Oppimisen tuen verkoston toiminta käynnistymässä syksyllä

Keväällä 2015 neuvosto päätti oppimisen tuen verkoston perustamisesta. Samalla päätettiin lakkauttaa pitkään toiminut IL-verkosto. Perusteluna on, että vaikka informaatiolukutaidon opetus on edelleenkin keskeinen palvelu, opetus on vakiintunutta, ja siten on aika hakea informaatiolukutaitoa laajempaa näkökulmaa verkostolle. Oppimisen tuen verkosto kokoaa kirjastoista voimia, joiden kiinnostuksen kohteena on laajemmin tukea oppimista ja opiskelijan pyrkimyksiä edetä kohti tavoitteitaan.

Miten kirjasto on mukana tukemassa 55 op:n saavuttamista, on yksi konkreettinen kysymys, johon yhteistyössä etsitään vastauksia. Miten tuetaan opiskelijaa oppimisessa ja toisaalta, miten tuetaan opettajaa, jotta hän omalta osaltaan voi tukea oppimista?

Yhdyshenkilöverkosto perustetaan ennen lokakuuta ja työ käynnistyy syksyllä 2015 verkoston työpajapäivällä Lappeenrannassa.

Oppimisen tuen verkostoa koordinoi Lappeenrannan tiedekirjastosta informaatikko Marja Talikka (marja.talikka(at)lut.fi) ja vetäjänä toimii kirjastonjohtaja Ulla Ohvo (ulla.ohvo(at)lut.fi).


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Informaatiolukutaitoa jatko-opiskelijoille

Lähes kaikissa Suomen yliopistokirjastoissa informaatiolukutaidon opetus tavoittaa myös jatko-opiskelijat ja tutkijat. Koulutus toteutuu kuitenkin monin eri tavoin eri kirjastoissa. Jossain ollaan vasta alkutekijöissä, kun taas toisaalla koulutuksella on jo pitkät perinteet. Tällaisia tuloksia saatiin juuri päättyneestä kyselystä, jonka SYN:n informaatiolukutaitoverkosto toteutti.

Henkilökohtainen tuki yleisintä

Jatko-opiskelijat saavat yliopistokirjastoissa luonnollisesti samaa tukea kuin perustutkinto-opiskelijat ja muut asiakkaat. Kyselyn perusteella edelleen suosituin tuen muoto on henkilökohtainen neuvonta yksittäisille jatko-opiskelijoille. Paljon tarjottiin myös tietoiskuja ja luentoja (11 kirjastoa 16:sta) tai erikseen tilattua räätälöityä opetusta jatko-opiskelija -ryhmälle (13/16).

Kokonaisia, jatko-opiskelijoille tarkoitettuja opintojaksoja on sen sijaan harvemmilla kirjastoilla. Yhden opintopisteen laajuisia opintojaksoja antaa 6 kirjastoa, kahden tai useamman laajuisia vain 3 kirjastoa 16:sta. Avoimissa vastauksissa tuli kuitenkin selkeästi esille, että kirjastot ovat usein mukana eri laajuisissa opintojaksoissa, vaikkeivät itse jaksoa järjestäisikään.

Osallistujamäärät pieniä

Opetukseen osallistuneiden jatko-opiskelijoiden määrä vaihteli kirjastoittain. Kahdeksalla kirjastolla niihin osallistui 1-50 henkilöä ja kuudella 50-100. Suurimmalla osalla (14/16) osallistujamäärä jäi alle sadan, ja peräti kahdeksalla alle 50 henkilön. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden määrään verrattuna luku on melko pieni. Vain kahdella kirjastolla opetuksiin osallistui 100-500 henkilöä.

Annettujen tuntien määrä vaihteli enimmäkseen 1-50 välillä, vain kolmella kirjastolla tunteja annettiin enemmän kuin 50. Enimmäkseen tuntimäärät vaihtelivat 10-50 välillä. Kyselyssä ei kuitenkaan määritelty tuntien laskutapaa, mikä saattaa aiheuttaa vääristymän vastauksissa.

Tiedonhausta sosiaaliseen mediaan

Perinteisten sisältöjen (tiedonhaku yleensä, tietokannat, viitteidenhallintaohjelmat) rinnalle ovat jatko-opiskelijoiden koulutuksessa tulleet mm. aineistonhallintasuunnitelma ja tutkimusdata sekä sosiaalinen media. Julkaiseminen (ml. Open access) ja julkaisujen arviointi oli osana koulutusta suurimmalla osalla vastanneista kirjastoista (10/16 ja 12/16).

Kuvio: Jatko-opiskelijoiden IL-opetuksessa käsiteltävät aiheet

tietokannat ja niiden käyttö 14
tiedonhaku yleensä 13
viitteidenhallintaohjelmat 13
julkaisujen arviointi 12
julkaiseminen (ml. open access) 10
sosiaalinen media 6

SYN:n tavoitteet tutkijoiden tukemiseksi

SYN asetti vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa tavoitteekseen ensinnäkin tutkijakoulujen/jatko-opiskelijoiden opetuksessa mukana olevien kirjastojen määrän kasvun. Tämä tavoite on yliopistokirjastoissa toteutunut jo lähes sataprosenttisesti, sillä vain yksi kirjasto vastasi, ettei heillä ole jatko-opiskelijoille suunnattua IL-opetusta.

Toimintasuunnitelmassa toinen tavoite IL-verkostolle on järjestää työpaja, jonka teemana on tutkijoiden tiedonhallintataitojen tukeminen. Työpaja järjestetään, kun IL-verkoston uusi ohjausryhmä on alkanut toimintansa. Työpajan tuotokset jaetaan avoimesti hyödyttämään koko yhteisöä.

Leena Järveläinen, johtava informaatikko, Turun yliopiston kirjasto
SYN:n IL-verkoston koordinaattori


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Mitä minä Egyptissä tein?

Pääsin Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston edustajana mukaan kansainväliseen workshopiin, joka järjestettiin Kairossa Ain Shams –yliopiston (ASU) yliopistollisen sairaalan oppimiskeskuksessa. Workshop liittyi Improving the quality of higher education in public health sciences hankkeen Training of the trainers (TOT) –osa-alueeseen.

004_pyramids

Hankkeen tavoite on vakiinnuttaa master of public health  -koulutus afrikkalaisissa kumppaniyliopistoissa Keniassa (University of Eastern Africa, Baraton,  UEAB ) ja Tansaniassa (Catholic University of Health and Allied Sciences, CUHAS), sekä kehittää jo olemassa olevan kansanterveystieteen maisteriohjelman laatua ASU:ssa. Hanke kuuluu CIMO:n HEI ICI –ohjelmaan (Higher Education Institutions – Institutional Cooperation Instrument), jota rahoittaa Suomen ulkoministeriö.

Hankkeeseen osallistuu Suomesta UEF:n lisäksi Suomesta myös Karelia-ammattikorkeakoulu, josta workshopissa oli mukana yliopettaja Arja-Irene Tiainen. Projektissa TOT-osassa edistetään osaamista erityisesti verkko-opetuksen ja sähköisen kirjaston kehittämisessä. Itä-Suomen yliopistosta workshopiin osallistuivat myös verkko-opetuksen asiantuntija Ari Haaranen ja työterveyshuollon asiantuntija, professori Kimmo Räsänen.

Hankkeen aiemmissa vaiheissa UEF:n kirjaston johtaja Jarmo Saarti vieraili Ari Haarasen kanssa kumppanuusyliopistoissa loppuvuodesta 2011. Maaliskuussa 2012 afrikkalaiset vierailivat puolestaan Suomessa, jolloin pidimme heille mm. intensiivisiä Moodle-koulutuksia, joiden toteutukseen osallistui myös tietoasiantuntija Heikki Laitinen. Kairossa joulukuussa 2012 järjestetty workshop päätti hankkeen ensimmäisen vaiheen, joten kokosimme yhteen saavutuksia projektin eri osa-alueilla sekä hahmottelimme jatkosuunnitelmia.

Workshopiin osallistui neljän suomalaisen lisäksi neljä edustajaa sekä Keniasta että Tansaniasta sekä vaihteleva määrä kairolaisia eri workshop-päivinä. Järjestelyt onnistuivat hyvin ja vieraista pidettiin erinomaista huolta, eivätkä workshop-viikolle sattuneet mielenosoitukset suuremmin meille näyttäytyneet.

