Webinaari tutkijan tiedonhallintakurssin rakentamisesta 23.3.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, miten rakennetaan hyvä tiedonhallintakurssi tutkijoille.

Competence Wednesdays -webinaarisarjan seuraava tilaisuus järjestetään 23.3.2016 klo 14.00-15.30. Webinaarissa esitellään Tampereen yliopiston Tutkimuksen tiedonhallinta -kurssi. Kurssi uudistuu ja tavoitteena on Tampereen kolmen korkeakoulun yhteinen avoin verkkokurssi. Ilmassa on nyt paljon ideoita ja myös webinaarin osallistujilta toivotaan kommentteja ja vinkkejä hyviksi havaituista käytännöistä. Tampereen kurssia esittelevät Esa Hakala (Tay), Raija Aaltonen (Tay), Tomi Toikko (Tay) ja Mervi Miettinen (TTY).

Kommenttipuheenvuoron pitää Tiina Sipola Oulun yliopistosta. Myös Oulun yliopiston kirjaston tohtorikurssi uudistuu. Kirjasto on tarjonnut tohtorikoululle tiedonhankinnan kurssia syksystä 2012 alkaen. Ensi syksystä lähtien kurssi toteutetaan uudistuneen kurssikuvauksen mukaisesti. Muuttuneen toimintaympäristön myötä kurssin osaamistavoitteita ja ydinsisältöjen painopisteitä on muutettu niin, että lopputuloksena on pedagogisesti mielekkäämpi kurssi jatko-opiskelijaa ja tutkijaa  ajatellen.

Toisen kommenttipuheenvuoron pitää Mikko Ojanen Helsingin yliopiston kirjastosta.

Tervetuloa osallistumaan kaikille avoimeen webinaariin osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Varajohtajien foorumin kuulumisia: vuoden 2015 toimintaa, lakkautus ja uusi alku

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumi perustettiin keväällä 2011 varajohtajien itsensä aloitteesta, SYN:n suosiollisella myötävaikutuksella. Useilla varajohtajilla oli tarve verkostoitua. Foorumin tarkoituksena on ollut hyvien käytäntöjen jakaminen ja vertaistuki sekä myöhemmin varajohtajille määrätyt SYN:n strategiaan liittyvät tehtävät. Alla muistelua menneestä vuodesta ja osin tulevan pohdintaa.

Osaamisen kehittäminen keskiössä

Varajohtajien foorumin tehtävät painottuivat viime vuonna erityisesti osaamisen kehittämiseen. Varsinaisten kokousten ohella osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamista kirjastojen välillä toteutettiin lyhyissä etäyhteydellä pidetyissä istunnoissa. Istuntojen teemat oli sovittu ennakkoon ja kukin valmistautui niihin etukäteen. Kokousten yhteydessä tutustuttiin usein kirjastotiloihin tai -toimintoihin. Vuonna 2015 kokoukset järjestettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa.

Tulevaisuuteen johtaminen -seminaarin suunnittelupalaverin ja foorumin kokouksen jälkeen kohotettiin Turussa malja tulevalle. Kuvassa vasemmalta Helena Hämynen, Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen, Riitta Marttinen, Johanna Tevaniemi, pj. Risto Heikkinen ja Marjatta Puustinen.

Tulevaisuuteen johtaminen -seminaarin suunnittelupalaverin ja foorumin kokouksen jälkeen Turussa. Kuvassa vasemmalta Helena Hämynen, Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen, Riitta Marttinen, Johanna Tevaniemi, pj. Risto Heikkinen ja Marjatta Puustinen.

Keskeisenä tavoitteena oli kerätä kokemuksia kehittävän dialogin menetelmän soveltamisesta kehityskeskustelujen ja urasuunnittelun tueksi ja raportoida SYN:lle sen tarjoamista mahdollisuuksista osaamisen kehittämisessä. Tämä tavoite toteutui, kun foorumin piirissä kirjoitettiin artikkeli osaamisen kehittämisen toimenpiteistä SYN:n jäsenkirjastoissa (Risto Heikkinen & Helena Hämynen & Hannele Näveri-Ranta: Osaamisen kehittäminen ja jakaminen yliopistokirjastoissa. Signum 6/2015).

Tulevaisuuteen johtaminen -seminaari

Varajohtajien foorumi on järjestänyt ajankohtaisia seminaareja, joihin on saatu puhujiksi monia eri alojen huippuasiantuntijoita. Vuonna 2015 foorumi järjesti Turun yliopiston kirjaston koordinoiman Tulevaisuuteen johtaminen -teemapäivän. Seminaari oli tällä kertaa kohdistettu yliopisto- ja yhteiskirjastoille. Paikan päälle tuli kolmisenkymmentä osallistujaa ja tilaisuutta pystyi seuraamaan osittain myös etäyhteydellä. Täytyy todeta, että välillä on erittäin antoisaa päästä paikan päälle ja vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia paitsi ohjelmaan kuuluvien keskustelujen, myös taukojen ja tarjoilujen aikana. Teemapäivä sai kiitettävää palautetta ja myös ehdotuksia mahdollisten tulevien seminaarien aiheiksi. Artikkeli teemapäivästä on luettavissa Signumissa (Helena Hämynen & Marjatta Puustinen: Millainen on kirjastojen tulevaisuusloikka? – johtamisosaamisen teemapäivä kokosi näköaloja tulevaan. Signum 6/2015).

Henkilökuntavaihdot jatkuivat

Hyvien käytäntöjen jakamista on toteutettu parin vuoden ajan myös kevyesti organisoitavien henkilökuntavaihtojen avulla. Pidempiä 3-5 päivän vaihtoja toteutui v. 2015 viisi ja lyhyempiä yhden tai kahden päivän vaihtoja tehtiin puolisenkymmentä. Vaihdossa olleet ovat tuoneet uusia ajatuksia kotikirjastoihinsa.

Varajohtajien foorumin jatkosta

Loppuvuonna puheenjohtaja lähetti kyselyn jäsenkirjastoille varajohtajien foorumin tarpeellisuudesta ja tehtävistä. Vastauksissa foorumin arvo tunnustettiin. Yhteistyön katsottiin auttavan kirjastojen omaa ja yhteistä kehittämistä niukkenevien resurssien aikana. Toisaalta tuli pohdintaa pitäisikö toimintaa tiivistää – riittäisikö yksi strategiatavoite tai tarvitseeko esimerkiksi johtamisosaamisen teemapäivää järjestää joka vuosi.

Iso osa palautetta antaneista oli sitä mieltä, että mikäli SYN asettaa varajohtajien foorumille strategiatavoitteita, tulee osallistumisen yhteisten tehtävien toteuttamiseen olla toteutunutta aktiivisempaa. Laajempi läsnäolo on taattava vaikkapa varamiesjärjestelyin. Tähän asti asiat ovat hoituneet melko harvalukuisten aktiivisten osallistujien voimin. Toisena vaihtoehtona esitettiin, että foorumi muuttuisi epäviralliseksi vertaistuen verkostoksi.

Alkuvuonna 2016 SYN päätti varajohtajien foorumin lakkauttamisesta. Perusteluna oli se, että johtamiseen liittyvää osaamista voidaan hankkia ja kehittää muulla tavalla ja mahdollisten verkostojen toiminnan taustalla tulisi olla selkeitä SYN:n tavoitteita.

Tammikuun lopulla pidetyssä varajohtajien foorumin kokouksessa tehtiin päätös, että toimintaa jatketaan vapaana vertaistuen ja benchmarkkauksen verkostona.

Lopussa kiitos seisoo

Varajohtajien foorumin kokoukset ja tapaamiset niin paikan päällä kuin etäyhteyksillä ovat olleet innostavia: joka kerta jotain uutta tietoa tai ideaa on tarttunut mukaan tai moni asia saanut selkeyttä, kaikkea ei ole tarvinnut miettiä ja ratkoa yksin. Ajoittain melko työllistävät seminaarit ovat olleet tarpeellisia ja innoittavia niin meille itsellemme kuin muillekin.

Mutta asiat muuttuvat; silti hieman haikeana – kiitos kaikille mukana olleille!

Helena Hämynen
Varajohtaja, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Marjatta Puustinen
Palvelupäällikkö, Lapin korkeakoulukirjasto

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Predatory Open Access -webinaarin tallenne katsottavissa

27.1. pidetyn Predatory Open Access -webinaarin tallenne on vapaasti katsottavissa: https://connect.funet.fi/p6erdn7mhu3/. Webinaarin pääpuhujat olivat Cenyu Shen ja Bo-Christer Björk. Webinaari pidettiin englannin kielellä.
 
Lisätietoa Competence Wednesdays -webinaarisarjasta löytyy SYNin verkkosivuilta.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ennakoivaa yhteistyötä kotimaisen tiedejulkaisemisen pelastamiseksi

Vastaus suomalaisten tiedelehtien tekijöiden avoimeen kirjeeseen Helsingin yliopiston kirjastolle

Arvoisa vastaanottaja,

Kiitän Helsingin yliopiston kirjaston puolesta kannanotostanne. On lohduttavaa ikävän talouskurimuksemme keskellä, että rahojemme loppumisesta kannetaan huolta sekä tieteellisissä seuroissa että myös esimerkiksi Lapin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

Kohtuullisen pitkän kirjastourani aikana en ole törmännyt aiemmin tällaiseen vetoomukseen. En muista nähneeni näin monelta taholta annettua tunnustusta siitä, että yliopistokirjastoilla on olennainen rooli kotimaisen tieteellisen viestinnän kentässä.

Teemme kovaa työtä varmistaaksemme sen, että yliopistolaisilla on pääsy tarvitsemaansa tieteelliseen tietoon. Kiitosta tästä työstä heruu harvoin, näkyvyyttä ehkä sitäkin vähemmän.

Huolenne on reaalinen ja ajankohtainen: yliopistokirjastojen resursointi on asia, josta on syytäkin kantaa huolta näinä aikoina. Jos asiakkaamme eivät reagoi voimakkaasti ja ennakoivasti, yliopistokirjastojen näkymättömyys saattaa kostautua paljon pahemmin kuin mitä tällä hetkellä olemme saaneet tuta.

Toivon, että vetoatte myös omissa yliopistoissanne aktiivisesti kirjastonne resurssien riittävyyden puolesta. Kannattaa toimia ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tutkijakunnan ääntä yliopistoissa kyllä kuullaan, varsinkin kun sama huoli ilmaistaan riittävän monelta taholta.

Yliopistokirjastojen näkymättömyydestä varmaan johtuu sekin, ettei mainitsemassanne hankkeessa ilmeisesti ole yhtään yliopistokirjaston edustajaa? Yliopistokirjastot toimivat aktiivisesti asiakasrajapinnassa ja ovat jatkuvasti tekemisissä kansallisen ja kansainvälisen kustannuskentän kanssa. Avoimen tieteen edistäjinä olemme olleet jo pitkään etulinjassa, vaikka projektirahoituksen ja huomion valokeila onkin meitä vältellyt.

Helsingin yliopiston kirjaston tilannetta meille osoittamanne vetoomus ei valitettavasti helpota: kun rahaa ei ole, sitä ei yksinkertaisesti ole, ja olemme valitettavasti joutuneet lakkauttamaan monta muutakin tärkeää julkaisua ja tietokantaa. Olemme toki koittaneet pitää huolta siitä, että julkaisunne ovat edelleen käyttöön saatavissa, ilman julkaisuembargoja.

Kotimainen tiedejulkaiseminen on niin tärkeä asia, että sen resursoinnin pelastamiseksi kannattaa tehdä yhteistyötä nimenomaan yliopistokirjastojen kanssa. Toivon tämän kannanoton johtavan siihen, että löydämme tavat torjua yhdessä tässä keskustelussa tunnistettuja uhkia.

Yhteistyöterveisin,

Kimmo Tuominen
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Fail fast, get out of the library – ja muita suosituksia kirjastojen johtamiseen

Osallistuin toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestettyyn, kirjastonjohtajille suunnattuun Liber Journées -ohjelmaan Pariisissa http://libereurope.eu/liber-journees-for-library-directors/. Ohjelman tarkoituksena oli koota kirjastonjohtajat yhteen pohtimaan johtamisen strategisia kysymyksiä ja nopeasti muuttuvan toimintaympäristön asettamia haasteita kirjastojen johtamiselle ja johtajille. Pohdintojen tueksi useat eri alojen asiantuntijat johdattelivat keskustelua pääteemoihin liittyvillä esityksillään.

Kolmen päivän ajan me eri maista tulleet kirjastonjohtajat keskustelimme omista johtamishaasteistamme. Aika nopeasti kävi selväksi, että strategista johtamista vaativat haasteet ovat luonteeltaan pikemminkin globaaleja kuin paikallisia tai vain tietyn organisaation ongelmia: kirjaston roolin vahvistaminen yliopistoyhteisössä, osaamisen johtaminen ja uudistaminen, kirjaston brändin kirkastaminen, palvelujen kehittäminen ja siihen liittyvä lähes jatkuva resurssien uudelleenkohdentaminen ja vanhentuneista toimintatavoista luopuminen.

Ratkaisuiksi näihin haasteisiin näimme yhteistyön eri muodoissaan monella tasolla ja taholla. Meidän pitää olla aktiivisia ja lähteä niin fyysisesti kuin henkisestikin ulos kirjastosta luomaan toimivia yhteistyösuhteita. Yhdessä tekeminen ei kuitenkaan vielä riitä, vaan pitää pyrkiä myös aktiivisesti vaikuttamaan asioihin. Tärkeää on myös, miten kerromme omasta roolistamme ja merkityksestämme muille. Viestinnän strateginen merkitys korostuu siinä, miten hyvin pystymme osoittamaan yliopiston johdolle kirjaston merkityksen yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttajana tai vakuuttamaan asiakkaamme palvelujen luotettavuudesta ja tarpeellisuudesta. Myös kirjaston uuden imagon luomisessa on pitkälti kysymys viestinnästä: kirjastoammattilaisille itselleen on selvää, että kirjasto on paljon muutakin kuin fyysinen tila ja kokoelmat, mutta meidän pitää osata kertoa ymmärrettävällä kielellä myös muille, mitä kaikkea kirjasto tekee ja miksi.

mng_blogijuttu_kuva1

Kuva: Stéphane Coeurdevey

Päivien aikana saadut esimerkit kirjastoalan ulkopuolelta olivat myös kiinnostavia. Sciences Po –yliopiston dekaanin ja Ranskan valtiollisen television digitaalisten palvelujen entisen johtajan Bruno Patinon esitys journalismin murroksesta ja tiedonkulutuksen muuttuneista tavoista jäi pitkäksi aikaa pyörimään mielessä. Patinon esityksen pääviestinä oli, että tiedonvälityksessä ei ole enää kyse pelkästään tiedon jakamisesta ja sisällöstä vaan erityisesti käyttäjäkokemuksesta. Journalisti ei enää tiedä, missä kontekstissa hänen tuottamansa tieto käytetään tai jaetaan, joten hänen pitää kyetä tarjoamaan tietoa kaikkiin mahdollisiin käyttäjäkokemuksiin sopivaksi. Ihmiset ovat jatkuvasti verkossa, ja samaa tietoa jaetaan jatkuvasti eri kanavien kautta. Sosiaalisen median verkostojen ansiosta tietoa ei enää tarvitse edes etsiä, vaan se tulee käyttäjälle suoraan eri kanavista. Tiedonvälitys ja -kulutus ovat muuttuneet niin reaaliaikaisiksi, että ajoissa oleminen tarkoittaa käytännössä sitä, että on jo myöhässä – être à l’heure, c’est déjà être en retard.

Sama pätee myös esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Lääkkeeksi tähän Patino tarjosi ketteryyttä: pienet projektit ovat parempia kuin isot, koska niissä voidaan suuntaa kääntää nopeammin ja pienemmin vahingoin, jos huomataan että alkuperäinen suunnitelma ei toimi. Pieniä parannuksia kannattaa lanseerata mieluummin päivittäin kuin odottaa, että kaikki ongelmat saadaan ratkaistua yhdellä isolla uudistuksella. Tällaista ketterää ajattelua hyödynnetään jo monissa organisaatioissa, myös monissa yliopistokirjastoissa kuten Tampereen yliopiston kirjastossa. Oli mukavaa saada tukea uudenlaiselle toimintatavalle myös Journées-kollegoilta. Olimme aika yksimielisiä siitä, että muutosjohtaminen edellyttää joustavuutta, innovatiivisuutta ja kykyä nopeisiin tuloksiin.

Päivien parasta antia olivat yhteiset keskustelut, uudet kontaktit ja yhteisenä tuotoksena aikaansaatu listaus asioista, jotka kirjaston johtamisessa kannattaa huomioida, jos edelleen haluamme kirjastojen pysyvän relevantteina toimijoina. Ja tietenkin Pariisin kevät, joka näytti parhaita puoliaan noina toukokuisina päivinä.

mng_blogijuttu_kuva2

Minna Niemi-Grundström
Kirjastonjohtaja, Tampereen yliopisto

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Allekirjoita LERUn vetoomus reilun ja avoimen tiedejulkaisemisen puolesta

Sekä organisaatiot että yksityishenkilöt voivat allekirjoittaa LERUn vetoomuksen (Christmas is over. Research funding should go to research, not to publishers! Moving forwards with Open Access).

Suomalaisista yliopistoista vetoomuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet muun muassa Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

 

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tulevaisuuteen johtaminen – johtamisosaamisen teemapäivä Turussa 5.11.2015

Seminaari yliopistokirjastoille ja yhteiskirjastoille

Aika: 5.11.2015 klo 9 – 15.45
Paikka: DataCity, Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilat, Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2. krs

Ohjelma:

9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.30–9.40 Seminaarin avaus, kirjastonjohtaja Ulla Nygrén
9.40–10.00 Tulevaisuusloikka  –  varajohtajat tulevaisuuskysymysten äärellä
10.00–11.15 Yliopistokirjastot tulevaisuudessa –  miksi ja miten? professori Isto Huvila (Uppsalan yliopisto)
11.15–12.30 Lounas
12.30–13.00 Kirjastojen johtaminen informaatioajan murroksessa, FT, dosentti Katriina Siivonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto)
13.00–15.30 Työpaja pienryhmissä: yliopistokirjastojen toimintaympäristön muutosten vaikutusten analyysiä ja pohtimista tulevaisuuspyörän avulla, vetäjänä Katriina Siivonen
15.30 Seminaarin päättäminen

Tervetuloa Turkuun!

Ilmoittautuminen Riitta Marttiselle viimeistään 27.10.2015:
Riitta Marttinen, palvelupäällikkö
Turun yliopiston kirjasto
riimar@utu.fi
puh. 02 333 7534 , 040 750 2479


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Expensive academic publications

The costs of academic publications threaten to surge out of reach for universities and research institutes.

In 2012–2016, the national subscriptions for the five largest academic journal packages will total nearly €64 million.

In the Vice-Rector Keijo Hämäläinen’s opinion, digitisation has made academic publishing more efficient but has also made it more expensive to access research publications.

“The digitisation of data and research infrastructure are both an opportunity and threat to Finnish science.”

The national negotiation strategy is being prepared by a working group with representatives from universities, universities of applied sciences and research institutes.

Funding cuts pose challenges

Academic journals are a lucrative business. For example, Elsevier, the largest academic publishing house, posted an operating profit of nearly €1.1 billion in 2014 (37% of its revenue), while that of its parent company, RELX Group, amounted to nearly €2.5 billion. The profit margins of other large academic publishers (such as Springer, Wiley, and Taylor & Francis) have also been around 30% in recent years.

According to Per Mickwitz, Research Director of the Finnish Environment Institute, large journal subscriptions have no viable competitors.

“This has made it possible to keep the prices high. The traditional power structures of academic publishing are further boosted by young researchers having to publish articles in established journals to achieve academic merit,” says Mickwitz, who is also a member of the strategy group.

The funding cuts to research resources laid out in the Government Programme will have an impact on the negotiations. The working group is seriously considering the possibility of the contract negotiations falling through because of the terms not being acceptable in Finland’s current situation. If no contract is signed, access to important research data may be hampered.

Aiming at open science

The Open Science and Research Initiative, launched by the Ministry of Education and Culture, aims to make Finland a leading country in open science and research by 2017. Openness enables new scientific discoveries and insights.

According to Vice-Rector Hämäläinen, the vision of open science also influences the negotiation strategy.

“We keep close tabs on international developments in this respect. Many other countries are also conducting or preparing for negotiations on journal subscriptions.”

In Finland, the preparations are coordinated by the FinELib consortium of libraries, which negotiates centralised licence agreements for national and international electronic material.

Further information on website (in Finnish)

Keijo Hämäläinen, Vice-Rector of the University of Helsinki, chair of the contract negotiation group, Keijo.Hamalainen[at]helsinki.fi

Kimmo Tuominen, University Librarian, Helsinki University Library, president of the Coalition for Finnish University Libraries, kimmo.tuominen[at]helsinki.fi

Kristiina Hormia-Poutanen, Director, National Library of Finland/Library Network Services, kristiina.hormia[at]helsinki.fi


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin