit vardag, vilket å sin sida leder till ett nytt paradigmskifte i det traditionella samlingsarbetet.

Vilka förväntningar har du på Rådets verksamhet?

Jag hoppas att det kamratstöd som jag upplevde att jag fick av Rådet när jag var ny i gamet består när verksamheten genom den nya strategin tar en ny riktning. För en liten organisation är alla nätverk som underlättar nyhets- och intressebevakningen guld värda.

 

Kysymykset: Katja Halonen
Vastaukset: Tua Hindersson-Söderholm
Kuva: Tua Hindersson-Söderholm


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Oulun yliopiston kirjaston johtaja Minna Abrahamsson-Sipponen haastattelussa

minna_abrahamsson_sipponen__blogiinSYN haastatteli Oulun yliopiston kirjaston johtajaa Minna Abrahamsson-Sipposta. Oulun yliopiston kirjasto on yliopiston erillislaitos, joka muodostuu kahdesta palvelukokonaisuudesta: Lainaus- ja tietopalvelut sekä Julkaisu- ja tietoaineistopalvelut.

Milloin aloitit johtajana Oulun yliopiston kirjastossa?

Aloitin tämän työn elokuussa 2015, joten kohta olen ollut tässä tehtävässä kaksi vuotta.

Millaisia ensimmäiset vuodet Oulun yliopiston kirjaston johtajana ovat olleet?

Nämä kaksi vuotta ovat kuluneet nopeasti mielenkiintoisten ja monipuolisten työasioiden parissa. Oulun yliopisto ja kirjasto eivät olleet minulle tuntemattomat kun aloitin, mutta silti tutustumista ja perehtymistä riittää. Ja koska yliopistomaailma muuttuu ja asiat kehittyvät koko ajan, uuden omaksuminen on jatkuvaa ja siksi työni on mielenkiintoinen ja innostava.

Millainen työ- ja koulutustaustasi on?

Koulutukseltani olen filosofian maisteri informaatiotutkimuksen alalta. Opintojen jatkaminen eteenpäin väikkyy usein mielessä ja toivon pystyväni raivaamaan siihen aikaa tulevaisuudessa.

Aloitin työurani täällä Oulun yliopiston kirjastossa ja sain tehdä monenlaisia tehtäviä kirjastossa ja hieman muillakin osa-alueilla. Monipuolisesta työkokemuksesta kirjastossa on ollut etua matkan varrella. Siirryin yliopistosta Nokia Oyj:n palvelukseen matkapuhelinpuolelle; siellä tieni vei melko nopeasti globaalin tietopalvelun johtoryhmään ja esimieheksi kansainväliselle asiantuntijaryhmälle. Viimeisimpänä tehtävänäni vastasin lopulta ulkoisten tietoaineistojen (ml. analyytikkotalot) portfoliosta. Nokia-uran jälkeen ryhdyin yrittäjäksi, mistä olin pitkään haaveillut. Liikkeenjohdon konsultointia mm. tuottava yrityksemme toimii edelleen, mutta minä olen siirtynyt pois operatiivisesta toiminnasta vain hallituksen jäseneksi.

Miksi olet kiinnostunut kirjastomaailmasta?

Arvostan kirjastojen tekemää työtä tiedon ja tietoaineistojen helpon, saavutettavan ja avoimen käytön edistäjänä ja mahdollistajana. Arvostan myös yleisten kirjastojen yhteiskunnallista tehtävää ja miten sitä on toteutettu ammattitaitoisesti ja intohimoisestikin kautta aikojen. Pienen kansakunnan voimavara on lukeva, tiedostava, tutkittuun tietoon tekemisensä & kehityksensä perustava ja sivistynyt väestö. Olisimmeko näin kehittynyt maa, jos meillä ei olisi ollut näin hyvin toimivaa kirjastolaitosta?

Mikä omassa taustassasi on ollut erityisen hyödyllistä työssäsi johtajana?

Uskon että kaikesta matkan varrella on ollut jotakin hyötyä. Jos jotakin pitää nostaa, voisin ajatella että yrittäjäkokemuksesta on ollut paljon hyötyä, mm. epävarmuuden sietokyky on kasvanut. Samoin ison kansainvälisen yrityksen asiantuntijaryhmän johtaminen ja esimiehenä toimiminen on antanut valmiuksia tähänkin tehtävään. Myös jo aikaisempi kokemus yliopistomaailmasta on ollut avuksi ja hyödyksi.

Millainen työympäristö Oulun yliopiston kirjasto on?

Subjektiivisesta näkökulmastani Oulun yliopiston kirjasto näyttäytyy minulle asiantuntevana, luotettavana ja sitoutuneena työympäristönä. Rohkeuttakin löytyy työyhteisöstämme ja sitä koetan itsekin ruokkia. Uusille ideoille ja avauksille ollaan yleensä myönteisiä ja kokeilunhaluisia. Väki on vähentynyt ja tiivistynyt hurjaa vauhtia. Särkymävaraa ei oikein ole.

Missä asioissa Oulun yliopiston kirjasto on ollut edelläkävijä?