Oma osuuteni workshopin ohjelmassa kirjasto- ja tietopalveluasiantuntijana oli edistää verkko- ja etäopetuksen hyödyntämistä informaatiolukutaidon opetuksessa ja syventää osallistujien tietämystä (akateemisesta) informaatiolukutaidosta ja sen kriteereistä sekä kirjastoaineistojen ja tietopalveluiden modernista käytöstä yliopisto-opetuksessa. Vetämäni sessio oli erittäin keskusteleva ja johdatti mielestäni osallistujia edelleen edistämään informaatiolukutaitojen opetusta omissa yliopistoissaan.

Workshopissa opin paljon terveystieteellisestä koulutuksesta paitsi kumppaniyliopistoissa myös UEF:ssa, sekä kansanterveyden tilasta ja edistämistä osallistujamaissa. Kumppanukset ovat monin tavoin hyvin erilaisia mm. kokonsa ja opetustarjontansa puolesta. ASU on valtavan kokoinen yliopisto (pelkästään lääketieteellisessä tiedekunnassa on opiskelijoita lähes saman verran kuin koko UEF:ssa), jossa infrastruktuuri on riittämätöntä yliopiston kokoon nähden eivätkä opiskelijat oikeastaan pääse yliopistossa tietokoneille. Kirjastoa tosin uudistetaan parhaillaan perinteisestä kirjakirjastosta e-oppimista tukevaksi ja oppimiskeskusmaiseksi; niinpä en toiveistani huolimatta päässyt lainkaan tutustumaan siihen. Kaksi muuta kumppania taas ovat huomattavasti pienempiä eivätkä yhtä monialaisia yliopistoja, joten opiskelijoiden määrä lasketaan kymmenien tuhansien sijaan tuhansissa (CUHAS hieman yli 1000, keskittynyt terveystieteisiin; UEAB noin 2000, sisäoppilaitos, terveystieteillä iso osuus). Niissä langaton verkko kattaa kampukset, kannettavat tietokoneet ovat yleisiä, ja myös kirjastossa on työasemia opiskelijoille. Asioiden edistäminen ja esimerkiksi tietoteknisten ratkaisujen eteneminen vaikuttaakin helpommalta pienemmissä organisaatioissa; isommissa on väistämättä enemmän hierarkkisuutta ja hallinnollista byrokratiaa.

Workshopin aikana ilmeni, että kaikki kolme afrikkalaista yliopistoa ovat hankkeen aikana edenneet omilla tavoillaan ja kukin eniten eri asioissa – niissä, jotka kussakin yliopistossa ovat olleet tässä vaiheessa ensisijaisia. Esimerkkeinä saavutuksista voidaan mainita mm. ASU:n verkkopetustiimi, jossa on hyvä edustus eri tiedekunnista, CUHAS:n nopea edistyminen intranetin ja sen kautta saavutettavien verkkopalveluiden kehittämisessä, sekä UEAB:n jo käyttöön ottama laaja valikoima alakohtaisia informaatiolukutaidon verkkokursseja.

Kokemukseni mukaan kirjastoammattilaisten ja tietopalveluasiantuntijoiden kannattaa olla mukana tiedelaitosten kansainvälisissä hankkeissa, jolloin tietoasiantuntijaosaaminen kytkeytyy suoraan ja selkeästi oppiaineiseen ja opetukseen; aivan samoin kuin informaatiotaitojen ja niiden opetuksen on omassakin maassa kytkeydyttävä oppiaineiden muuhun opetukseen, vaikka vastuun siitä on oltava tietoasiantuntijoilla.

Tuulevi Ovaska
Palvelupäällikkö
Itä-Suomen yliopiston kirjasto

005_sun_smog

Kairossa aurinko paistaa savusumun läpi


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

LibGuides – apu tietoaineistojen tehokkaaseen käyttöön

Yliopistot käyttävät huomattavia määriä rahoituksestaan tietoaineistojen hankkimiseen ja näiden saatavuuden varmistamiseen tutkijoille ja opiskelijoille. Kirjastoille yksi suuri haaste on ollut näiden kalliiden aineistojen ja työkalujen saaminen tehokkaaseen käyttöön. Yksi apu tähän haasteeseen on maailman yliopistokirjastoissa paljon käytetty Libguides-järjestelmä.

