Tutkimuksen tuen verkosto kääntänyt Leidenin manifestin suomeksi ja ruotsiksi

Kansallisen bibliometriikkaseminaarin yhteydessä 16.12. julkistettiin SYNin tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmän käännökset runsaasti huomioita saaneesta Leidenin manifestista. Manifesti linjaa kymmenen periaatetta, joita tulisi noudattaa tutkimuksen arvioinnissa.

Leidenin manifesti on nyt luettavissa suomeksi ja ruotsiksi SYNin verkkosivuilta. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt Johanna Lahikainen (HY) ja ruotsinkielisen käännöksen Ann-Sofie Källund (Tritonia).


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ulla Nygrén SYNin puheenjohtajaksi

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on valinnut Turun yliopiston kirjastonjohtajan Ulla Nygrénin SYNin puheenjohtajaksi kaudelle 2017‒2018.

Ulla Nygrén seuraa puheenjohtajana Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajaa Kimmo Tuomista.

Lisäksi yliopistokirjastojen johtajista on valittu SYNin työvaliokunnan jäsenet. Uusina jäseninä aloittavat Minna Abrahamsson-Sipponen Oulun yliopistosta ja Anne Lehto Tritoniasta. Työvaliokunnan jäseninä jatkavat Riitta Lähdemäki Tampereen teknillisestä yliopistosta, Minna Niemi-Grundström Tampereen yliopistosta ja Pia Södergård Åbo Akademista.

Valinnoista päätettiin 15.12. pidetyssä Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tritonian johtaja Anne Lehto haastattelussa

SYN haastatteli Tritonian jokuva_ALhtajana helmikuussa aloittanutta Anne Lehtoa.

Tritonia on viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Kehysorganisaatioita ovat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt sekä Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksikkö.

Miten työsi Tritonian johtajana on lähtenyt käyntiin?

Aloitin 1.2.2016 ja olen toiminut nyt puoli vuotta Tritonian johtajana. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Tritoniassa on osaava henkilöstö ja minua on perehdytetty työhön hyvin. Olen vieraillut kaikissa Tritonian toimipaikoissa neljällä paikkakunnalla. Yhteistyö Vaasan yliopiston johdon ja Tritonian johtokunnan kanssa on käynnistynyt.

Siirryit Tampereen yliopiston kirjaston palveluksesta Tritoniaan. Minkälaisissa tehtävissä olet toiminut ennen siirtymistä Tritoniaan?

Tampereen yliopiston kirjastossa tein monenlaisia töitä muun muassa kirjastoamanuenssina, informaatikkona, tiedottajana, kustannuspäällikkönä ja osastonjohtajana. Viimeisin pestini oli palvelupäällikön tehtävä tutkimuksen tietopalvelutiimissä. Esimieskokemusta minulle kertyi Tampereella yhteensä yhdeksän vuotta. Tampereen yliopiston kirjastossa osallistuin myös kansainväliseen työskentelyyn IFLAn työryhmän jäsenenä.

1990-luvulla työskentelin UPM-Kymmenen tietopalvelussa Valkeakoskella ja 2000-luvun alussa tiedonhaun lehtorina Tampereen yliopistossa ja sen jälkeen suunnittelijana Helsingin yliopistossa valtakunnallisessa IL-hankkeessa, jossa loimme kolmiportaisen mallin tiedonhankintataitojen opetukseen. Hankkeesta siirryin tekemään vuoden sijaisuuden opetusministeriössä ylitarkastajana.

Miten vertaisit Tritoniaa ja Tampereen yliopiston kirjastoa? Minkälaisia eroja on yhteiskirjastolla ja pelkästään yliopistoa palvelevalla kirjastolla?

Organisaatioita verratessa on otettava huomioon, että toimin Tampereen yliopiston kirjastossa väliportaan esimiehenä. Tritoniassa ja Tampereen yliopiston kirjastossa on paljon samaa, kuten laaja tiedonhankintataitojen opetus opiskelijoille. Erona on muun muassa se, että Tritonia on teknisesti kompleksisempi organisaatio, sillä henkilökunta on viiden eri organisaation palveluksessa, meillä on kaksi työkieltä ja organisaatio toimii usealla eri paikkakunnalla.

Viiden korkeakoulun tarpeita palvelevassa yhteiskirjastossa on kuunneltava eri sidosryhmiä ja haettava ratkaisuja erilaisten näkemysten yhteensovittamisesta. Tärkeää on vuorovaikutus kaikilla tasoilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kyseessä erityisesti pyrkimys tasapuolisuuteen. Toiminnan on oltava samanaikaisesti sekä yhteistä että erityistä. Tritonian sisällä yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja ja korostetaan yhteen hiileen puhaltamista, ja toisaalta rahoittajille pitää pystyä näyttämään, että kukin omistajakorkeakoulu saa Tritonian toiminnasta lisäarvoa.

Mitä asioita haluat korostaa Tritonian kehittämisessä?

Haluan korostaa yhdessä tekemisen hyötyjä. Toimintojen rakenteiden osalta opiskelun palvelut ovat Tritoniassa hyvällä mallilla, mutta tutkimuksen tuen palveluja pitää tehdä näkyvämmiksi, varsinkin avoimen tieteen suuntaan. Haluan myös korostaa, että laadukas tutkimusta ja opetusta tukeva infrastruktuuri on korkeakoulujen kilpailuetu ja kansainväliselle tasolle pyrkivä yliopisto tai korkeakoulu tarvitsee kansainvälisen tason kirjaston, ei vähempää.

Miltä Tritonian tulevaisuus näyttää?

Uskon yhteistyöhön ja yhteiskirjastoon. Tulevaisuuteemme vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät, mutta keskeistä on se, miten onnistumme henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa, ja miten saumattomasti pääsemme mukaan korkeakoulujen ydinprosesseihin, eli millainen Tritonian brändi on tulevaisuudessa. Uskon, että lähitulevaisuudessa tiedonlouhinnan menetelmät tulevat muuttamaan tieteen tekemisen tapaa ja vaikuttamaan myös kirjastojen toimintaan. Tässä on meillä iso osaamishaaste.

Tritoniaan kuuluvan EduLabin pedagoginen ohjausrooli edellyttää jatkuvaa alan seurantaa ja uusien digitaalisten opetusvälineiden tuntemusta ja niiden käyttötapojen pedagogista kirkastamista. On mielenkiintoista seurata, miten verkko-opetus on taas – 15 vuoden jälkeen – kokemassa uutta renessanssia. Tarjolla on nykyisin sujuvampia välineitä, mutta toisaalta digitaaliselta opetukselta vaaditaan yhä enemmän näyttöjä vaikuttavuudesta. EduLabin kehittäminen tulevaisuuden digipedagogisena ohjausresurssina on Tritonialle osaamis- ja resursointihaaste, mutta myös iso mahdollisuus.

Minkälaisia odotuksia sinulla on SYNin piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä?

Odotan SYNin yhteistyöltä tulevaisuuteen suuntautunutta yhdessä kehittämistä ja arvokasta kollegaperspektiiviä.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Altmetriikka-aiheisen webinaarin tallenne katsottavissa

Paljon kiinnostusta herättäneet tutkimuksen tuen verkoston Competence Wednesdays -webinaarit ovat katsottavissa ja kuunneltavissa myös jälkikäteen.

24.2. pidetyn altmetriikka-aiheisen webinaarin äärelle pääset osoitteesta https://connect.funet.fi/p7h1k6mj0mt/.

Lisätietoa Competence Wednesdays -webinaarisarjasta on SYNin verkkosivuilla.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYNillä käynnistynyt monipuolisen toiminnan vuosi 2016

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokous hyväksyi tammikuun lopulla toimintasuunnitelman vuodelle 2016. Luvassa on sekä uusia aloitteita että vakiintuneen toiminnan jatkumista.

SYNin verkostot järjestävät vuoden aikana useita seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Tutkimuksen tuen verkosto on jo käynnistänyt avoimen tieteen ilmiöitä esittelevän Competence Wednesdays -webinaarisarjan. Sarjassa pidetään kaikille avoin verkkoseminaari joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Lisäksi tutkimuksen tuen verkosto osallistuu tänäkin vuonna bibliometriikkaseminaarin järjestämiseen.

Varpu_Heiskanen_5011Oppimisen tuen verkosto toteuttaa digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvän verkkokurssin ja oppimisen tuen seminaarin. Myös tietoaineistoverkoston suunnitelmissa on seminaarin järjestäminen. Tapahtuman teemaksi on kaavailtu e-kirjat strategisena kysymyksenä.

Avoin tiede näkyy useilla tavoilla toimintasuunnitelmassa. Esimerkiksi tutkimusdatan hallintasuunnitelmien laatimiseen tarkoitettua välinettä kehittävä Tuuli-projekti on jatkumassa. Suunnitelmissa on, että väline olisi tuotantokäytössä alkaneen vuoden aikana.

SYN paneutuu tänä vuonna myös kirjastojärjestelmän tulevaisuuteen, ja lisäksi huomiota saavat e-aineistoihin liittyvät neuvottelut.

Perinteisistä toiminnan muodoista yliopistokirjastojen väliset henkilökuntavaihdot jatkuvat tuttuun tapaan. Edelleen SYNin tavoitteena on näkyä mediassa ja alan tapahtumissa. Verkkoviestinnän kehittäminen on yhteistyösihteerin vastuulla.

SYNin tavoitteena on aikaisempien vuosien tapaan satsata myös tiedepoliittiseen rooliinsa. Suhteita kehitetään keskeisiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansalliskirjasto, AMKIT-konsortio, CSC ja FUCIO.

Kaiken lisäksi tänä vuonna Suomen yliopistokirjastojen neuvosto täyttää 20 vuotta. Tämä tulee myös näkymään vuoden kuluessa.

Lisätietoja toiminnasta saa SYNin yhteistyösihteeriltä ja verkkosivuilta.

Jussi Piipponen
SYNin yhteistyösihteeri

 


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Altmetriikka-webinaari 24.2.2016 klo 14-15.30

SYNin tutkimuksen tuen verkoston webinaarit jatkuvat helmikuussa. Keskiviikkona 24.2. klo 14 on aiheena altmetriikka. Dosentti Kim Holmberg Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:sta kertoo altmetriikasta ja johtava tietoasiantuntiija Jukka Englund kommenttipuheenvuorossaan kertoo Helsingin yliopiston altmetriikkahankkeesta, mm. syksyn 2015 pilotista.

Pääset seuraamaan webinaaria osoitteessa https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/.

Webinaarin kieli on suomi ja nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston sivuilla.

Kim Holmbergin tutkimusryhmän kotisivu: http://impact.utu.fi/

Sarjan seuraavat webinaarit järjestetään 23.3., 27.4. ja 25.5.

SYN:in tutkimuksen tuen verkosto:

http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen-tuen-verkosto/

Tervetuloa mukaan!

Terveisin SYN:in tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmä

 


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Webinaari aiheesta Predatory Open Access 27.1. klo 14

SYNin Tutkimuksen tuen verkosto järjestää Predatory Open Access -aihetta käsittelevän webinaarin 27.1.2016 klo 14 alkaen. Tilaisuuden Keynote speakerit ovat Cenyu Shen ja Bo-Christer Björk, jotka esittelevät Predatory Open Access -tutkimustaan. Lisäksi ohjelmassa on kommenttipuheenvuoroja. Webinaarin kieli on englanti.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille. Sitä voi seurata osoitteessa: https://connect.funet.fi/tutkimuksentuki/ .

Nauhoitettu versio julkaistaan myöhemmin verkoston kotisivulla (http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen-tuen-verkosto/).

Tutkimuksen tuen verkosto järjestää vuonna 2016 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona Competence Wednesdays -webinaarisarjan. Sarjan muut kevään tilaisuudet järjestetään 24.2, 23.3, 27.4, 25.5.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisut polttopisteessä

Helsingin yliopistossa tehtiin vuosina 2011-12 tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainvälinen arviointi, joka kattoi vuodet 2005-2010. Arviointiin sisältyi laaja bibliometrinen analyysi, johon osallistui myös yliopiston kirjaston bibliometriikan asiantuntijoita. Kolme vuotta myöhemmin heräsi kiinnostus arvioida jälleen HY:n tutkijoiden julkaisutoimintaa.

Edellisen arvioinnin tehneen Leidenin yliopiston tieteen ja teknologian tutkimuksen keskuksen (CWTS) ympärille oli nyt perustettu firma, joka on tehnyt sopimustutkimuksia muillekin suomalaisille korkeakouluille. Neuvottelut sen kanssa aloitettiin syksyllä 2013. Varsinainen työ pääsi alkuun loppukeväästä 2014 ja Helsingin yliopiston kirjastolla oli siinä jälleen keskeinen rooli. Aineiston tarkistamiseen ja käsittelyyn osallistui kolmisenkymmentä kirjastoammattilaista. Kirjasto oli myös hyvin edustettuna Maria Forsmanin vetämän hankkeen ohjausryhmässä ja projektiryhmässä.

Aiemman arvioinnin yhteydessä Helsingin yliopistossa käyttöön otettu TUHAT-tutkimustietojärjestelmä ei ollut aivan niin tarkka ja täydellinen kuin oletimme ja toivoimme. Viime vuosina yliopistoon rekrytoidut uudet tutkijat olivat tuoneet mukanaan arvioinnin kannalta ylimääräistä eli aiemmin tehtyjä julkaisujaan. Vastaavasti monia julkaisuja puuttui.

Kaikkiaan arviointiin otettiin mukaan 28 357 Helsingin yliopistolle kuuluvaa Web of Science -tietokannasta löytyvää julkaisua. Näin suurella huolellisuudella yliopiston julkaisuja ei ole tunnistettu tätä ennen.

CWTS:n analyysin tulokset on julkaistu raportissa Research performance analysis for the University of Helsinki 2005-2012/13. Keskeiset tulokset ovat selvät. Lääketiede, biotieteet, eksaktit luonnontieteet ja julkaiseminen monitieteisissä lehdissä ovat tyypillisinä Web of Sciencen aloina vahvoja. Koska analyysissä ei vertailtu HY:tä muihin korkeakouluihin, vaan se keskittyi julkaisujen menestymiseen, ohjausryhmä oli päätynyt osittamattomaan analyysiin, joka antaa parhaiten tietoa yhteistyössä laadittujen tutkimusjulkaisujen menestyksestä. Kansainvälinen yhteistyö menestyi hyvin, sen sijaan kansallinen yhteistyö ei erottunut tuloksissa. Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisujen ns. maailman keskiarvoa paremmalle menestykselle saatiin tarkka lukuarvo.

Kirjasto täydensi tuloksia omilla lisäanalyyseilla, jotta kokonaiskuva täydentyisi etenkin humanististen ja yhteiskuntatieteiden osalta. Tarkastelimme mm. julkaisujen kieltä, tekijöitä, julkaisutyyppejä ja julkaisufoorumitasoja. Lisäksi tarkensimme kuvaa aineiston jakautumisesta yliopiston eri yksiköille yli CWTS:n käyttämän luokituksen tutkimusalarajojen. Kaikki tulokset sekä kirjaston Web of Science –aineistosta laatimat VOSviewer-visualisoinnit ovat avoimesti saatavilla.

Saimme tarkimman tähänastisen kuvan Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisuista. Jouduimme kuitenkin kilpailemaan tutkijoiden huomiosta, sillä hiukan ennen raporttiamme julkistettiin OKM:n selvitys suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Siinä selvityksessä nostettiin Julkaisufoorumiluokitus aiempaa vahvemmaksi arvioinnin mittariksi. Uskomme kuitenkin, että HY:ssä tehdyllä laadullisella arvioinnilla on kestävä arvonsa.

Arviointikulttuuri elää ajan mukana. Emme tätä kirjoittaessamme tiedä, tekeekö seuraavan arvioinnin CWTS, CSC vai jokin muu organisaatio. Ehkä se tehdäänkin aivan toisin menetelmin? Ehkäpä julkaisujen sijaan kiinnostaakin enemmän se, mitä juuri nyt tapahtuu? Miten esimerkiksi sosiaalinen media reagoi tieteellisen tutkimuksen tuloksiin?

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari, jonka järjestäjiä ovat SYN, CSC ja OKM  saattaa antaa eväitä tulevaan. Seminaari pidetään Helsingissä 16.10.2015 ja sen pääpuhujaksi on saatu yhteistyökumppanimme, CWTS:n Associate Director Ed Noyons. Luvassa on kiinnostavaa ajatustenvaihtoa ja monipuolisia näkökulmia arviointiin ja sen käyttämiin välineisiin.

Eva Isaksson
tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija emerita


facebooktwittergoogle_pluslinkedin

SYNin verkkosivuja uudistetaan

SYNin verkkosivut ovat siirtymässä pois Kansalliskirjaston verkkosivujen yhteydestä. Uudet verkkosivut saavat oman verkko-osoitteen. Verkkosivujen suunnittelussa on tukena työryhmä, jota johtaa Åbo akademin ylikirjastonjohtaja Pia Södergård.

SYNin uudet verkkosivut julkaistaan kesäkuun lopussa.


facebooktwittergoogle_pluslinkedin