Olen ollut tässä tehtävässä vasta pari vuotta, joten tähän kysymykseen tällä kokemuksella minulla on hieman kapea perspektiivi. Tiedän että edeltäjäni ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki oli aktiivinen ja mukana monen tärkeän asian tai yhteistyön alullepanijana yhdessä taitavan henkilökuntamme kanssa.

Voisin mainita kuitenkin sähköisen opinnäytteiden käsittely- ja julkistusprosessin kehittämisen ja sähköiseen opinnäytemuotoon kokonaisvaltaisesti siirtymisen kandintöitä myöten yhtenä edelläkävijyytenä. Myös tiedonhankinnan opetuksen lähes täydellisessä kattavuudessa monitieteisessä yliopistossa, olemme olleet sitkeitä ja aikaansaapia. Ehkä tulevaisuudessa myös uusi tiivis ja matala organisaatiomme nähdään eräänlaisena edelläkävijyytenä tämän kokoluokan yliopistossa.

Mitkä ovat Oulun yliopiston kirjaston kehittämishaasteet lähitulevaisuudessa?

Kirjastojen palveluita on kehitettävä lähitulevaisuudessa vieläkin asiakaslähtöisemmin kuin nykyisin; se on varmasti kaikkien kirjastojen mahdollisuus ja haaste. Talous asettaa toki rajoja, mutta rohkea ideointi ja kokeileva ote auttavat pitkälle. Olemme yliopistokirjastoissa eräänlaisessa risteyskohdassa, jossa yhtä aikaa ylläpidetään vielä hyvinkin perinteisiä palveluita ja toisaalta luodaan uusia tarpeita vastaavia palveluita (esim. avoimen tieteen palvelut).

Tietotekninen osaaminen on monissa yliopistoissa keskitetty it-palveluyksiköille/tietohallintoon – palveluksi meille yliopistokirjastoille. On osattava pyytää oikeita palveluita sekä osattava kuvailla selkeästi palvelutarpeitaan. Silti kirjastoissa työskentelevien on kuitenkin yhä enenevässä määrin osattava tai ainakin ymmärrettävä tietotekniikkaa, tietoarkkitehtuureja ja tulevaisuudessa vielä enemmän automaation sekä tekoälyn (AI) logiikkaa ja vaikutuksia. Tietoaineistojen hallinnan ja käyttömahdollisuuksien osaamiseen ja/tai opetus- ja analytiikkaosaamiseen yhdistetty hyvä tietotekninen osaaminen on tulevaisuuden must ja nykyhetkenkin osaamistoive.

Jatkuva muutos/kehitys on yhtä aikaa mielenkiintoista, innostavaa, haastavaa ja pelottavaakin, vauhti ei näytä ainakaan hidastuvan.

Mikä on yliopistokirjaston rooli yliopiston tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa?

Nykyinen roolimme on perustettu tietoaineistojen hankintaan, hallintaan ja niiden hyödyntämisen edistämiseen ja opettamiseen. Sen rinnalle on tullut tieteellisen meritoitumisen seuranta, yliopiston julkaisutoiminnan palvelut sekä yleisempi tietoaineistojen ja tiedon käytön, informaatiolukutaidon opastus/opetus. Yliopistokirjastot ovat nivoutuneet yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen prosesseihin niin kiinteästi, että kyseisten prosessien tavoitteiden saavuttaminen olisi vaikeampaa jos yliopistokirjastojen palveluita ei olisi.

Millainen on yliopistokirjasto vuonna 2027?

Nykypäivänä ennustaminen on melkein mahdotonta ja ennakointikin haastavaa – näkyvyyttä ei ole kunnolla edes parin vuoden päähän, koska yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset heijastuvat nykyisin yliopistokenttäänkin nopeammin. Tämän hetken perusteella voisi arvailla että vuonna 2027 avoin tiede on joko uudistanut yliopistokirjastokentän asiantuntemukseen perustuvaan konsultatiiviseen ja jonkinlaista tieteellisen julkaisutoiminnan mahdollistavaa struktuuria tuovaan rooliin? … tai ollut ohimenevä välivaihe jonka suuret kustannustalot ovat tukahduttaneet marginaaliin? … tai supistanut kirjastotoiminnan johonkin pienimuotoiseen kapeaan historiaa ylläpitävään rooliin? … tai tekoäly? digitalisaatio? … tai …

Olet SYNin työvaliokunnan jäsen. Miten olet kokenut työvaliokunnan työskentelyn ja minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä?

Työvaliokunnassa toimiminen tuo tietysti yliopistokirjastokentän yhteiset asiat entistä lähemmäksi ja haastaa aktiivisuuteen myös yliopistokirjastojen yhteisten asioiden hoidossa. Vaikka työvaliokunta taivaltani on vielä aika vähän takana, tuntuu että tässä ajassa on paljon asioita joita pitää edistää tai johon ottaa kantaa. En toki pysty arvioimaan onko tahti kiihtynyt aiemmasta. Koen että työvaliokunnassamme otetaan ja jaetaan vastuuta reilusti; meillä on hyvä puheenjohtaja ja sihteeri, jotka valmistelevat asioita hyvin. Näen yhteistyössä suuren arvon, pienessä maassa ei kannattaisi keksiä pyörää uudelleen joka niemen notkossa. Lisäksi yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa on aina mahdollisuus myös johonkin aivan uuteen ja ennalta arvaamattomaan hyvään innovaatioon tai kehitykseen.

Mitä muuta haluaisit sanoa SYNin blogin lukijoille?

Aurinkoista ja aktiivista syksyä!

 

Kysymykset: Katja Halonen
Vastaukset: Minna Abrahamsson-Sipponen
Kuva: Minna Abrahamsson-Sipponen


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti haastattelussa

Saarti-Jarmo-10x15__raijatorronen_synSYN haastatteli Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtajaa Jarmo Saartia. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on yksi hallinnollinen kokonaisuus, johon kuuluvat Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuskirjastot sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto.

Milloin aloitit johtajana Itä-Suomen yliopiston kirjastossa?

Aloitin Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä edeltävänä vuonna eli 2009.

Millainen on taustasi ennen tähän tehtävään tuloa?

Toimin tuota ennen Kuopion yliopiston kirjaston johtajana. Olen työskennellyt erityyppisissä kirjastotehtävissä jo 1980-luvulta alkaen ja lähes kaikilla kirjastosektoreilla – vankilakirjastossakin on tullut oltua. Lisäksi olen ollut opettajana ja tutkijana lähinnä väitöskirjatöihini liittyen ja ahkera järjestöihminen. Olen myös ohjannut alaamme liittyviä väitöskirjatöitä.

Miksi olet kiinnostunut kirjastomaailmasta?

Olen lapsesta saakka ollut kiinnostunut erilaisista dokumenteista ja niiden järjestämisestä, keräilijän vikaakin minussa on. Kirjastotyöhön on liittynyt myös kehittäminen, muuttuminen ja itsensä kehittäminen, joista olen pitänyt. Yliopistoissa kirjasto on toimija, jota ilman yliopisto ei toimi, joten työhön motivoituminen on ollut helppoa.

Oletko osallistunut johtamiskoulutukseen? Jos olet, niin mihin koulutukseen ja miten johtamiskoulutus on vaikuttanut sinuun johtajana?

Olen oikeastaan koko kirjastourani ajan ollut erilaisissa johtamiskoulutuksissa, viimeisin tämän vuoden keväältä. Lisäksi olen opettanut johtamista sekä alan ihmisille, että ollut mukana kehittämässä yliopistomme johtamiskoulutusta. Johtamiskoulutuksissa olen ollut oppimassa johtamista. Ainakin minun opiskeluaikoina yliopisto-opetus perustui substanssiosaamisen kehittämiseen, ei niinkään tietoihin ja osaamiseen toimia esimiehenä tai johtajana. Lisäksi johtamisen tutkimus kehittyy koko ajan, joten ne opit, joita 1980-luvulla sain, eivät kaikki enää päde tänä päivänä.

Mitkä ovat mielestäsi johtajan tärkeimmät ominaisuudet?

Tulevaisuuden tekeminen, resurssien hankkiminen ja asiantuntijoiden tukeminen. Kaikkein tärkeintä on osata tehdä päätöksiä, myös ikäviä, kun niiden aika on.

Olet aktiivinen julkaisija kirjastoalalla. Mikä motivoi sinua tutkimaan?

Se on oikeastaan toinen ammattini. Ajattelen myös, että aito professionaalisuus vaatii meitä kirjastoalan ihmisiä kehittämään ja tutkimaan alaamme ja sen käytäntöjä. Sitä ei kukaan muu tee. Kukaan ei ihmettele, että lääkäri tai insinööri kehittää ja tutkii omaa alaansa, mielikuva meidän alan ihmisistä tulisi olla samankaltainen.

Millainen työympäristö Itä-Suomen yliopiston kirjasto on?

Olemme saaneet olla tekemässä suomalaisen yliopistolaitoksen muutosta sekä hallinnollisesti että palveluiden kehittämisessä. Meillä on hyvä porukka töissä. Lisäksi olemme kampusrakenteemme vuoksi selvästi opetelleet digitaalisen verkkomaailman työtavat hieman muita edellä. Yliopisto myös selvästi arvostaa tekemäämme työtä.

Miten Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluita ja toimintoja on kehitetty viime vuosina ja mitä suunnitelmia teillä on lähitulevaisuudessa?

Suurin muutos ja tehtävä on ollut Joensuun ja Kuopion yliopiston yhdistäminen hallinnollisesti uudeksi yliopistoksi, ja tämä jatkuu vieläkin. Sen lisäksi olemme kehittäneet palveluitamme tukemaan yliopistomme opetusta ja tutkimusta. Viime vuosina avoin tiede ja siihen liittyvät asiat ovat kehittyneet entistä keskeisimmiksi ja se työ jatkuu. Olemme myös olleet aktiivisia opetuksen kehittämisessä ja saaneet tästä hyvää palautetta.

Mikä on yliopistokirjaston rooli yliopiston tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa?

Parina viime vuonna näyttää tulleen entistä tärkeämmäksi. Tutkijat ja opiskelijat hukkuvat infoähkyyn ja julkaiseminen tuli takaisin kirjaston tehtäviin avoimen tieteen myötä. Lisäksi meitä tarvitaan entistä enemmän myös hallinnollisesti ja tähän liittyen taloudellisesti: raportoimme yliopiston julkaisut ja teemme muutakin bibliometristä työtä.

Miltä tulevaisuus näyttää? Millainen on yliopistokirjasto vuonna 2027?

Hyvältä, mutta sumealta. Hurjin visioni on, että kirjastot saavat avattua ja järjestettyä kaiken tutkimukseen ja opetukseen liittyvän aineiston verkkoon ja olemme oppineet hyödyntämään tekoälyä tiedonhaussa ja -järjestämisessä. Kirjastojen työ on entistä enemmän mukana olemista opiskelijan ja tutkijan arjessa joko fyysisesti tai verkon kautta opettajana ja neuvojana informaation käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Millaisia odotuksia sinulla on SYNin toiminnalle ja SYNin piirissä tapahtuvalle yhteistyölle?

Olemme pystyneet luomaa yhdessä Suomeen hyvälaatuiset palvelut ja käytänteet yliopistokirjastoihin ja pitäneet yliopistokirjastojen puolia. Tätä kannattaa jatkaa ja vahvistaa. Tulevaisuus on verkostojen.

Mitä muuta haluaisit sanoa SYNin blogin lukijoille?

Käyttäkää yliopistokirjastoja ja taistelkaa tutkitun tiedon puolesta!

 

Kysymykset: Katja Halonen
Vastaukset: Jarmo Saarti
Kuva: Raija Törrönen


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Lappeenrannan tiedekirjaston johtaja Ulla Ohvo haastattelussa

Ulla_Ohvo_LUTSYN haastatteli Lappeenrannan tiedekirjaston johtajaa Ulla Ohvoa. Lappeenrannan tiedekirjasto on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskirjasto.

 

Kuinka kauan olet toiminut johtajana Lappeenrannan tiedekirjastossa?

Tähän mennessä reilut kuusi vuotta eli maaliskuussa 2011 aloitin kirjastonjohtajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa. Samana vuonna muutamaa kuukautta myöhemmin kirjastosta tuli Lappeenrannan tiedekirjasto kirjaston yhdistyessä Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa.

 

Millainen on taustasi ennen tähän tehtävään tuloa?

Tein hyppäyksen sairaalamaailmasta yliopiston puolelle ja kirjastomaailmaan vuonna 1997. Aloitin silloin työskentelyn informaatikkona Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa. Vuosina 2001-2010 toimin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa (nyk. Saimaan ammattikorkeakoulu) tietopalvelupäällikkönä, kunnes siirryin takaisin yliopistolle 2010 valmistelemaan kirjastojen yhdistämistä.

Tulin kirjastotyöhön täysin alan ulkopuolelta eli tietohallinnon tehtävistä. Tietoteknisissä tehtävissä ehdin olla vuodesta 1981 alkaen ensin Kuopion yliopistossa ja sittemmin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Koulutustaustani on tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelyn alalta.

 

Miksi olet kiinnostunut kirjastomaailmasta?

Kiinnostus kirjastomaailmaan heräsi työssäni Kuopion yliopistossa tutustuttuani kirjaston tietojärjestelmiin ja sitä kautta jonkin verran yliopiston kirjastossa tehtävään työhön. Jatkuva tiedon tulva yliopiston atk-tehtävissä jo tuolloin 1980-luvulla tuntui haasteelliselta ja mietin, että tiedon tulvan hallintaan täytyy olla jotain ratkaisuja. En paljon siihen aikaan näistä asioista ymmärtänyt, mutta jotenkin tuli mieleen, että kirjastoalalla voisi olla vastauksia. Tämä pohdintani johti siihen, että hankin 1980-luvun puolivälissä muodollisen pätevyyden informaatikon tehtäviin Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen Info-kurssilla.

 

Mikä omassa taustassasi on ollut erityisen hyödyllistä työssäsi kirjaston johtajana?

Nykyisessä yhteiskirjastoympäristössä konkreettista hyötyä on ollut ainakin siitä, että on työskennellyt aikaisemmin sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Myös yli viidentoista vuoden tausta monenlaisissa tietotekniikan tehtävissä antaa vähän perspektiiviä tähän kovin teknistyneeseen ympäristöön ja sen edelleen kehittämiseen. Omalla työuralla monet asiat ovat risteilleet niin, että asia on sama, näkökulma vain on vaihtunut. Mm. tutkijoille tarjotuissa palveluissa olen ollut mukana tavalla tai toisella vuodesta 1981 saakka. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että asioiden katsominen eri näkökulmista auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja asettamaan asioita edes jotenkin realistisiin mittasuhteisiin. Teoreettisten opintojeni anti tähän työhön on ehkä se ajattelutapa, joka tulee lähinnä tilastotieteen ja yhteiskuntatieteiden taustasta.

 

Oletko osallistunut johtamiskoulutukseen? Jos olet, niin mihin koulutukseen ja miten johtamiskoulutus on vaikuttanut sinuun johtajana?