LibGuides

LibGuides on amerikkalaisen Springshare-yhtiön tarjoama julkaisualusta kirjastoille erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Peruslähtökohta järjestelmässä on sisällöntuotannon ja ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman varsinaisten it-asiantuntijoiden tarvetta. Teknisen helppouden lisäksi LibGuides-järjestelmään luotavien sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö, jonka tuottamista sisällöistä voi etsiä ideoita omiin oppaisiin. LibGuides mahdollistaa peräti toisten tekemien sisältöjen käytön sellaisenaan omissa oppaissa: pelkkä luvan pyyntö oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella esim. Harvardissa tehty sisältö näkyy sellaisenaan omassa oppaassa. Toki tätä ominaisuutta hyödynnetään huomattavasti enemmän oman kirjaston sisällä ja se myös toimii erinomaisesti. Joka tapauksessa yhteisöön kuuluu tällä hetkellä yli 3500 kirjastoa, joista noin kaksi kolmasosaa on korkeakoulukirjastoja.

LibGuidesin käyttö Oulun yliopiston kirjastossa

Oulun yliopiston kirjasto päätti keväällä 2012 hankkia LibGuides-järjestelmän alustaksi erilaisille verkko-oppailleen. Tilauksen jälkeen Springsharelta saatiin täysin toimiva alusta, jolla oli jo valmiina kirjaston sen aikaisia www-sivuja mukaileva ulkoasu. Kirjaston www-sivujen ulkoasun uudistuessa Springshare myös muokkasi maksutta LibGuides-järjestelmän uusia kirjaston sivuja noudattavaan muotoon toimittamamme mallin avulla.  Järjestelmän ulkoasun haluttiin noudattavan kirjaston varsinaisten www-sivujen ulkoasua, jotta sivujen käyttäjien ei tarvitse ajatella siirtyneensä kirjaston www-sivulta muualle, vaan LibGuides-sisällöt ovat heille osa kirjaston www-sivuja. Tämän vuoksi myös LibGuides-nimitystä ei ole otettu markkinointikäyttöön, vaan sana näkyy ainoastaan sivujen www-osoitteessa.

Oulun yliopiston kirjastossa LibGuides-järjestelmää päädyttiin ainakin alkuvaiheessa käyttämään lähinnä erilaisten tiedonhaun oppaiden julkaisualustana. Tiedonhaun tieteenalaoppaat ovat järjestelmän keskeisintä sisältöä ja tieteenalaoppaita on tällä hetkellä julkaistu yli 50 kappaletta. Huomion arvoista on, että LibGuides-järjestelmä saatiin Oulussa käyttöön huhtikuun alussa 2012 ja elokuun lopussa oli julkaistu jo noin 50 opasta. Mitään erillistä rahoitusta tähän ei ollut vaan informaatikot toteuttivat sisällöt muiden töidensä ohessa.

Esimerkki tieteenalaoppaasta. Kunkin oppaan tekijällä oli varsin vapaat kädet tuottaa tieteenalaa tukevaa sisältöä. Lähinnä yksittäisen oppaan rakenne (=oppaan välilehdet) sovittiin yhteisesti ja oppaat ovat rakenteellisesti samanlaisia.

Oulussa on pyritty tuomaan eri tieteenalojen tietoaineistoja monipuolisesti esille jo vuosia tuottamalla Nelliin yliopiston tieteenaloille omia tietokantalistauksia erilaisten alakategorioiden alle. LibGuides-järjestelmän tieteenalaoppaat ovat osoittautuneet huomattavasti Nellin tietokantalistauksia monipuolisemmiksi työkaluiksi, joissa pystytään tuomaan esille tietokantojen ja työkalujen lisäksi myös mm. ohjeistusta tietokantojen käyttöön ja tiedonhaun prosessin eri vaiheisiin sekä parantamaan tietoaineistojen löytyvyyttä myös varsinaisten tietokantojen ulkopuolelta mm. painetun aineiston osalta.

Tieteenalaoppaat ovat ottaneet luontevan paikkansa tiedonhankinnan opetuksen perustyökaluna, joka tulee jatkossa tutuksi jokaiselle opetukseemme osallistuvalle opiskelijalle tieteenalasta tai opintojen vaiheesta riippumatta. Tietysti tieteenalaoppaiden merkitys korostuu myös omatoimisesti tiedonhakua tekevien tukena, jolloin esim. oikeat tietokannat kuhunkin tarpeeseen ja apu niiden tehokkaaseen käyttöön on tiedonhakijoiden helposti löydettävissä.

Kokemukset

Tähän mennessä tieteenalaoppaista on saatu käyttäjiltä käytännössä vain positiivista palautetta. Rohkeimmat ovat jo päivitelleet, että miten enää voisi tulla toimeenkaan ilman tieteenalaoppaita. Tosin varsinaisten käyttäjien puolelta palautteen määrä on ollut vielä vähäistä ja määrällisesti merkittävimmät palautteet saadaan myöhemmin syksyllä, kun tiedonhankinnan opetuksessa järjestelmällisesti kerättävä kurssipalaute käydään läpi.

Informaatikkojen puolelta kokemuksia onkin sitten kertynyt runsaasti tieteenalaoppaiden ollessa osa jokapäiväistä työtä niin opetuksessa kuin tietopalvelussa. Tieteenalaoppaiden kautta tietoaineistojen käyttöä on helppo opettaa ja neuvoa. Oppaiden ylläpidon helppous ja monipuoliset mahdollisuudet antavat myös informaatikoille uusia mahdollisuuksia tuoda asiantuntemustaan paremmin hyödynnettäväksi. Lisäksi LibGuides antaa sisältöjensä käytöstä monenlaista tietoa. Esimerkiksi käyttötilastoja voidaan kerätä jopa linkkitasolta: eli voidaan vaikka seurata, valitsevatko jonkun tieteenalan käyttäjät mieluummin listalta Scopuksen kuin Web of Sciencen tms. Käyttäjillä on myös mahdollisuus antaa kommenttejaan ja parannusehdotuksiaan käytännössä jokaiseen kohtaan oppaissa: harmi kyllä, kommentointiominaisuutta ei ole vielä innostuttu käyttämään.

Kaiken kaikkiaan ensi kokemuksemme LibGuidesin ”tulemisesta taloon” ovat olleet kaikilta osin positiivisia. Järjestelmää ei voi kuin suositella kaikille muillekin suomalaisille yliopistokirjastoille.

Jani Sassali
Informaatikko
Oulun yliopiston kirjasto


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

On the Road to Information Literacy – a satellite meeting of IFLA 2012 at Tampere University

Library professionals as gate openers

Tampere University Library hosted a two-day satellite event at IFLA 2012 “The road to Information Literacy – Librarians as Facilitators of Learning”, with over 130 library professionals from around the world attending. Many of the visitors continued to the main IFLA conference in Helsinki, but a number of them just came to the preconference in Tampere to hear about the important issues in IL education.

The Head of Communications of Tampere University, Katja Kannonlahti opened the satellite conference by saying: ”University staff and students need your help as information professionals. You are not the gatekeepers, but the gate openers. There is nothing without information.” The role of the university library and librarians in the academic society is acknowledged and well appreciated in Finland. At the University of Tampere, the theme of the satellite is very topical, because brand new study programs are being launched this autumn with IL education in the curriculum for all students across the disciplines, and the students are equally offered IL sessions during different phases of their studies.

The satellite introduced two distinguished key note speakers, Kirsti Lonka and Carol Kuhlthau.

The university students grow into reflective professionals

Kirsti Lonka, a professor and vice dean of the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki, Finland, talked on the topic of “Engaging Learning Environments for the Future”. She emphasized the importance of learning technology as a tool for working, not just for entertainment. The students are already familiar with the latest technology, which should be taken into account and utilized, when developing academic working habits and teaching practices.

Professor Kirsti Lonka having her presentation.

University teachers should stimulate the students’ own thinking processes.  In her presentation, she analysed the concept of interest. In fostering the learning process and reflective thinking, she said that maintaining interest is a key element: the students who experience more interest also perform better. Furthermore, even mass education can be engaging and promote a feeling of flow.  As the students grow into reflective professionals, they deal with academic emotions, which was an interesting concept in her presentation. She also pointed out the importance of developing and supporting collectively cultivated learning practices, not just an individual learning process. In her opinion, learning takes place in multiple spaces: whether those be the physical, virtual, social, mobile and mental spaces of learning.  Designing learning spaces is an important part of designing education, with the new Kaisa House at Helsinki University as her intriguing example.

 The Information seeking process involves feelings

Carol Kuhlthau, professor emerita of library and information science at Rutgers University, United States, gave an interesting key note speech on the second day of the seminar under the title “Librarians facilitating learning through guided Inquiry”.  Carol Kuhlthau, perhaps one of the most well-known researchers on the information seeking process has been affected by constructivist theories of learning, authoring and co-authoring the well-known books Seeking Meaning (2004), Guided Inquiry (2007), and Guided Inquiry Design (2012).  She wanted to emphasize the role of value-added librarians. She said that librarians are increasingly more needed in the dynamic and cluttered information surroundings, and that it is a common misunderstanding that the library is not needed anymore.

Professor emeritus Carol Kuhlthau discussing with conference participants after her presentation.

Professor Kuhlthau said: “Students have feelings, they are thinking and they are doing!” As information literacy instructors, we should understand this tripartite learning process.  I think we can conclude that in IL education we should support the students in the cognitive level, as academic thinkers, we should reassure their confidence in using academic information resources as well as give them practical hands-on exercises and teach them to actively use these skills which are crucial for them in succeeding in their academic studies as well as addressing real working life problems.

Furthermore, she defined the “library as an inquiry lab for information literacy”. Information workers are in her opinion an important asset to the community. Interesting similarities could be seen in Lonka’s and Kuhlthau’s presentations although they are coming from two academic disciplines. Both see that the idea of interest and feeling are important when it comes to learning, and that the teaching librarian plays an important role in supporting the student in the academic research and study process, stimulating and facilitating that process.

How to teach Information literacy – a variety of ideas

Conference book.

The satellite was sponsored by the Continuing Professional Development & Workplace Learning and Information literacy sections of IFLA, which two main themes were well represented in the program.  During the two-day conference, we heard interesting presentations about IL education and professional development from a variety of inspiring angles.  Some of the presenters also published their articles in the Conference book. The book offers a chance to look at interesting articles from the professional development perspective as well as take a look at effective information literacy interventions done in different parts of the world.

Sharon Favaro from Seton Hall University, USA, talked about first-year students, the role of technology in reshaping research experiences, and using the students’ prior knowledge skills, such as social media skills, to open the door to learning something new. From University of Illinois at Urbana-Champaign came Lisa Janicke Hinchliffe whose two presentations gave important and theoretically grounded yet practical advice in designing and assessing high-quality information literacy instruction, and supporting one’s professional growth.

Juanita Jara de Súmar from McGill University, Canada, in her case study pointed out the importance of succession planning in developing IL education. With the aging of the work force, it seems to be crucial for any organization to share best practices among the workers across the generations. Organizations, such as libraries, should be prepared to do some succession planning to retain the institutional knowledge, she said.

Eystein Gullbekk and Tove Rullestad from University libraries in Oslo and Bergen, Norway, gave a presentation about Library staff and PhD Students as partners in research and learning, with their case of developing web-based IL education modules. It seems that the topic is very topical for many university libraries, because that session was full of librarians interested in hearing about IL education for researchers.

Editor Eileen Breen, whose topic was “IL in the professional literature”, in her case study of a professional library journal had explored which topics where covered in that journal over the years. She identified that there is a gap in literature on the topic of Human resource development for teaching and teaching management. She encouraged information professionals in the audience to share and write about their professional experiences in that area.

 Information workers find inspiration in benchmarking

Networking with colleagues.

The satellite conference also offered inspiring surroundings for global networking with other library professionals during the discussions over workshops, group work tasks, poster sessions, coffee breaks and conference dinner. The sun was also shining on the second day of the conference, which was a welcomed surprise to the satellite organizers, after having had such a rainy summer in Finland.

Janika Asplund
Information specialist, Tampere University Library
Secretary for Cooperation for The  Council for Finnish University Libraries 1.2.-31.10.2011
(Kuvat: Outi Viitasalo)


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tiedonhankintataitojen merkitys korostuu työelämässä

Tiedonhankinnan taitoa arvostaa sekä työntekijä että työnantaja. Juuri ilmestyneessä artikkelikokoelmassa Kunhan kuluu viisi vuotta – ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat pohditaan kansallisen sijoittumisseurantakyselyn tuloksia ja vaikutuksia koulutuspolitiikkaan. Kokoelmateoksen ovat toimittaneet Antero Puhakka ja Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Kokoelman yhteenvedossa Loppupohdinta: yliopistokoulutusta työelämän tarpeisiin Jani Ursin pohtii (s. 114), että työelämä tuntuu korostavan geneerisiä valmiuksia, ja kertoo suuntauksen näkyvän myös kansallisessa Aarresaari-aineistossa, jossa kaikilla työnantajasektoreilla työntekijöiden tärkeimmiksi kokemiksi taidoiksi työntekijät arvioivat mm. ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataidot. Antero Puhakka arvioi saman kokoelman artikkelissaan Maistereiden työssään tarvitsemia taitoja kartoittamassa (taulukko 3, s.72), että yksityisen sektorin työntekijöiden kokemana tiedonhankintataidot on neljänneksi tärkein taito; kuntasektorilla seitsemänneksi tärkein, valtiolla toiseksi tärkein, muilla työnantajasektoreilla viidenneksi tärkein. Muita tärkeiksi koettuja yleistaitoja olivat ryhmätyötaidot, suomen kieli, organisaatiotaidot ja analyyttinen ajattelu.

Artikkelikokoelma pohjautuu kansalliseen kyselyyn, joka tehtiin vuonna 2008, ja tutkimuksen kohteena olivat 5 vuotta työelämässä olleet v. 2003 valmistuneet. Valmistuneilta kysyttiin 5 vuotta valmistumisen jälkeen yleisten työllistymistietojen lisäksi, mitkä ovat työelämän vaatimat taidot ja miten he arvioivat yliopisto-opiskelujen kehittäneen niitä. Vastaajina tällöin oli kaikkiaan 16 eri yliopistosta maisteriksi valmistuneita. Puhakka viittaa artikkelissaan myös jo v. 2000 ilmestyneeseen tutkimukseen, jossa kuuden EU-maan pk-yrityksiltä oli kysytty heidän odotuksiaan korkeakoulutettujen osaamisen suhteen (Manninen ja Hobrough 2000, kts Puhakka, Kuvio 2, s. 71). Tässä tutkimuksessa tiedonhankintataidot arvioitiin yksityisen sektorin työnantajan näkökulmasta neljänneksi tärkeimmäksi taidoksi.

Yliopistokohtaiset tutkimustulokset

Monet yliopistot ovat julkaisseet myös organisaatiokohtaisia tuloksiaan artikkelikokoelmassa mainitusta kansallisesti kerätystä aineistosta. Erilaisissa sijoittumisseurantakyselyissä valmistuneilta kerättyä aineistoa on monissa yliopistoissa eri laajuuksilta muiltakin vuosilta ja kyselyitä on voitu tehdä esimerkiksi 5 vuotta valmistumisen jälkeen tai jo vuosi valmistumisen jälkeen. Organisaatiot ovat myös työstäneet ja analysoineet kyselyaineistojen tuloksia eteenpäin. Vastauksia on mm. analysoitu rinnakkain myös sen suhteen, miten työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet kohtaavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Näiden ns. suuntaa-antavien kuiluarvojen perusteella voidaan koulutusohjelmia suunniteltaessa ottaa huomioon kehittämiskohteita, jos huomataan, että jotkin taidot koetaan tärkeiksi työmarkkinoilla, mutta ne eivät kehity riittävästi yliopistossa. Koska yliopistot ovat jatkotyöstäneet oman organisaationsa tuloksia, eivät kaikki organisaatiokohtaiset tutkimukset ole keskenään yhteismitallisia. Tulokset ovat kuitenkin hyvin samansuuntaisia.

Hyvä esimerkki on mm. Helsingin yliopistossa tehty selvitys Maisterit työmarkkinoilla, jossa tiedonhankinnan kannalta mielenkiintoisia ovat s. 23-24 näkyvät taulukot, joissa vertaillaan rinnakkain tietotaito-osa-alueiden merkitystä työssä ja opiskelun antamia valmiuksia. Helsingin yliopistosta valmistuneet maisterit kokevat tiedonhankinnan merkityksen työssä erittäin suureksi, rinta rinnan sosiaalisten ja ryhmätyötaitojen kanssa. 5,2 -lukema kuudesta on hyvä lukema, ja ainoastaan 5,3 -lukeman saanut ongelmanratkaisutaito arvioidaan tärkeämmäksi taidoksi työelämässä.

Lapin yliopistossa on saatu hyvin samantyyppisiä lukemia 2008 tehdyssä kansallisessa uraseurantakyselyssä. Lapin yliopistossa tietoja on koottu osana yliopiston laatutyötä ja tuloksissa on analysoitu myös kuiluarvoja eli kuinka paljon on eroa taitojen kehittymisellä ja työelämän vaatimuksilla. Viisi vuotta työmarkkinoilla – Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille -kyselystä löytyy hyvä yhteenveto (kts s. 13 kaavio Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen, /tietotaitoarviot).

Tampereen yliopistossa on tehty oppiainekohtaisia koosteita v. 2002-2008 valmistuneille, joilta on kysytty sijoittumistietoja jo vuosi valmistumisen jälkeen. Tampereen yliopistossa on koulutusalakohtaisesti esitetty vastaajien arviot siitä, kuinka paljon yliopisto on kehittänyt erilaisia työelämässä hyödyllisiä tieto- ja taitoalueita.  Kaaviossa näkyy miten v. 2002-2008 valmistuneet opiskelijat arvioivat tiedonhankintataitojen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana:

Tiedonhankintataitojen kehittyminen koulutusaloittain Tampereen yliopistossa

Tiedonhankintataitojen kehittyminen koulutusaloittain Tampereen yliopistossa. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Tampereen sijoittumisseurantatilastoja on lisäksi käsitelty seuraavassa blogikirjoituksessa.
Myös Itä-Suomen yliopistossa on saatu hyviä tuloksia, sekä vastavalmistuneiden piirissä että 5 vuotta valmistumisen jälkeen:

Itä-Suomen yliopisto: tiedonhankintataidot 2005 ja 2009 valmistuneet. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Itä-Suomen yliopisto: tiedonhankintataidot 2005 ja 2009 valmistuneet. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Uraseurantatuloksia löytyy yliopistojen omilta sivuilta ja myös kootusti esimerkiksi Akateemisten rekrytointipalvelujen julkaisusivuilta.

Tiedonhankintataitojen opetusta tarvitaan yliopistoissa –yliopistokirjastoja tarvitaan

Vaikka opiskelijoiden tiedonhankintataidot karttuvat kirjastojen tarjoaman tiedonhankintataitojen ja informaatiolukutaidon opetuksen lisäksi muunkin yliopisto-opiskelun ja opiskelun ulkopuolisen elämän yhteydessä, ovat yliopistokirjastot osaltaan suorasti ja epäsuorasti vaikuttamassa siihen, millaisiksi yliopisto-opiskelijoiden työelämävalmiudet muodostuvat. Valmistuneiden kyselyiden tiedonhankintataitojen kohdalla kyselytulokset ovat rohkaisevia ja antavat tukea ja vahvistusta sille, että tiedonhankintataitoja tarvitaan. Tiedonhankintataitojen opetukselle ja laadukkaille kirjastopalveluille on jatkuva tarve ja tilaus. Hyvät tiedonhankintataidot edistävät opinnoissa menestymistä sekä antavat valmiuksia myös työelämässä pärjäämiselle. Monissa yliopistokirjastoissa tutkitaan tietenkin tiedonhankintataitojen opetusten vaikuttavuutta keräämällä palautetta tiedonhankinnan opetuksista tutkintoa suorittavilta opiskelijoilta ja kehitetään systemaattisesti opetusta opetuspalautteiden pohjalta. Kirjastopalveluiden vaikuttavuuden tutkimus olisi hyvä jatkotutkimuksen paikka.

Huomioitava on tietysti se, että näissä valmistuneille tehdyissä yleisluontoisissa kyselyissä korostuu valmistuneiden oma arvio merkityksestä työssä ja henkilöiden omakohtainen arvio kehityksestä yliopisto-opiskelujen aikana. Huomioitava on kuitenkin lisäksi, että tiedonhankinnan opetusten tehtävä on parantaa opiskelijoiden informaatiolukutaidon kognitiivisten taitojen lisäksi myös affektiivista varmuutta eli tunnetta siitä, että hallitsee tiedonhankinnan prosessin (kts. tästä esimerkiksi Informaatiolukutaidon opetus – kumppanuutta käytännössä -artikkeli, joka on julkaistu kokoomateoksessa Informaatiolukutaito yliopisto-opetuksessa (toim. Anne Nevgi).  Sijoittumisseurannan tuloksista voidaan päätellä, että tiedonhankinnan prosessien hallinnan tunnetta yliopistoista valmistuneilla ainakin näiden kyselyvastausten valossa voi sanoa olevan.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto
yhteistyösihteeri Janika Asplund


facebooktwittergoogle_pluslinkedin