FUNin uudet säännöt

FUNin uudet säännöt hyväksyttiin 19.9.2018 pidetyssä FUNin kokouksessa.

FUN (Finnish University Libraries’ Network) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. FUN tukee yliopistokirjastoja uusien toimintatapojen kokeilemisessa, vaikuttavuuden osoittamisessa ja näkyvyyden edistämisessä. FUN ennakoi toimintaympäristön muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta ja vaikuttaa vuoropuhelussa tiedeyhteisön kanssa tieteen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseen. FUNin jäseniä ovat yliopistojen kirjastopalveluista vastaavat johtajat. Jokaista yliopistoa edustaa yksi johtaja. FUN voi perustaa työryhmiä tai projektiryhmiä toimeenpanemaan verkoston strategiaa ja/tai toteuttamaan jotakin erityistä toimeksiantoa verkostolta.

Tutustu tarkemmin FUNin uusiin sääntöihin ja FUNin strategiaan.

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tutustumiskäynti pariisilaiseen yliopistokirjastoon

Bibliothèque des Grands Moulins

Bibliothèque des Grands Moulins
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Pariisissa oli satanut lunta jo monta päivää, kun 9.2.2018 vaelsimme Seinen rantaa lumipyryssä Paris Diderot -yliopistoon tutustumiskäynnille. Ranskan valtio rahoittaa lähetystöjensä yhteydessä toimivia Campus France -neuvontapisteitä, ja edustin Suomen infopistettä Pariisissa järjestetyssä koulutuksessa. Campus France -verkoston tavoitteena on ulkomaalaisten opiskelijoiden auttaminen ranskalaisiin yliopistoihin hakemisessa. Koulutukseen kuului myös oppilaitosvierailu ja tutustuminen opiskelijakirjastoon.

La Bibliothèque des Grands Moulins toimii vanhassa tehdasrakennuksessa 13. kaupunginosassa lähellä Ranskan kansalliskirjastoa. Tässä entisessä myllyrakennuksessa sijaitsevat humanististen tieteiden, sosiaalitieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kokoelmat. Paris Diderot (Sorbonne Paris Cité) -yliopistolla on myös viisi muuta kirjastoa, joista löytyvät muun muassa lääketieteen kokoelmat.

3. kerroksen kokoelmia ja työskentelytilaa

3. kerroksen kokoelmia ja työskentelytilaa
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Kaikille avoimessa Grands Moulins -kirjastossa käy noin 3000 asiakasta päivässä, ja rekisteröityneitä asiakkaita on noin 9000. Viidessä kerroksessa on lainattavia kirjoja ja kaikissa kerroksissa on myös avointa työtilaa. Sisustus on jätetty tehdasmaisen karkeaksi.

Lehdet ovat pääosin luettavissa kirjaston portaalin kautta, mutta muutamia kausijulkaisuja tulee myös paperisina. Entiseen lehtisaliin on tilan vapautumisen myötä tarkoitus tehdä toimivampia ryhmätyötiloja. Tällä hetkellä avara tila korkeine kattoineen on haasteellinen akustiikan kannalta.

Tutkijapalveluille vapautetaan myös tilaa, sillä ne muodostuvat yhä tärkeämmiksi kirjaston palvelujen joukossa. Tutkijoille järjestetään muun muassa työpajoja bibliometriikasta ja open access -julkaisemisesta.

Opiskelijoilla ja tutkijoilla on pääsy e-lehtien lisäksi tietokantoihin yliopiston verkosta ja sen ulkopuolelta. Uudet opiskelijat saavat tutustua kirjastoon esittelykierroksilla, ja opiskelijoille on tarjolla työpajoja tiedonlähteiden ja kirjastopalvelujen käyttöön.

Ryhmätyötiloja

Ryhmätyötiloja
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Tärkeänä osana kirjaston palveluja ovat kirjakahvila-tapahtumat eli keskustelutilaisuudet jonkin teeman ympärillä, esimerkiksi juuri ilmestyneen kirjan pohjalta. Ohjemassa on viime aikoina ollut muun muassa ohjelmointia käsittelevä kirja, naisten päivän kunniaksi järjestettävä unohdettuja naiskirjailijoita käsittelevä näyttely ja japanilaisia elokuvaohjaajia käsittelevä teema.

Paris Diderot’n kirjastolaitos tekee yhteistyötä USPC-verkostoon kuuluvien yliopistokirjastojen kanssa. Siihen kuuluu 9 Pariisilaista korkeakoulua ja 5 tutkimuslaitosta. Lisäksi kirjasto kuuluu Ranskan yliopistokirjastojen verkostoon.

Tämänhetkisiin haasteisiin kuuluu henkilökunnan työaikojen ja aukioloaikojen yhteensovittaminen. Kirjasto onkin palkannut useita osa-aikaisia työntekijöitä opiskelijoidensa joukosta. Vakinaisia työntekijöitä on 41 ja määräaikaisia 45.

 

1. kerroksen palvelupiste

1. kerroksen palvelupiste
Kuva: Jaana Koivisto-Nieminen

Bibliothèque des Grands Moulins numeroina:

  • 1400 paikkaa, 9 ryhmätyötilaa, 2 luokkahuonetta, 100 tietokonetta
  • Henkilökunta: 41 vakinaista, 45 määräaikaista
  • 250 000 kirjaa, lehteä, DVD :tä ja väitöskirjaa
  • 78 503 e-kirjaa (2015)
  • 63 597 e-lehteä (2015)

 

Teksti ja kuvat:
Jaana Koivisto-Nieminen
Kirjastonhoitaja/Campus France –vastaava
Ranskan instituutti Suomessa


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Toimintakertomus 2017

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintakertomus vuodelta 2017 löytyy nyt FUNin verkkosivuilta. Vuoden aikana mm.

  • laadittiin uusi strategia
  • tehtiin kyselyitä ja selvityksiä rinnakkaistallennettujen ja OA-artikkelien määristä, APC-maksukäytännöistä, sähköisten opinnäytteiden pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuista ja tieteellisten kirjastojen yhteistilastojen tarpeesta
  • annettiin lausuntoja ja kannanottoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansallisesta soveltamisesta, Kotilava-hankkeen rahoitusehdotuksesta ja DMPTuuli-työkalun rahoitus- ja hallintamallista
  • laadittiin suositus APC-maksukäytännöiksi.

Toimintakertomuksesta 2017 löytyy myös kooste strategiakauden 2013-2017 keskeisimmistä saavutuksista. Kuluneella strategiakaudella yliopistokirjastojen henkilökunnan osaamista on kehitetty monin tavoin, mm. kehittämällä kehityskeskusteluja, lisäämällä kustannustietoisuutta sekä järjestämällä säännöllisesti bibliometriikkaseminaareja ja suosittuja Competence Wednesdays -webinaareja. Strategiakauden alussa sovittiin henkilökuntavaihtojen periaatteet ja henkilökuntavaihtoja toteutui yliopistokirjastojen välillä 30 kpl. Johtamisosaamista lisättiin mentorointiohjelmalla ja seminaaripäivillä.

SYN on verkostoitunut sidosryhmien (OKM, Kansalliskirjasto, Unifi, FUCIO, CSC) kanssa. SYN on vaikuttanut kansalliseen lainsäädäntöön (Kirjastolaki ja EU:n tietosuoja-asetuksen kansallinen soveltaminen) sekä antanut lausuntoja ja suosituksia. SYN laati suositukset tietoaineistojen yhteiskäytön edistämiseksi.

Kansainvälisessä yhteistyössä järjestettiin kolme kansainvälistä konferenssia (LIBER, IATUL ja Open repositories). Yhteistyötä on tehty myös kansainvälisten verkostojen kautta (IFLA, LIBER, NUAS). Vuonna 2016 vietettiin SYNin 20-vuotisjuhlia.

Yliopistokirjastoissa on kehitetty tutkijan tietoympäristöä, integroiduttu tutkimus- ja opiskeluprosesseihin, edistetty ja tuettu tieteellistä julkaisuprosessia ja tuettu tutkijoiden tiedonhallintataitoja. SYNin edustajat ovat osallistuneet FinELibin ohjausryhmään ja aineistoneuvotteluiden tukityöryhmiin, uuden kirjastojärjestelmän hankinnan valmisteluun ja Finnan sekä KDK:n kehittämiseen. Strategiakauden aikana edistettiin e-kurssikirjojen käyttöä, kehitettiin tietoaineistojen markkinointia ja sisällönkuvailua. IL-suositus uudistettiin ja laajennettiin jatko-opiskelijoihin ja tutkijoihin. SYN järjesti tutkimuspalveluinnovaatiokilpailun, jossa palkittiin Terkon altmetriikkaprosessi ja Oulun yliopiston kirjaston tutkijapalveluiden integroituminen tutkimusprosesseihin. Arkistolaitos antoi SYNin esityksestä päätöksen, joka mahdollistaa opinnäytteiden pysyvän säilyttämisen digitaalisessa muodossa.

Avoimen tieteen edistäminen julkilausumien, rinnakkaistallentamisen edistämisen, tiedon-/aineistonhallintasuunnitelmia koskevan osaamisen lisäämisen, Tuuli-projektin yhteistyön ja tutkimusdataan liittyvän osaamisen lisäämisen kautta on ollut keskeisessä roolissa strategisten päämäärien saavuttamisessa.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tutkimuksen tuen verkosto kääntänyt Leidenin manifestin suomeksi ja ruotsiksi

Kansallisen bibliometriikkaseminaarin yhteydessä 16.12. julkistettiin SYNin tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmän käännökset runsaasti huomioita saaneesta Leidenin manifestista. Manifesti linjaa kymmenen periaatetta, joita tulisi noudattaa tutkimuksen arvioinnissa.

Leidenin manifesti on nyt luettavissa suomeksi ja ruotsiksi SYNin verkkosivuilta. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt Johanna Lahikainen (HY) ja ruotsinkielisen käännöksen Ann-Sofie Källund (Tritonia).


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ulla Nygrén SYNin puheenjohtajaksi

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on valinnut Turun yliopiston kirjastonjohtajan Ulla Nygrénin SYNin puheenjohtajaksi kaudelle 2017‒2018.

Ulla Nygrén seuraa puheenjohtajana Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajaa Kimmo Tuomista.

Lisäksi yliopistokirjastojen johtajista on valittu SYNin työvaliokunnan jäsenet. Uusina jäseninä aloittavat Minna Abrahamsson-Sipponen Oulun yliopistosta ja Anne Lehto Tritoniasta. Työvaliokunnan jäseninä jatkavat Riitta Lähdemäki Tampereen teknillisestä yliopistosta, Minna Niemi-Grundström Tampereen yliopistosta ja Pia Södergård Åbo Akademista.

Valinnoista päätettiin 15.12. pidetyssä Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tritonian johtaja Anne Lehto haastattelussa

SYN haastatteli Tritonian jokuva_ALhtajana helmikuussa aloittanutta Anne Lehtoa.

Tritonia on viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Kehysorganisaatioita ovat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt sekä Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksikkö.

Miten työsi Tritonian johtajana on lähtenyt käyntiin?

Aloitin 1.2.2016 ja olen toiminut nyt puoli vuotta Tritonian johtajana. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Tritoniassa on osaava henkilöstö ja minua on perehdytetty työhön hyvin. Olen vieraillut kaikissa Tritonian toimipaikoissa neljällä paikkakunnalla. Yhteistyö Vaasan yliopiston johdon ja Tritonian johtokunnan kanssa on käynnistynyt.

Siirryit Tampereen yliopiston kirjaston palveluksesta Tritoniaan. Minkälaisissa tehtävissä olet toiminut ennen siirtymistä Tritoniaan?

Tampereen yliopiston kirjastossa tein monenlaisia töitä muun muassa kirjastoamanuenssina, informaatikkona, tiedottajana, kustannuspäällikkönä ja osastonjohtajana. Viimeisin pestini oli palvelupäällikön tehtävä tutkimuksen tietopalvelutiimissä. Esimieskokemusta minulle kertyi Tampereella yhteensä yhdeksän vuotta. Tampereen yliopiston kirjastossa osallistuin myös kansainväliseen työskentelyyn IFLAn työryhmän jäsenenä.

1990-luvulla työskentelin UPM-Kymmenen tietopalvelussa Valkeakoskella ja 2000-luvun alussa tiedonhaun lehtorina Tampereen yliopistossa ja sen jälkeen suunnittelijana Helsingin yliopistossa valtakunnallisessa IL-hankkeessa, jossa loimme kolmiportaisen mallin tiedonhankintataitojen opetukseen. Hankkeesta siirryin tekemään vuoden sijaisuuden opetusministeriössä ylitarkastajana.

Miten vertaisit Tritoniaa ja Tampereen yliopiston kirjastoa? Minkälaisia eroja on yhteiskirjastolla ja pelkästään yliopistoa palvelevalla kirjastolla?

Organisaatioita verratessa on otettava huomioon, että toimin Tampereen yliopiston kirjastossa väliportaan esimiehenä. Tritoniassa ja Tampereen yliopiston kirjastossa on paljon samaa, kuten laaja tiedonhankintataitojen opetus opiskelijoille. Erona on muun muassa se, että Tritonia on teknisesti kompleksisempi organisaatio, sillä henkilökunta on viiden eri organisaation palveluksessa, meillä on kaksi työkieltä ja organisaatio toimii usealla eri paikkakunnalla.

Viiden korkeakoulun tarpeita palvelevassa yhteiskirjastossa on kuunneltava eri sidosryhmiä ja haettava ratkaisuja erilaisten näkemysten yhteensovittamisesta. Tärkeää on vuorovaikutus kaikilla tasoilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kyseessä erityisesti pyrkimys tasapuolisuuteen. Toiminnan on oltava samanaikaisesti sekä yhteistä että erityistä. Tritonian sisällä yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja ja korostetaan yhteen hiileen puhaltamista, ja toisaalta rahoittajille pitää pystyä näyttämään, että kukin omistajakorkeakoulu saa Tritonian toiminnasta lisäarvoa.

Mitä asioita haluat korostaa Tritonian kehittämisessä?

Haluan korostaa yhdessä tekemisen hyötyjä. Toimintojen rakenteiden osalta opiskelun palvelut ovat Tritoniassa hyvällä mallilla, mutta tutkimuksen tuen palveluja pitää tehdä näkyvämmiksi, varsinkin avoimen tieteen suuntaan. Haluan myös korostaa, että laadukas tutkimusta ja opetusta tukeva infrastruktuuri on korkeakoulujen kilpailuetu ja kansainväliselle tasolle pyrkivä yliopisto tai korkeakoulu tarvitsee kansainvälisen tason kirjaston, ei vähempää.

Miltä Tritonian tulevaisuus näyttää?

Uskon yhteistyöhön ja yhteiskirjastoon. Tulevaisuuteemme vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät, mutta keskeistä on se, miten onnistumme henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa, ja miten saumattomasti pääsemme mukaan korkeakoulujen ydinprosesseihin, eli millainen Tritonian brändi on tulevaisuudessa. Uskon, että lähitulevaisuudessa tiedonlouhinnan menetelmät tulevat muuttamaan tieteen tekemisen tapaa ja vaikuttamaan myös kirjastojen toimintaan. Tässä on meillä iso osaamishaaste.

Tritoniaan kuuluvan EduLabin pedagoginen ohjausrooli edellyttää jatkuvaa alan seurantaa ja uusien digitaalisten opetusvälineiden tuntemusta ja niiden käyttötapojen pedagogista kirkastamista. On mielenkiintoista seurata, miten verkko-opetus on taas – 15 vuoden jälkeen – kokemassa uutta renessanssia. Tarjolla on nykyisin sujuvampia välineitä, mutta toisaalta digitaaliselta opetukselta vaaditaan yhä enemmän näyttöjä vaikuttavuudesta. EduLabin kehittäminen tulevaisuuden digipedagogisena ohjausresurssina on Tritonialle osaamis- ja resursointihaaste, mutta myös iso mahdollisuus.

Minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä?

Odotan SYNin yhteistyöltä tulevaisuuteen suuntautunutta yhdessä kehittämistä ja arvokasta kollegaperspektiiviä.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Altmetriikka-aiheisen webinaarin tallenne katsottavissa

Paljon kiinnostusta herättäneet tutkimuksen tuen verkoston Competence Wednesdays -webinaarit ovat katsottavissa ja kuunneltavissa myös jälkikäteen.

24.2. pidetyn altmetriikka-aiheisen webinaarin äärelle pääset osoitteesta https://connect.funet.fi/p7h1k6mj0mt/.

Lisätietoa Competence Wednesdays -webinaarisarjasta on SYNin verkkosivuilla.


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYNillä käynnistynyt monipuolisen toiminnan vuosi 2016

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokous hyväksyi tammikuun lopulla toimintasuunnitelman vuodelle 2016. Luvassa on sekä uusia aloitteita että vakiintuneen toiminnan jatkumista.

SYNin verkostot järjestävät vuoden aikana useita seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Tutkimuksen tuen verkosto on jo käynnistänyt avoimen tieteen ilmiöitä esittelevän Competence Wednesdays -webinaarisarjan. Sarjassa pidetään kaikille avoin verkkoseminaari joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Lisäksi tutkimuksen tuen verkosto osallistuu tänäkin vuonna bibliometriikkaseminaarin järjestämiseen.

Varpu_Heiskanen_5011Oppimisen tuen verkosto toteuttaa digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvän verkkokurssin ja oppimisen tuen seminaarin. Myös tietoaineistoverkoston suunnitelmissa on seminaarin järjestäminen. Tapahtuman teemaksi on kaavailtu e-kirjat strategisena kysymyksenä.

Avoin tiede näkyy useilla tavoilla toimintasuunnitelmassa. Esimerkiksi tutkimusdatan hallintasuunnitelmien laatimiseen tarkoitettua välinettä kehittävä Tuuli-projekti on jatkumassa. Suunnitelmissa on, että väline olisi tuotantokäytössä alkaneen vuoden aikana.

SYN paneutuu tänä vuonna myös kirjastojärjestelmän tulevaisuuteen, ja lisäksi huomiota saavat e-aineistoihin liittyvät neuvottelut.

Perinteisistä toiminnan muodoista yliopistokirjastojen väliset henkilökuntavaihdot jatkuvat tuttuun tapaan. Edelleen SYNin tavoitteena on näkyä mediassa ja alan tapahtumissa. Verkkoviestinnän kehittäminen on yhteistyösihteerin vastuulla.

SYNin tavoitteena on aikaisempien vuosien tapaan satsata myös tiedepoliittiseen rooliinsa. Suhteita kehitetään keskeisiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansalliskirjasto, AMKIT-konsortio, CSC ja FUCIO.

Kaiken lisäksi tänä vuonna Suomen yliopistokirjastojen neuvosto täyttää 20 vuotta. Tämä tulee myös näkymään vuoden kuluessa.

Lisätietoja toiminnasta saa SYNin yhteistyösihteeriltä ja verkkosivuilta.

Jussi Piipponen
SYNin yhteistyösihteeri

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Altmetriikka-webinaari 24.2.2016 klo 14-15.30

SYNin tutkimuksen tuen verkoston webinaarit jatkuvat helmikuussa. Keskiviikkona 24.2. klo 14 on aiheena altmetriikka. Dosentti Kim Holmberg Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:sta kertoo altmetriikasta ja johtava tietoasiantuntiija Jukka Englund kommenttipuheenvuorossaan kertoo Helsingin yliopiston altmetriikkahankkeesta, mm. syksyn 2015 pilotista.

Pääset seuraamaan webinaaria osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/.

Webinaarin kieli on suomi ja nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston sivuilla.

Kim Holmbergin tutkimusryhmän kotisivu: http://impact.utu.fi/

Sarjan seuraavat webinaarit järjestetään 23.3., 27.4. ja 25.5.

SYN:in tutkimuksen tuen verkosto:

http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen-tuen-verkosto/

Tervetuloa mukaan!

Terveisin SYN:in tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmä

 


Facebooktwittergoogle_pluslinkedin