En varsinaisesti ole tavoitellut johtajan pestejä, vaan pikemminkin vain tarttunut sopiviin tilaisuuksiin. Omat korkeakoulutyönantajani ovat tukeneet koulutuksella esimiestehtävissä työskenteleviä, mikä on ollut kiitettävä tuki johdolta. Johtamisen erikoisammattitutkintoon kuuluneessa koulutuksessa oman mukavuusalueen ja johtamistyön merkityksen keksiminen olivat tärkeä oivallus oman johtajuuden kehittymisessä.

Yliopiston esimiehille on ollut pakollisena Leadership Excellence –ohjelma. Sen keskeisin merkitys taas on ollut se, että johtaminen on tullut osaksi omaa johtajuutta laajempaa kontekstia, kun kaikki samassa organisaatiossa esimiestyötä tekevät ovat tavallaan samassa veneessä ja asioista on opittu puhumaan yhteisillä käsitteillä. Korkeakouluympäristö on ennen kaikkea myös tutkimuksen ja oppimisen ympäristö ja siksi on hyvä yrittää katsella hiukan myös johtamisen marginaaleihin. Opettajan pedagoginen pätevyys antaa johtamiseen lisää ulottuvuutta. Jos pystyy ymmärtämään edes hitusen paremmin opetustyötä ja oppimista, helpottaa se korkeakoulukontekstissa toimimista ja antaa ainakin mahdollisuuden parempaan palveluun.

 

Millainen työympäristö Lappeenrannan tiedekirjasto on?

Pieni akateeminen kirjasto, jossa on onnistuneesti otettu käytäntöön yhdistyneiden kirjastojen parhaita puolia. Kannustamme toisiamme keksimään luovia ratkaisuja ja yritämme pysyä sinnikkäästi mukana menossa, vaikka emme voikaan ihan kaikessa olla kehityksen kärjessä. Meillä kokeillaan ja erehtyä saa. Luottamus on kaiken toiminnan avain Lappeenrannan tiedekirjastossa. Kaikille työntekijöille annettu mahdollisuus tehdä etätyötä on osa meidän arkeamme.

Pienessä kirjastossa toimenkuvat ovat monipuolisia ja se onkin asia, jonka esimerkiksi koulutuspäivien ja verkostojen tapaamisia järjestävien toivoisi ottavan huomioon päällekkäisyyksien välttämiseksi. Samat henkilöt ovat mukana monenlaisessa yhteistyössä toisin kuin isojen kirjastojen työntekijät, joiden toimenkuvat ovat suppeammat.

 

Miten Lappeenrannan tiedekirjaston palveluita ja toimintoja on kehitetty viime vuosina?

Keskitetty kirjaston ja tietohallinnon yhteispalvelupiste on ainoa palvelupiste kirjastossa nykyisin. Vuoden 2017 alussa aloitimme myös 24/7 omatoimikirjaston toiminnan eli kirjaston tilat henkilökunnan tiloja lukuun ottamatta ovat asiakkaiden käytettävissä. Tämä on lisännyt kävijöiden määrää huomattavasti. Henkilöstö toimii vuodesta 2016 alkaen erilaisissa palvelutiimeissä ja tiimit vastaavat palvelun tuottamisesta. Esimiesten rooli on aika hallinnollinen ja esimiestiimissä pyrimmekin tuottamaan palvelua, jolla voisimme tukea työntekijän itsensä johtamista.

 

Mitkä ovat Lappeenrannan tiedekirjaston kehittämisen painopisteet lähitulevaisuudessa?

Yliopiston opetuksen digistrategian tavoitteena on ’tarjota laadukas oppimiskokemus, enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja osaamisen osoittamista’. Kirjasto tukee tavoitetta tarjoamalla aineistoa opetukseen ja ottamalla omassa opetuksessaan myös huomioon digitalisaation tavoitteet.

Tutkimuksen palveluissa kehitetään järjestelmien välisiä yhteyksiä ja kaiken kaikkiaan pyritään helpottamaan tutkijan työtä. Tulevien tietojärjestelmäratkaisujen mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen tutkitaan ja pyritään käyttämään hyväksi. Tilaratkaisuja on tavoitteena kehittää vuoteen 2019 mennessä sellaisiksi, että tilat palvelevat entistä paremmin uudenlaisena ja monipuolisena tutkimus- ja oppimisympäristönä.

 

Mikä on yliopistokirjaston rooli yliopiston tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa?

Kirjasto on avoin tieteellisen kommunikaation, oppimisen ja tutkimuksen ympäristö ja tuki. Kirjasto tarjoaa asiantuntijapalveluja tutkimuksen ja oppimisen tiedonhallintaan, informaatiolukutaitoon ja tarpeenmukaisten aineistojen saatavuuden. Kirjaston palvelu tukee yliopistoa sen tehtävien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Millainen on yliopistokirjasto vuonna 2027?

Kirjasto on digitaalinen ja fyysinen oppimisen ja tutkimuksen työskentely-ympäristö ja kansalaisille avoin akateeminen yhteiskirjasto. Kirjasto toimii palveluaikojen ulkopuolella tiedeyhteisön jäsenten omatoimikirjastona. Kirjasto tarjoaa tiedeyhteisössä tutkimuksen ja oppimisen tiedonhallintaan ja sen infrastruktuuriin liittyvää osaamista ja monipuolisia palveluja.

 

Millaisia odotuksia sinulla on SYNin toiminnalle ja SYNin piirissä tapahtuvalle yhteistyölle?

SYN on tärkeä verkosto ja viiteryhmä akateemiselle kirjastolle ja toivottavaa on, että korkeakoulukirjastokentälle yhteisiä kysymyksiä käsiteltäisiin tulevaisuudessa yhä enemmän ilman sektorirajoja. Isommassa joukossa kun voi olla enemmän voimaa ja osaamista. Kehityksen fokus kannattaisi pitää palvelussa eikä akateemisissa rakenteissa. SYNilla on valitettavasti hiukan vanhahtava leima vielä nykyään, mutta ehkäpä tekeillä oleva strategia vähän ravistelee pölyjä.

 

Mitä muuta haluaisit sanoa SYNin blogin lukijoille?

Keveyttä ja kokeilumieltä, hommia ei kannata painaa aina otsa rypyssä.

 

Kysymykset: Katja Halonen

Vastaukset: Ulla Ohvo

Kuva: Lappeenrannan tiedekirjasto


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Poimintoja SYNin vuodesta 2016

SYNin vuoden 2016 toimintaa ovat ohjanneet voimassa oleva strategia ja strategian pohjalta laadittu toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Seuraavassa on nostettu esille joitakin asioita vuoden 2016 toiminnasta.

Osaamisen kehittämisen tavoitteita toteuttivat SYNin verkostot, jotka tuovat yhteen yliopistokirjastojen asiantuntijoita. SYNissä on tällä hetkellä kolme strategisilla alueilla toimivaa verkostoa: oppimisen tuen verkosto, tietoaineistoverkosto ja tutkimuksen tuen verkosto.

Esimerkkinä verkostojen aktivisuudesta ja toisaalta myös avoimen tieteen teemojen parissa tehdystä työstä on SYNin tutkimuksen tuen verkoston Competence Wednesdays -webinaarisarja. Verkosto järjesti viisi tilaisuutta avoimen tieteen teemoista, jotka keräsivät parhaimmillaan noin sata seuraajaa. Puhujina webinaareissa vieraili avoimen tieteen keskeisiä suomalaisia asiantuntijoita. Webinaarien esitykset ovat edelleen vapaasti kuunneltavissa ja katseltavissa.

Yksi vuoden tavoitteista oli kirjastojärjestelmään liittyvien päätösten tekeminen, ja tässä myös edettiin. SYNissä valmisteltiin Matti Raatikaisen johdolla kirjastojärjestelmän vaatimusmäärittely. Kirjastojen taustajärjestelmän hankintayhteistyö on käynnistynyt syksyn kuluessa.

_E3F2836_photo Linda Tammisto

SYNin 20-vuotisjuhlat pidettiin 11.10.

Osana toimintasuunnitelmassa linjattua tiedepoliittista roolia SYN järjesti 20-vuotisseminaarin syksyllä Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Dean of Libraries Mary Case ja professori Alf Rehn pitivät juhlaseminaarissa keynote-puheet. Lisäksi Kimmo Tuominen esitteli SYNin historiaa ja nykypäivää. Juhlavieraita oli noin 60, ja edustettuina olivat muun muassa kirjastosektorit, valtionhallinto, yliopistojen hallinto sekä professorit.

SYN antoi useita lausuntoja vuoden aikana, esimerkiksi koskien tekijänoikeuslain ja kirjastolain uudistuksia. Tiedepoliittiseen rooliin kuuluvasta toiminnasta esimerkki on myös SYNin ja STKS:n lähettämä kirje suomalaisille europarlamentaarikoille. Kirjeessä vedotaan siihen, että EU:n tekijänoikeussääntelyn uudistamisessa otettaisiin huomioon tieteen tarpeet erityisesti tiedonlouhintaan liittyen.

SYN on myös aikaansaanut sen, että yliopistojen opinnäytteiden pysyvä säilytys voidaan toteuttaa digitaalisesti. SYN lähetti aihetta koskevan aloitteen arkistolaitokselle, ja syksyllä arkistolaitos antoi SYNin aloitteen mukaisen päätöksen.

Syksyn ajan käynnissä olleet lehtipaketteja koskevat neuvottelut olivat käsittelyssä useissa neuvoston kokouksissa vuoden kuluessa. Tietoaineistoverkosto kokosi lehtitilauksia koskevia tietoja neuvoston käyttöön. Lisäksi SYNillä on ollut edustus aineistoneuvotteluiden kansallisessa strategiaryhmässä ja neuvotteluryhmässä.

Vuoden 2016 toimintakertomuksesta on mahdollista lukea tarkemmin kuluneen vuoden toiminnasta.

Teksti: Jussi Piipponen
Kuva: Linda Tammisto


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ulla Nygrén SYNin puheenjohtajaksi

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on valinnut Turun yliopiston kirjastonjohtajan Ulla Nygrénin SYNin puheenjohtajaksi kaudelle 2017‒2018.

Ulla Nygrén seuraa puheenjohtajana Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajaa Kimmo Tuomista.

Lisäksi yliopistokirjastojen johtajista on valittu SYNin työvaliokunnan jäsenet. Uusina jäseninä aloittavat Minna Abrahamsson-Sipponen Oulun yliopistosta ja Anne Lehto Tritoniasta. Työvaliokunnan jäseninä jatkavat Riitta Lähdemäki Tampereen teknillisestä yliopistosta, Minna Niemi-Grundström Tampereen yliopistosta ja Pia Södergård Åbo Akademista.

Valinnoista päätettiin 15.12. pidetyssä Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ari Muhonen Avoimen tiedon keskuksen johtajaksi ja Tommi Harju Taideyliopiston kirjaston johtajaksi

Jyväskylän yliopisto yhdistää yliopiston kirjaston ja tiedemuseon uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi, ja keskuksen johtajaksi on nimitetty Jyväskylän yliopiston kirjaston johtajana vuodesta 2013 toiminut Ari Muhonen.

Taideyliopiston kirjaston johtajaksi on valittu Tommi Harju. Hän on toiminut muun muassa Taideyliopiston kirjaston vastuuhenkilönä ja informaatikkona Kuopion Sibelius-Akatemian kirjastossa.

Onnittelut nimityksistä!

Lisätietoja on luettavissa Jyväskylän yliopiston sivuilla ja Taideyliopiston sivuilla.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYN juhli 20 vuottaan seminaarin merkeissä

_E3F2796_photo Linda TammistoTänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun yliopistokirjastojen johtajille annettiin esitys yhteisen koordinointielimen perustamisesta, jota vähän tämän jälkeen ryhdyttiin kutsumaan Suomen yliopistokirjastojen neuvostoksi. SYN juhli pyöreitä vuosiaan lokakuussa Helsingin yliopiston kirjastossa järjestetyllä seminaarilla.

Seminaarin aluksi kuultiin Jenni Haukion tervehdys Suomen yliopistokirjastojen neuvostolle, jonka välitti Turun yliopiston kirjaston johtaja Ulla Nygrén. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kaksi keynote-puhetta: Mary Casen esitys Partners in Transformation: University Libraries in Research and Learning sekä Alf Rehnin esitys Tiedon tulevaisuus, tulevaisuuden tieto. Lisäksi SYNin puheenjohtaja Kimmo Tuominen esitteli neuvoston toimintaa otsikolla Suomen yliopistokirjastojen neuvosto eilen ja tänään.

_E3F2802_photo Linda TammistoMary Case toimii kirjastonjohtajana University of Illinois’sa Chicagossa  ja Association of Research Libraries -järjestön puheenjohtajana. Mary Case esitteli etäyhteyden avulla pidetyssä puheessaan muutosta, jonka keskellä yliopistokirjastot ovat. Esimerkki muutostekijästä on kirjastojen aineistojen monipuolistuminen. Kyse ei ole pelkästään digitaalisen aineiston hallitsevasta asemasta vaan täysin uuden tyyppisistä aineistoista, kuten tutkimusdatasta. Muutostekijöiden rinnalla ovat suuret haasteet, joita kirjastojen on oltava ratkaisemassa. Yllätys ei ole, että yksi keskeisistä kysymyksistä on  tiedejulkaisemisen rakenteet, joiden muuttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä.

_E3F2832_photo Linda TammistoProfessori Alf Rehn puhui kirjastojen roolista informaation kyllästämässä maailmassa. Kirjaston on hyvä olla tietoinen omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan, ja kirjastoilla voikin olla paljon tarjottavaa tälle ajalle. Toisaalta on kyettävä myös oman toiminnan kriittiseen arviointiin sekä oman roolin ja aseman etsimiseen.

Kimmo Tuominen totesi, että SYNin 20-vuotisessa historiassa näyttävät toistuvan samantyyppiset kysymykset. SYNin historiasta löytyy joka tapauksessa esimerkkejä yhteistyöllä saavutetuista tuloksista, ja yliopistokirjastojen keskinäiselle yhteistyölle sekä kumppanuudelle muiden toimijoiden kanssa on edelleen tilausta.

_E3F2838_photo Linda TammistoSeminaarin lopuksi nautittiin harmonikansoittaja Teija Nikun vaikuttavasti tulkitsemista brasilialaisista ja ranskalaisista sävelistä.

Teksti: Jussi Piipponen
Kuvat: Linda Tammisto

 


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tritonian johtaja Anne Lehto haastattelussa

SYN haastatteli Tritonian jokuva_ALhtajana helmikuussa aloittanutta Anne Lehtoa.

Tritonia on viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Kehysorganisaatioita ovat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt sekä Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksikkö.

Miten työsi Tritonian johtajana on lähtenyt käyntiin?

