Yliopistokirjastot tiedottavat palveluistaan poikkeustilanteen aikana / Universitetsbiblioteken informerar om servicen under den rådande undantagssituationen / University libraries inform about services during the exeptional circumstances

Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Aalto University, Learning Centre

Oppimiskeskuksen palvelut poikkeustilanteen aikana

Learning Centre services during the exceptional circumstances

Helsingin yliopiston kirjasto / Helsinki University Library

Kir­jas­ton pal­ve­lut ko­ro­na­vi­ruk­sen ai­heut­ta­mas­sa poik­keus­ti­lan­tees­sa

Library Services at the Ex­cep­tional Situ­ation Caused by Corona Virus

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library

Kirjastotilat ovat kiinni – muut palvelut toimivat

Libraries are closed – online services continue

Jyväskylän yliopiston kirjasto / University of Jyväskylä Library

Koronatilanteesta 2020

Corona situation

Lapin korkeakoulukirjasto / Lapland University Consortium Library

Lapin korkeakoulukirjasto suljettuna 18.3.-13.4.2020

Lapland University Consortium Library closed 18.3.-13.4.2020

LUT-tiedekirjasto / LUT Academic Library

LUT-tiedekirjasto on toistaiseksi suljettu

Oulun yliopiston kirjasto / Oulu University Library

Kaikki Oulun yliopiston kirjaston toimipaikat ovat suljettuina keskiviikosta 18.3. lähtien

Hyödynnä kirjaston palveluita etänä

Oulu University Library units are closed from Wednesday March 18 onwards

Access library services remotely

Svenska handelshögskolans bibliotek / Hanken School of Economics Library

Bibliotekets service under nedstängningen

Library’s services during the shutdown

Taideyliopiston kirjasto / Konstuniversitetets bibliotek / Uniarts Helsinki Library

Kirjasto on suljettu 18.3. alkaen – palvelut ja aineistot verkossa

Biblioteket stängt från och med 18.3. – tjänster och samlingar på nätet

Library is closed from March 18 onwards – services and materials available online

Tampereen yliopiston kirjasto / Tampere University Library

Korona

Corona

Tiedekirjasto Tritonia / Vetenskapsbiblioteket Tritonia / Tritonia Academic Library

Kirjastotilat suljetaan 18.3. – verkkopalvelut palvelevat

Tritonias lokaler stängs 18.3 – vi betjänar på webben

Tritonia will be closed from 18.3 – online services available

Turun yliopiston kirjasto / Turku University Library

Kirjastot suljettuna 18.3.2020 alkaen – hyödynnä kirjaston palveluita etänä

Libraries are closed 18.3.-13.4.2020 – use library services online


Facebooktwitterlinkedin

Nimeämiset kansallisiin työryhmiin

FUN on nimennyt seuraavat edustajat kansallisiin työryhmiin:

FinELibin kustannustenjaon kehittämistä varten perustettava työryhmä 2020

Riitta Lähdemäki

FinELibin lehtipakettineuvottelujen (OA)strategiaryhmä 2020-

Minna Abrahamsson-Sipponen ja Kimmo Tuominen

Finnan konsortioryhmä 2020-2021

Tiina Jounio, Oulun yliopiston (varajäsen Hannu Markkanen, Jyväskylän yliopisto)

Kirjastot.fi koordinaatioryhmä 2020-

Jonna Toukonen, Vaasan yliopisto

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA) 2020-2021

Pia Backman, Åbo Akademi
Ville Huhtala, Helsingin yliopisto
Katja Hyvärinen, Itä-Suomen yliopisto
Anne-Mari Salmela, Turun yliopisto

Kuvailustandardiryhmä 2020-2021

Hannu Markkanen, Jyväskylän yliopisto
Maria Kovero, Helsingin yliopisto

Musiikkiaineiston kuvailun asiantuntijaryhmä (Muusa) 2020-2021

Ilkka Haataja, Taideyliopisto

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä 2020-2021

Ilkka Haataja, Taideyliopisto
Maria Forsén, Åbo Akademi
Jaakko Tuohiniemi, Helsingin yliopisto
Liisa Hilander, Turun yliopisto
Tarja Turunen, Itä-Suomen yliopisto


Facebooktwitterlinkedin

Juhlaa kirjastoarjen keskellä – Varastokirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston juhlavuosi

Tänä vuonna Kuopion varastokirjastossa ja Oulun yliopiston kirjastossa on juhlittu komeita pyöreitä vuosia: Kuopion varastokirjastossa mittariin tuli 30 ja Oulun yliopiston kirjastossa 60 toiminnantäyteistä vuotta. Molemmissa kirjastoissa juhlavuosi on sujunut tuttuun tapaan työn touhussa, mutta myös monia arjen yläpuolelle nousevia, mieleenpainuvia juhlahetkiä on koettu läpi vuoden.

30 vuotta Varastokirjastoa – juhlavuoden kuulumisia

”Opetusministeriö suunnittelee kirjavaraston, tai oikeammin varastokirjaston, perustamista jonnekin päin Suomea. Varastoon koottaisiin materiaalia yleisistä kirjastoista ja tieteellisistä kirjastoista, ja pyynnöstä niitä lainattaisiin esimerkiksi yliopistoille.” Näin kirjoitettiin 1.7.1987 Savon Sanomisssa julkaistussa artikkelissa. Meni vielä pari vuotta, ennen kuin Varastokirjasto aloitti toimintansa Kuopion Päivärannassa.

Olemme tänä vuonna viettäneet Varastokirjaston toiminnan 30-vuotisjuhlavuotta – pääasiassa työn merkeissä. Vuoden aikana on ollut useampi arkea nostattava etappi, jotka ovat tehneet tästä vuodesta erityisen merkittävän.

Viime vuoden lopulla saimme tiedon, ettei Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon –esitys etene silloisen hallituksen toimesta. Tämä uutinen otettiin ilolla vastaan ja saatoimme aloittaa juhlavuoden huojentunein mielin.  Tieto toiminnan jatkumisesta on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että tänä vuonna olemme vastaanottaneet aineistolähetyksiä normaaliin tapaan ja kirjastot ovat käyttäneet palveluitamme aktiivisesti.

Varastokirjasto
Kuva: Risto Juvonen

Toukokuussa, kevään kääntyessä kesäksi, juhlimme 30-vuotista toimintaamme juhlaseminaarin merkeissä. Juhlavieraiksi kutsuimme muun muassa eläkkeelle siirtyneet työkaverimme, yhteistyökumppaneitamme niin kirjastosektoreilta kuin muiltakin aloilta. Halusimme juhlaamme mukaan erityisesti kirjaston perustamiseen ja ensimmäisiin toiminnan vuosiin vaikuttaneita. Kirjastonjohtaja, emerita Riitta Huuhtasen juhlapuhe toi uutta tietoa kaikista niistä vaiheista, mitä Varastokirjaston ”synnyttäminen” on vaatinut. Riitta Huuhtasen puhe on luettavissa Varastokirjasto tiedottaa -verkkolehdessämme. Tätä kirjoittaessani lähetän Riitalle lämpimät kiitokseni. Kiitos Sinulle työstäsi, jonka ansiosta voimme juhlavuottamme viettää.

Juhlavuoteen sattui muitakin merkkipaaluja: kokoelmassamme on nyt 100 hyllykilometriä aineistoa! Tänä vuonna olemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvalla ryhtyneet vastaanottamaan musiikkiaineistoja. Ja vielä: siirryimme 18 vuotta käytössä olleesta Voyagerista Kohaan.

Juhlavuoden päätteeksi teimme opinto- ja virkistysmatkan Helsinkiin. Pääsimme tutustumaan keskustakirjasto Oodiin, Kansalliskirjastoon sekä HY:n Kaisa-kirjastoon. Kiitos hienoista esittelyistä, oli hienoa päästä vieraiksenne ja opimme taas uutta! 

Vaikka olemmekin viettäneet kulunutta vuotta pääasiassa ydintehtäviimme keskittyen, on juhlavuosi ollut arjessamme monin tavoin mukana. Katsomme ensi vuoteen uteliaina: siellä näkyy etappeja, joita on ryhdytty tänä vuonna valmistelemaan. Tärkeintä kuitenkin on, että toteutamme edelleen sitä tehtävää, joka meille annettiin 30 vuotta sitten: vastaanotamme ja säilytämme suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asetamme tuon aineiston tarvitsijoiden käyttöön.

Teksti: Johanna Vesterinen, kirjastonjohtaja, Varastokirjasto 

Oulun yliopiston kirjasto juhli 60-vuotista olemassaoloaan keväällä 2019

Kirjasto on ollut mukana Oulun yliopiston toiminnassa alusta alkaen, joten tänä vuonna niin Oulun yliopisto kuin sen kirjastokin täyttivät 60 vuotta. Kirjasto päätti keskittää syntymäpäivän juhlimisen kevääseen, koska koko yliopisto juhlii nyt syksyllä 2019.

Juhlavuosi alkoi kirjaston johtoryhmän päätöksellä tukea kirjaston henkilökunnan lukemista siten, että jokainen työntekijä voi käyttää tunnin viikossa lukemiseen. Lukea saa mitä haluaa, mutta toiveena on, että luetut teokset listataan kirjaston intrasta löytyvään Exceliin – myös kommentit luetusta kirjasta voidaan tallentaa kyseiseen dokumenttiin. Vuoden lopuksi on mielenkiintoista katsoa mitä Oulun yliopiston kirjastossa on luettu juhlavuotena.

Kirjaston henkilökunnasta otettiin valokuva 60-vuotisjuhlien kunniaksi valokuvaajamestari Reijo Koirikiven toimesta. Eri vuosikymmenten valokuvia vertailtaessa tuoreessa 60-vuotiskuvassa on vähemmän henkilökuntaa kuin parina edellisenä vuosikymmenenä. Digitalisaatio on muokannut kirjastotyötä vähentäen työvoimavaltaisia tehtäviä. Toisaalta kirjastolle on syntynyt aivan uusia tehtäviä, joita ei kirjaston historian alkutaipaleella ehkä osattu edes kuvitella.

Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin toukokuun loppupuolella Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella arkkitehtuurin yksikön uudessa Agora-tilassa. Kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaarin avasi rehtori Jouko Niinimäki ja juhlapuheen piti kirjastonjohtaja. Kirjastonjohtajan juhlapuhe on luettavissa kirjaston blogissa. Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie nosti puheensa keskiöön kirjastot sivistyksen mahdollistajina Suomessa. Aate- ja oppihistorian Professori Petteri Pietikäinen kertoi hauskasti omakohtaisesta kirjastosuhteestaan hilpeästi otsikoidussa puheessaan Viisikko pulassa, minstreli parvella ja historianopiskelija Rotundassa – Oman kirjastosuhteeni 50-vuotisjuhla.

Oulun yliopiston kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaari
Kuva: Juha Aittakumpu

Juhlaseminaarin vieraat saivat tauon jälkeen nauttia Inga Söderin laulusta kitaristin säestyksellä. Iltapäivällä luotiin katsausta haaleaan tieteelliseen kirjastobrändiin ja sen kirkastamiseen markkinoinnin ammattilaisen, Oulun yliopiston alumnin Jonna Muurisen keinoilla. Jonnan viesti oli tuttu: sosiaalisessa mediassa pitäisi näkyä ja herättää keskustelua. Juhlaseminaarin virallisen ohjelman päättivät kirjailija Antti Leikas ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula. Antti Leikas tutkaili kirjailijan oivaltavuudella tonttujen, matematiikan ja kirjallisuuden yhteyttä. Miriam Putula toi tilaisuuteen opiskelijan näkökulman kirjastopalveluiden tärkeydestä opiskelijan opintopolulla.

Viikko juhlaseminaarin jälkeen kirjaston henkilökunta järjesti juhlagaalan itselleen ja puolisoilleen Oulun yliopiston ihastuttavassa kasvitieteellisessä puutarhassa. Juhlagaalan aloitti Hollywood-tyylinen juhlavieraiden kuvaus punaisella matolla. Juhlagaalaa tähdittivät stand-up koomikot, puheet, musiikki ja hyvä ruoka. Myös kirjaston asiakkaita muistettiin juhlavuoden kunniaksi makeistarjoilulla ja nostalgisella kuvaesityksellä kirjaston 60 vuodesta.

Keväinen perusteellinen 60-vuotisjuhliminen säilyy muistoissamme vielä pitkään ja siivittää kiireistä syksyä sekä monenlaisiin muutoksiin valmistautumista Oulun yliopiston kirjastossa.

Teksti: Minna Abrahamsson-Sipponen, Kirjastonjohtaja ja Leena Ilkko, Kirjastoamanuenssi, Oulun yliopisto




Facebooktwitterlinkedin

Kesä yliopistokirjastossa

Tiedekirjasto Tritonia Vaasassa on ollut viimeiset vuodet auki koko kesän. Kesäaukioloajat ovat normaalia lyhyemmät ja omatoimiaikaa on enemmän, mutta esimerkiksi kulkukorteilla toimivat lukutilat ovat auki normaalisti. Tilastollisesti kesäkuukausina on kävijöitä vain murto-osa siitä, mitä syksyn vilkkaimpina kuukausina, kuitenkin etenkin opiskelutiloille on selvästi kysyntää ja kirjaston lukupaikoilta löytyy päivittäin useita ahkeria kesäopiskelijoita opintoihin uppoutuneena.  Asiakaspalvelussa taas olemme huomanneet, että sekä kysymykset että asiakkaat ovat hieman erilaisia kuin lukukausien aikana: kirjastossa vierailee mm. ulkopuolisia vierailijoita, muiden paikkakuntien opiskelijoita ja omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin kirjallisuutta etsiviä alueen asukkaita.

Mennyt kesä oli Tritoniassa tavallista jännittävämpi, sillä juhannuksen jälkeisellä viikolla vaihdoimme kirjastojärjestelmän pitkäaikaisesta Voyagerista avoimen lähdekoodin Kohaan. Kesäkuussa henkilökunta kouluttautui Kohan saloihin ja pohti lainauskäytäntöjen muutoksia. Juhannuksen jälkeen alkoi varsinainen käyttöönotto ja kirjasto oli suljettu konversioviikolla, jolloin asiakastoiminnot olivat poissa käytöstä ja palautus- ja lainausautomaatit viriteltiin toimimaan uuden järjestelmän kanssa. Heinä- ja elokuussa päivitettiin Kohan mukanaan tuomia muutoksia verkkoon ja opetusmateriaalien ohjeisiin sekä testattiin ja opeteltiin järjestelmää. Itse käyttöönotto sujui mallikkaasti ja mihinkään suurin ongelmiin emme ole törmänneet!

Tritonia

Kesä on perinteisesti ollut myös aikaa, jolloin Tritoniassa toteutetaan isompia kokoelmasiirtoja. Näin asiakkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja siirroista. Tämän kesän projektina oli siirtää kaikki aihekokoelmissa sijainneet painetut lehdet kolmesta eri kerroksesta yhteen ja yhdistää ne yhdeksi lehtikokoelmaksi. Samalla siirrettiin myös korkeakoulujen julkaisuja, opinnäytteitä ja sarjoja lehtien tieltä uusiin hyllyihin ja myös poistettiin aineistoja. Siirrot toteutettiin talkoilla. Nyt uusia ja vanhoja asiakkaita odottaa yksi yhtenäinen lehtikokoelma, joka on entistä paremmin esillä.

Nyt syksyn tullessa kirjastossa riittää taas vilinää aamusta iltaan, ja mikä sen parempaa!

Teksti ja kuva: Jonna Toukonen, palvelupäällikkö, Tritonia


Facebooktwitterlinkedin

Libraries = Strong Communities

American Library Associationin (ALAn) puheenjohtaja Loida Garcia-Febo piti inspiroivan vierailijaluennon Tritoniassa 5.6.2019. Garcia-Febo nosti luennon aikana esiin muun muassa kirjastojen merkittävän aseman yhteiskunnassa. Hän kertoi ALAn toiminnasta ja kirjastojen roolista Yhdysvalloissa ja maailmalla.

”Because libraries bring us together”

Kirjastot ympäri maailman pyrkivät olemaan mahdollisimman osallistavia ja tarjoavat palveluitaan tasapuolisesti kaikille. Tietoa löytyy tänä päivänä mistä vain, mutta kirjastotyöntekijöillä on edelleen tärkeä rooli tiedon organisoimisessa ja käytössä. Kirjastot auttavat ihmisiä vaikuttamaan elämäänsä; kouluttautumaan, löytämään töitä, nostamaan tulojaan, oppimaan lisää yhteiskunnasta ja olemaan mukana kehittämässä ja vaikuttamassa.

ALAn toiminta on laaja ja sen alla toimii lukuisia eri osastoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana, ottaa kantaa ja nostaa esille tärkeitä aiheita, sekä kirjastomaailmassa, että yhteiskunnassa kauttaaltaan. ALA on iso organisaatio ja sen monet työntekijät mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Heillä on paljon toimintaa mikä ei suoranaisesti liity kirjastoihin. ALAn tavoite on olla mukana yhteiskunnassa monella tasolla ja he tekevät paljon työtä oikeudenmukaisuuden, monimuotoisuuden ja osallistavuuden puolesta. ALA panostaa markkinointiin ja osastot ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Heidän vakiinnuttamia tunnisteita ovat muun muassa #LibrariesStrong, #Together ja #LibrariesTransform.


Loida Garcia-Febo Tritoniassa

Garcia-Febo palaa useaan otteeseen siihen, kuinka tärkeitä kirjastot ovat modernissa yhteiskunnassa. ALAn Center for the future of libraries identifioi kirjastoille ja kirjastoammattilaisille olennaisia trendejä. Trendit ovat jaettu seitsemään kategoriaan ja verkkosivuilla voi käydä lukemassa miten kyseiset trendit kehittyvät ja miksi ne ovat kirjastoille tärkeitä.

“We are creating the future of libraries every day.”

Yksi ALAn osastoista on The Association of College & Research Libraries (ACRL). ACRL kehittää ohjelmia, tuotteita ja palveluja tukeakseen tieteellisten kirjastojen henkilökuntaa oppimaan ja uudistumaan akateemisessa yhteisössä. ACRL:llä on monipuolisia työkaluja jotka ovat vapaasti käytettävissä. ACRL on muun muassa julkaissut Framework for Information Literacy for Higher Education, joka löytyy myös suomennettuna. Informaatiolukutaidon kehyksen tueksi ACRL lanseerasi ACRL Framework for Information Literacy Toolkit ja ACRL Framework for Information Literacy Sandbox. ACRL tarjoaa myös ilmaisen palvelun Project Outcome, joka on kehitetty auttamaan kirjastoja ymmärtämään ja jakamaan tietoa tarjoamiensa palvelujen vaikutuksesta.

Luennon jälkeen ehdimme saada lyhyen haastattelun Garcia-Febon kanssa. Kysyimme muun muassa hänen mielipiteitään kirjastojen ja kirjastoammattilaisten tulevista haasteista.

Garcia-Febo kokee, että asenne kirjastoa kohti on yleisesti hyvä. “Libraries are all about people” – kirjasto tulee aina olemaan olennainen, koska me kohdistamme huomiomme ihmiseen. Kirjastoammattilaiset ovat linkki tiedon ja tietoa hakevan välillä. Garcia-Febo uskoo, että jos markkinoisimme itseämme enemmän tuomalla esiin miten autamme ihmisiä löytämään, analysoimaan ja käyttämään tietoa, kirjastoilla olisi paremmat mahdollisuudet saada yhä enemmän tukea päättäjiltä ja kansalaisilta. Tulevaisuuden tieteelliset kirjastot jatkavat kehitystään ja tarvitsevat luovia, uteliaita ja joustavia työntekijöitä, joilla on halua tehdä työtä ihmisten parissa.  Hän korostaa myös yhteistyön tärkeyttä, yhteistyötä paitsi organisaation ja lähialueen kanssa, myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

“You cannot take the librarians out of the equation, it would be incomplete”

Garcia-Febon tervehdys yliopistojen johdolle kirjastotoiminnan rahoittamisesta ja tieteellisten kirjastojen tulevaisuudesta on, että yliopistokirjastoilla on keskeinen rooli yliopistojen menestyksen takaamiseksi. Menestystä saavutetaan vain antamalla kirjastolle tarvittavat resurssit toteuttaa pääasiallista tehtäväänsä, eli tukea korkeakoulun toimintaa. Kirjasto on osa yliopiston ekosysteemiä eikä kirjastoammattilaisia voi poistaa yhtälöstä, se olisi silloin puutteellinen.

Miltä sitten kirjan tulevaisuus näyttää? Garcia-Febo uskoo, että kirjat jatkossakin on kiistämätön osa arkeamme. Hän luulee kuitenkin, että äänikirjojen suosio kasvaa yhä enemmän, ja että kurssikirjallisuus pääasiassa tulee olemaan e-kirjamuodossa.

Jos kiinnostuit ALAn toiminnasta, voit tilata heidän viikkokirjeensä Read for later.


Loida Garcia-Febo ja Anne Lehto

Teksti: Pia-Maria Niemitalo & Gun Vestman

Kuvat: Jonna Toukonen


Facebooktwitterlinkedin

Tekijänoikeuksien oppiminen pelillisesti – Kopiraittilan korkeakoulun materiaalin esittely

Tervetuloa mukaan maksuttomaan webinaariin kuulemaan tekijänoikeuksien oppimisesta pelillisesti. Kopioston Kirsi Salmela esittelee meille tammikuun alussa julkaistua maksutonta Kopiraittilan korkeakoulun materiaalia. Kopiraittilan korkeakouluun on kerätty hyödyllistä tietoa tekijänoikeustaitojen oppimiseen korkeakouluopintojen alkuvaiheessa. Materiaalia voi hyödyntää esim. osana tiedonhankintakurssia. Kopiraittilan materiaali on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisätietoja Kopiraittilan korkeakoulusta: https://korkeakoulu.kopiraittila.fi/fi/etusivu. Webinaari on suunnattu yliopistokirjastojen asiantuntijoille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Aika: 13.6.2019 klo 9.00–9.30

Paikka: https://uwasa.zoom.us/j/125988185. Linkki aukeaa n. 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.

Järjestäjä: FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto


Facebooktwitterlinkedin

Mindsetin muutos informaatiolukutaidon opetuksessa

Informaatiolukutaitoa (IL) on muodossa tai toisessa opetettu koko pitkän työurani ajan ja jo kauan sitä ennenkin. Varhaiset näkemykset tarvittavista oppisisällöistä liittyivät kirjastonkäyttötaitoon, tietoyhteiskuntataitoihin ja elinikäiseen oppimiseen liittyvään oppijan oman tiedonhankinnan tukemiseen.  

Tekniikan kehittymisen myötä sähköiset tiedonlähteet tulivat 1990-luvun alkupuolelta alkaen yhä enemmän loppukäyttäjien ulottuville ja opiskelijoilta alettiin edellyttää omatoimista kirjallisuuden etsintää.  Käytännön ohjaustyössä kävi ilmi, että useimmat tiedonhakijat yrittivät löytää materiaalia käyttämällä luonnollista kieltä tietoa etsiessään, ja kirjoittivat saamansa aiheen sellaisenaan kirjastoluettelon tai internetin hakujärjestelmään. Tuloksena oli tavallisesti joko tyhjä vastausjoukko tai valtava epätäsmällisten osumien määrä ja niiden vuoksi turhautunut tiedonhakija. Niinpä kirjastoissa alettiin opettaa opiskelijoille ja tutkijoille tietokantojen toimintaperiaatteita ja tiedonhakemisen taitoja, jotka aiemmin olivat olleet lähinnä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen osaamisaluetta.

Mielestäni tiedon löytäminen tehokkaasti edellyttää tietynlaista ajattelutapaa; kutsun sitä tässä ”informaatikkomindsetiksi”. Siihen kuuluu kolme osa-aluetta. Ensinnäkin, sähköiset hakujärjestelmät eivät useinkaan löydä sanoja niiden merkityksen kautta, vaan ne ovat pelkästään tekstimassasta etsittäviä merkkijonoja. Seuraamalla tätä ajattelumallia tiedonhakija hahmottaa, kuinka sanoja kannattaa katkaista ja yhdistää. Toisaalta, tiedonlähteiden tunteminen auttaa löytämään kohdennetusti oikeanlaista tietoa, jonka soveltuvuutta voi sitten arvioida käyttötarkoituksen mukaan. Kolmas osa-alue liittyy tiedon käyttämiseen ACRL:n IL-standardin mukaan eli taloudelliset, oikeudelliset ja sosiaaliset näkökohdat huomioiden eettisesti ja laillisesti (ACRL 2000).

Informaatikkomindsetin taidot ovat edelleen perusteltuja ja tarpeen. Banks (2013) on esittänyt, että Internet on 2010-luvulle tultaessa muuttanut tiedon luomiseen, jakamiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt. Tieteelliset tietokannat sisältävät tutkijoiden käyttöön tarkoitettua tietoa, mutta sen löytäminen edellyttää mindsetin mukaisia hakutaitoja. Yhä lisääntyvä avoin julkaiseminen tarjoaa kaikkien käyttöön luotettavaa tieteellistä tietoa, mutta toisaalta saatavilla on myös luotettavuudeltaan arveluttavaa tietoa, joka pitäisi pystyä erottamaan. Vuoden 2015 informaatiolukutaidon kehykset (ACRL 2015) määrittelevätkin, että aiemmin esitettyjen IL-standardin mukaisten taitojen lisäksi tärkeää on  erityisesti tiedon tuottamisprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen.

Insinööritieteiden näkökulmasta katsoen suunnitteluongelmat ovat muuttuneet luonteeltaan monimutkaisemmiksi kuin ennen. Niiden ratkaiseminen edellyttää uudenlaista mindsetiä. Esimerkkinä voisi mainita, että materiaalien muuttumisen ja uusien materiaalien kehittymisen myötä aiemmin käyttökelpoisia standardeja ja ohjeita ei voi enää kaikissa tilanteissa soveltaa. Kestävän kehityksen näkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa, joten insinöörit eivät voi enää tarkastella ongelmia vain oman tieteenalansa kannalta. Mindsetin muuttuminen ja laajeneminen asettaa vaatimuksia tekniikan koulutukselle, mutta myös IL-opetuksen pitää muuttua.

Monet kirjastot painiskelevat IL-opetuksen resurssiongelmien kanssa. Miten vastata vaatimuksiin, joita aiheuttavat lisääntyvät opiskelijamäärät, tieteenalaopetuksen uudet monitieteelliset sisällöt sekä opetussuunnitelmien kehitystyön myötä paikkaansa ja muotoaan hakevat IL-opetuskokonaisuudet, kun samaan aikaan kirjastojen omat resurssit niukkenevat?

Kuva: Jonna Toukonen

Omassa organisaatiossani resurssiongelmaan on haettu ratkaisua integroimalla IL-opetus tieteenalaopetukseen joko verkko-opetuksena tai lyhytkestoisina, tieteenalaopetuksen kursseihin sisältyvinä lähiopetuksina. IL-opetuksessa opiskelijoille välitettävää ajattelutapaa on laajennettu niin, että opiskelija ymmärtää oikeanlaisen ja luotettavaksi arvioidun tiedon hakemisen ja käyttämisen osana sen hetkistä tutkimusprosessia. Enää ei keskitytä oikeanlaisten tiedonhakutapojen opettamiseen irrallaan substanssista. IL-opetuksessa korostuu opiskelijan ajattelun ohjaaminen sopivin kysymyksenasetteluin kohti monitieteellisyyttä ja kestävyystieteen näkökulmaa.

Riittääkö lyhytkestoinen IL-opetus ja riittääkö käytettävissä oleva opetusaika kaiken tarpeellisen käsittelyyn? Halusin saada tästä tutkittua tietoa, joten väitöstutkimuksessani (Talikka 2018) tarkastelin tieteenalaopetukseen integroidun lyhytkestoisen informaatiolukutaidon lähiopetuksen vaikutusta erityisesti konetekniikan opiskelijoiden valmiuksiin ymmärtää tutkimuksen tekemisen olemusta: Tutkimustyössä toisaalta etsitään vastausta tutkimusongelmasta syntyvään tutkimuskysymykseen ja toisaalta tuotetaan uutta tietoa käyttäen tiedonhaun tuloksia.

Väitöstutkimuksessa tarkastelluilla konetekniikan kursseilla opiskelijoiden tavoitteena oli tuottaa seminaariesitys liittyen annetun suunnittelutehtävän elinkaariajattelun mukaiseen kestävään materiaalivalintaan. Käytin vakiomuotoista luentorunkoa, jossa korostin informaatiolukutaidon ajattelutapaa niin monitieteellisen tutkimusongelman ymmärtämisessä kuin tiedonhaun tekemisessä ja uuden tiedon tuottamisessakin. Osaamistavoitteena oli siis uudenlainen ajattelutapa: Ensinnäkin, että opiskelija ymmärtäisi oman tutkimusongelmansa sijoittumisen yhtä aikaa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen tutkimusalueille ja osaisi näin käyttää oikeita tiedonlähteitä vastausten löytämiseen ja materiaalia uuden tiedon tuottamiseen. Toisaalta, tiedonhaun tekniikkaa lähestyttiin edellä kuvatun merkkijonoajattelun kautta, jolloin sanojen katkaiseminen ja yhdistäminen hakulausekkeiksi oli helpommin ymmärrettävää.

Sokkotutkimuksessa tieteenalaopettajat arvioivat, että IL-opetukseen osallistuneet tutkimusryhmän opiskelijat muotoilivat tutkimusongelmansa täsmällisemmin kuin vertailuryhmä. Itse totesin, että tutkimusryhmien teksteissä myös esiintyi enemmän tutkimusaiheeseen liittyvää keskeistä terminologiaa ja lähteiden välistä keskustelua. Tiedonhakumenetelmät olivat tuottaneet tutkimusryhmillä täsmällisempiä tuloksia ja viiteanalyysi osoitti, että tutkimusryhmä käytti prosentuaalisesti enemmän tieteellisiä lähteitä kuin vertailuryhmä.

Toisessa tutkimuksen osassa vertailin opiskelijoiden esittämien tutkimusongelmien ja niitä vastaavien tiedonhakukysymysten määrittelyjä kolmessa vaiheessa: ennen IL-opetusta, lähiopetuksen jälkeen ja vielä seminaarityön tuloksen valmistuttua. Havaitsin, että tutkimusta varten kehitettyjen mittarien perusteella sekä tutkimusongelmien määrittelyt että niitä vastaavat tiedonhaun kysymykset kehittyivät selvästi kohti syvällisempää ja monitieteellisempää ongelman ymmärtämistä. Kansainvälisten, tekniikan korkeakouluopetuksen laadunarviointikriteerien (ASIIN 2011, O’Hern 2012) osaamistavoitteiden samoin kuin ACRL:n informaatiolukutaidon kehyksissä (ACRL 2015) esiintyvien taitojen havaittiin myös näkyvän opiskelijoiden suorituksissa.

Kun konetekniikan ja kestävyystutkimuksen koulutusohjelmiin sisällytetään lyhytkestoisia, IL-ajattelutapaa muokkaavia opetustapahtumia, opiskelijat oppivat ymmärtämään kurssin opetusalaan liittyvän luotettavan tiedon merkityksen ja saivat valmiuksia etsiä ja käyttää sitä monitieteellisten ongelmien ratkaisussa. Keskeinen väitöstutkimuksen tulos oli havainto, että lyhytkestoisella integroidulla IL-opetuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden tieteellisen työn tasoon. IL-opetuksella on myös mahdollisuus toimia merkittävänä opiskelijoiden ajattelutavan laajentajana yhteiskunnallisestikin tärkeiden, tässä tapauksessa kestävyystutkimukseen liittyvien ongelmien ymmärtämisessä ja niiden ratkaisumahdollisuuksien tunnistamisessa.

Tutkimuksen perusteella voi väittää, että tieteenalaopetukseen integroidulla IL-opetuksella säästetään myös kirjastohenkilökunnan opetukseen ja oppimistehtävien arviointiin käyttämää aikaa, kun IL-opetus ja siihen liittyvät oppimistehtävät ovatkin osa tieteenalaopetuksen opintokokonaisuutta. Tutkimuksen kohteena olleita monitieteellisiä opintojaksoja tarkastellessa havaitsin lisäksi, että opetukseen käytettävää aikaa säästyy myös muilta, kun kaikkien asiaan liittyvien tieteenalojen opettajien ei tarvitse osallistua opetukseen, ja silti opiskelijat omaksuvat asioita oman tieteenalansa ulkopuolelta.

IL-opettajan mindset kaipaa muutosta. Kirjastoissa näemme mielellämme informaationlukutaidon kirjaston erikoisosaamisalueena. Sitä se toki onkin, mutta sen omiminen vain kirjaston ekspertiisiksi johtaa IL-opetuksen ja tieteenalaopetuksen pysymiseen erillään. Tiedon asiantuntija on mindsetin muutoksen edessä, koska tieto-osaamisen lisäksi on perehdyttävä myös opiskelijoiden opiskelemaan substanssiin. Mielestäni IL-opettaja on tieteenalaopettajan rinnalla ja yhteistyössä toimiva, oman kontribuutionsa korkeakouluopetukseen tuova asiantuntija.

Lähteitä

ACRL, 2015-last update, Framework for Information Literacy for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of Association of College & Research Libraries (ACRL)], [Online] [Nov 5, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework.

ACRL, 2000-last update, Information Literacy Competency Standards for Higher Education | Association of College & Research Libraries (ACRL) [Homepage of American Library Association Institutional Repository], [Online] [Nov 15, 2015]. Available: http://www.ala.org/acrl/standards/informationliteracycompetency.

ASIIN, 2011-last update, SUBJECT-SPECIFIC CRITERIA Relating to the accreditation of Bachelor’s and Master’s degree programmes in mechanical engineering, process engineering and chemical engineering [Homepage of ASIIN], [Online] [May 10, 2017]. Available: https://www.asiin.de/en/quality-management/accreditation-degree-programmes/quality-criteria.html?file=files/content/kriterien/ASIIN_TC_01_Mechanical_Engineering_Process_Engineering_2011-12-09.pdf.

BANKS, M., 2013. Time for a Paradigm Shift: The New ACRL Information Literacy Competency Standards for Higher Education. Communications in Information Literacy, 7(2), pp. 184-188.

O’HERN, C.S., June 27, 2012-last update, Undergraduate Study [Homepage of Yale School of Engineering & Applied Science], [Online] [May 21, 2017]. Available: http://seas.yale.edu/departments/mechanical-engineering-and-materials-science/undergraduate-study.

TALIKKA, M., 2018. Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as consequence of research problems becoming more complex, Lappeenranta University of Technology.

Teksti: Marja Talikka


Facebooktwitterlinkedin