Tiedejulkaisut tulevat kalliiksi

Tieteellisten julkaisujen kustannukset uhkaavat karata korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ulottumattomiin.

Viiden suurimman tiedelehtipaketin tilausten kansalliset kokonaiskustannukset ovat vuosina 2012—2016 yhteensä lähes 64 miljoonaa euroa.

Digitalisoituminen on vararehtori Keijo Hämäläisen mukaan tehostanut tieteellistä julkaisemista, mutta toisaalta lisännyt tutkimusjulkaisujen käyttöön saamisen kustannuksia muun muassa isojen, lukuisia tiedelehtiä käsittävien tilauspakettien kautta.

– Tietoaineistojen ja tutkimusinfrastruktuurien digitalisoituminen tarjoaa suomalaiselle tieteelle yhtä lailla uudenlaisia mahdollisuuksia kuin haasteitakin.

Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset valmistautuvat parhaillaan sopimusneuvotteluihin suurten tiedekustantajien kanssa. Tavoitteena on päästä lopputulokseen, joka on taloudellisesti kestävä, turvaa tieteellisen tiedon saatavuuden sekä ottaa huomioon eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen siirtymän kohti avoimempaa tiedejulkaisemista.

Kansallista neuvottelustrategiaa valmistellaan työryhmässä, jota johtaa tutkimus- ja opetusasioista vastaava vararehtori Hämäläinen.

Rahoitusleikkaukset haastavat kustannukset

Tiedelehtien julkaiseminen on kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi suurimman tiedejulkaisijan, Elsevierin, liikevoitto oli vuonna 2014 lähes 1,1 miljardia euroa (37 % liikevaihdosta) ja sen emoyhtiön RELX Groupin tuotto lähenteli 2,5 miljardia. Myös muiden suurten tiedekustantajien (kuten Springer, Wiley ja Taylor & Francis) tuottomarginaalit ovat olleet viime vuosina kolmenkymmenen prosentin paikkeilla.

Suurille lehtipaketeille ei ole Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Per Mickwitzin mukaan ollut korvaavaa vaihtoehtoa eli kilpailua.

– Tämä on mahdollistanut korkean hinnoittelun. Tieteellisen julkaisemisen vakiintuneita valtarakenteita tukee myös se, että nuorten tutkijoiden tieteellinen meritoituminen edellyttää julkaisemista vakiintuneissa huippulehdissä, sanoo strategiaryhmän jäsenenä toimiva Mickwitz.

Tutkimustyön edellytyksiin kohdistetut hallitusohjelman rahoitusleikkaukset vaikuttavat neuvotteluasetelmaan. Työryhmä ottaa vakavasti huomioon myös sen vaihtoehdon, ettei sopimuksia saada syntymään kansallisesti hyväksyttävin ehdoin. Jos sopimusta ei synny, voi tutkimuksen kannalta tärkeiden tietoaineistojen saatavuus hankaloitua.

Tavoitteena avoin tiede

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa määritellään tavoitteeksi se, että Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. Avoimuus mahdollistaa uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia.

Vararehtori Hämäläisen mukaan tieteen avoimuuden visio vaikuttaa myös neuvottelustrategiaan

– Seuraamme kiinteästi kansainvälistä kehitystä tässä suhteessa, sillä monissa muissakin maissa käydään tai valmistellaan parhaillaan lehtipaketteja koskevia neuvotteluja.

Suomessa neuvotteluihin valmistautumista koordinoi FinELib, kirjastojen muodostama konsortio, joka neuvottelee korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille keskitetysti käyttöoikeussopimuksia koti- ja ulkomaisiin elektronisiin aineistoihin.

Lisätietoja:

https://www.kiwi.fi/display/finelibtiedelehdet

Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopiston vararehtori, Sopimusneuvotteluryhmän puheenjohtaja, Keijo.Hamalainen[at]helsinki.fi

Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja, Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja, kimmo.tuominen[at]helsinki.fi

Kristiina Hormia-Poutanen, johtaja, Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkoverkkopalvelut, kristiina.hormia[at]helsinki.fi


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Oppimisen tuen verkoston toiminta käynnistymässä syksyllä

Keväällä 2015 neuvosto päätti oppimisen tuen verkoston perustamisesta. Samalla päätettiin lakkauttaa pitkään toiminut IL-verkosto. Perusteluna on, että vaikka informaatiolukutaidon opetus on edelleenkin keskeinen palvelu, opetus on vakiintunutta, ja siten on aika hakea informaatiolukutaitoa laajempaa näkökulmaa verkostolle. Oppimisen tuen verkosto kokoaa kirjastoista voimia, joiden kiinnostuksen kohteena on laajemmin tukea oppimista ja opiskelijan pyrkimyksiä edetä kohti tavoitteitaan.

Miten kirjasto on mukana tukemassa 55 op:n saavuttamista, on yksi konkreettinen kysymys, johon yhteistyössä etsitään vastauksia. Miten tuetaan opiskelijaa oppimisessa ja toisaalta, miten tuetaan opettajaa, jotta hän omalta osaltaan voi tukea oppimista?

Yhdyshenkilöverkosto perustetaan ennen lokakuuta ja työ käynnistyy syksyllä 2015 verkoston työpajapäivällä Lappeenrannassa.

Oppimisen tuen verkostoa koordinoi Lappeenrannan tiedekirjastosta informaatikko Marja Talikka (marja.talikka(at)lut.fi) ja vetäjänä toimii kirjastonjohtaja Ulla Ohvo (ulla.ohvo(at)lut.fi).


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tervetuloa SYN:n uusille verkkosivuille!

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston uudet verkkosivut on julkistettu 29.6.

Sivut sisältävät tietoa muun muassa SYN:n ajankohtaisista hankkeista ja tapahtumista, SYN:n piirissä toimivista yhteistyöverkostoista sekä kokouksista ja päätöksistä.

Osana verkkosivujen uudistusta myös SYN:n logo on uudistettu. Logon perinteinen sulkakynä on saanut uuden värityksen ja muodon.

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintaa voi seurata myös Facebookissa tutussa osoitteessa facebook.com/yliopistokirjastojenneuvosto.

Lisätietoja sivuista ja neuvoston toiminnasta saat SYN:n yhteistyösihteeriltä Jussi Piipposelta (jussi.piipponen[at]helsinki.fi, 050 4488717).

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYNin logoa uudistettu

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston logoa on uudistettu verkkosivuston uudistustyön yhteydessä. Logon sulkakynä on saanut uuden muodon ja logon väritys on uudistettu.

SYNin uuden logon on suunnitellut ja toteuttanut Paula Kassinen.

Logo_fi


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin
Categories Uncategorized