Aloitin 1.2.2016 ja olen toiminut nyt puoli vuotta Tritonian johtajana. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Tritoniassa on osaava henkilöstö ja minua on perehdytetty työhön hyvin. Olen vieraillut kaikissa Tritonian toimipaikoissa neljällä paikkakunnalla. Yhteistyö Vaasan yliopiston johdon ja Tritonian johtokunnan kanssa on käynnistynyt.

Siirryit Tampereen yliopiston kirjaston palveluksesta Tritoniaan. Minkälaisissa tehtävissä olet toiminut ennen siirtymistä Tritoniaan?

Tampereen yliopiston kirjastossa tein monenlaisia töitä muun muassa kirjastoamanuenssina, informaatikkona, tiedottajana, kustannuspäällikkönä ja osastonjohtajana. Viimeisin pestini oli palvelupäällikön tehtävä tutkimuksen tietopalvelutiimissä. Esimieskokemusta minulle kertyi Tampereella yhteensä yhdeksän vuotta. Tampereen yliopiston kirjastossa osallistuin myös kansainväliseen työskentelyyn IFLAn työryhmän jäsenenä.

1990-luvulla työskentelin UPM-Kymmenen tietopalvelussa Valkeakoskella ja 2000-luvun alussa tiedonhaun lehtorina Tampereen yliopistossa ja sen jälkeen suunnittelijana Helsingin yliopistossa valtakunnallisessa IL-hankkeessa, jossa loimme kolmiportaisen mallin tiedonhankintataitojen opetukseen. Hankkeesta siirryin tekemään vuoden sijaisuuden opetusministeriössä ylitarkastajana.

Miten vertaisit Tritoniaa ja Tampereen yliopiston kirjastoa? Minkälaisia eroja on yhteiskirjastolla ja pelkästään yliopistoa palvelevalla kirjastolla?

Organisaatioita verratessa on otettava huomioon, että toimin Tampereen yliopiston kirjastossa väliportaan esimiehenä. Tritoniassa ja Tampereen yliopiston kirjastossa on paljon samaa, kuten laaja tiedonhankintataitojen opetus opiskelijoille. Erona on muun muassa se, että Tritonia on teknisesti kompleksisempi organisaatio, sillä henkilökunta on viiden eri organisaation palveluksessa, meillä on kaksi työkieltä ja organisaatio toimii usealla eri paikkakunnalla.

Viiden korkeakoulun tarpeita palvelevassa yhteiskirjastossa on kuunneltava eri sidosryhmiä ja haettava ratkaisuja erilaisten näkemysten yhteensovittamisesta. Tärkeää on vuorovaikutus kaikilla tasoilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kyseessä erityisesti pyrkimys tasapuolisuuteen. Toiminnan on oltava samanaikaisesti sekä yhteistä että erityistä. Tritonian sisällä yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja ja korostetaan yhteen hiileen puhaltamista, ja toisaalta rahoittajille pitää pystyä näyttämään, että kukin omistajakorkeakoulu saa Tritonian toiminnasta lisäarvoa.

Mitä asioita haluat korostaa Tritonian kehittämisessä?

Haluan korostaa yhdessä tekemisen hyötyjä. Toimintojen rakenteiden osalta opiskelun palvelut ovat Tritoniassa hyvällä mallilla, mutta tutkimuksen tuen palveluja pitää tehdä näkyvämmiksi, varsinkin avoimen tieteen suuntaan. Haluan myös korostaa, että laadukas tutkimusta ja opetusta tukeva infrastruktuuri on korkeakoulujen kilpailuetu ja kansainväliselle tasolle pyrkivä yliopisto tai korkeakoulu tarvitsee kansainvälisen tason kirjaston, ei vähempää.

Miltä Tritonian tulevaisuus näyttää?

Uskon yhteistyöhön ja yhteiskirjastoon. Tulevaisuuteemme vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät, mutta keskeistä on se, miten onnistumme henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa, ja miten saumattomasti pääsemme mukaan korkeakoulujen ydinprosesseihin, eli millainen Tritonian brändi on tulevaisuudessa. Uskon, että lähitulevaisuudessa tiedonlouhinnan menetelmät tulevat muuttamaan tieteen tekemisen tapaa ja vaikuttamaan myös kirjastojen toimintaan. Tässä on meillä iso osaamishaaste.

Tritoniaan kuuluvan EduLabin pedagoginen ohjausrooli edellyttää jatkuvaa alan seurantaa ja uusien digitaalisten opetusvälineiden tuntemusta ja niiden käyttötapojen pedagogista kirkastamista. On mielenkiintoista seurata, miten verkko-opetus on taas – 15 vuoden jälkeen – kokemassa uutta renessanssia. Tarjolla on nykyisin sujuvampia välineitä, mutta toisaalta digitaaliselta opetukselta vaaditaan yhä enemmän näyttöjä vaikuttavuudesta. EduLabin kehittäminen tulevaisuuden digipedagogisena ohjausresurssina on Tritonialle osaamis- ja resursointihaaste, mutta myös iso mahdollisuus.

Minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä?

Odotan SYNin yhteistyöltä tulevaisuuteen suuntautunutta yhdessä kehittämistä ja arvokasta kollegaperspektiiviä.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin